Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?
Oikein ihme-lapsia nämä yli 9 keskiarvon saavat. Kun on liian aktiivinen ja perfektionisti ja ei mitään muuta elämää kuin koulu
Kommentit (217)
No höpö höpö. Mulla oli aikanaan koko peruskoulun ajan keskiarvo yli 9 ja lukiossa jotain 8.5-9 välille. Ihan tavallinen tyyppi olin. Sellainen, joka välitti koulumenestyksestä, mutta ei ylimäärästä stressanu, oli myös niitä kavereita ja harrastuksia.
On lapsia, joille opiskelu on helppoa. Kuunnellaan tunnilla, tehdään tehtävät, luetaan kokeeseen. Tuo kokeisiin luku voi tarkoittaa yhden illan 2-3 h kertausta.
Aikaa jää todella paljon muuhun.
Mun lapsilla on aina olluy liki kympin keskiarvot, mutta niin on meillä vanhemmillakin.
Helppoa.
Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.
Meidän tytöillä ja myös kaikilla niiden kavereilla on aina ollut yli ysin keskiarvot, monilla reilusti yli. Ihan tavallisia, iloisia lapsia. Itse asiassa olen ruvennut ajattelemaan, että nykykoulussa annetaan ehkä aiempaa helpommin hyviä numeroita, kun ei haluta pahoittaa lasten mieltä, vaan halutaan kannustaa? Onko niin, että nykyään saa vähän pienemmälläkin panostuksella huippuarvosanan?
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö. Mulla oli aikanaan koko peruskoulun ajan keskiarvo yli 9 ja lukiossa jotain 8.5-9 välille. Ihan tavallinen tyyppi olin. Sellainen, joka välitti koulumenestyksestä, mutta ei ylimäärästä stressanu, oli myös niitä kavereita ja harrastuksia.
Itselläni oli lukion päästötodistuksen ka 9,7. Muutamat ysit harmitti kyllä. Oli paljon muuta elämää kuin koulu. Tytär kirjoitti keväällä keskiarvo vain 9,3. Koulu haittasi harrastuksia, mutta eihän sillä väliä kun nykyisin ei keskiarvo vaikuta mihinkään. Kirjoitukset ratkaisee. Toiset oppii helposti, lahjattomat joutuu näkemään vaivaa.
Meidän suvun lapset on niin fiksuja, ettei kouluun tarvi mennä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.
Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.
Just katsiin että vuosi sitten kahteen keskisuuren kotikaupunkini lukioon on vaadittu yli 9 ka. Eli kahteen lukioon on löytynyt kokonainen vuosiluokka yli ysin keskiarvolla perusopetuksensa päättäneitä. Eiköhän sinne mahdu monenlaista vipeltäjää.
Hän on älykäs ja motivoituu sekä uuden oppimisesta että hyvistä numeroista. Näkee koulun eteen vaivaa, mutta ei mitenkään älyttömän paljon. Tekee läksyt ja lukee kokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.
Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.
Allekirjoitan tämän. En väitä olleeni erityisen lahjakas, mutta lukiossakin oli tokarissa pari kertaa vain yksi ysi ja loput kymppejä. Yliopistossa sitten olikin ehjä edessä aluksi, kun ei ymmärtänyt aloittaa lukemista ajoissa. Muutenkin opiskelutekniikka oli hukassa ja hätäpäissäni pänttäsin tenttikirjoja pari päivää ennen tenttiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.
Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.
Ei välttämättä. Mulla oli peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo tasan 10. Lukiossa lukuaineiden keskiarvo 9,8. En mä yliopistossakaan joutunut juurikaan töitä tekemään. Gradusta sain E:n, vaikken lukenut yhtään kirjaa kokonaan sitä varten ja kirjoitin suurimman osan siitä pienessä sievässä :D. Lähestulkoon kaikista kursseista kolmonen (silloin oli asteikko 1-3). Joillekuille opiskelu vaan on helppoa. Mullekin heiteltiin monesta suunnasta noita kommentteja, että "kyllä lukiossa sitten numerot tippuu, kun joutuu töitä tekemään" ja "yliopistossa ei pänttäämättä pärjää". Ai.
Oma lapsi on erittäin hyvä koulussa sekä harrastuksessaan. Ehtii jonkin verran nähdä kavereita (ennen koronaa), mutta ei tosiaankaan joka päivä. Kavereillaan sama tilanne. Lahjakas ja etevä lapsi, joka myös tekee paljon työtä koulun eteen. Ollut aina pitkäjänteinen ja osannut säädellä mielihalujaan ja omaan toimintaansa. Vahva motivaatio oppia ja saada hyviä numeroita sekä samanhenkisiä ystäviä.
Peruskoulu meni niin ja näin. Lukioon mennessä oli ka 7,5.
Meillä oli 4 tytön porukka. 2 asui kauempana, koulukuljetus tuli aamulla, kun taksi kaartui. Sama oli takaisin tullessa.
Me kokoonnuttiin joka aamu kouluun 7.30 ja tuntien jälkeen jäätiin tekemään läksyjä.
Haluttiin olla yhdessä ja ettei näiden kahden pitänyt olla kaksin, vaan oltiin yhdessä.
Kun mentiin lukioon, näillä 3.lla oli ka yli 8,5, yhdellä yli 9.
Aloin yhtäkkiä saamaan niitä 9 ja 10 todistukseen.
En ns tehnyt mitään, muuta kun opiskelin yhtäkkiä päivittäin 2-3 h.
Lukion päättötodistus oli 9.
Menin sitten AMK hon. Muutin pieneltä paikkakunnalla Helsinkiin. En tuntenut ketään.
Ekan puoli vuotta vaan opiskelin ja koulumenestys jatkui.
Paljon saa aikaan töitä tekemällä, mutta kaiken taustalla on kuitenkin geenit.
Minulla on 2 samalla tavalla kasvatettua poikaa. Esikoisen koulumenestys on kuin kopio minun ja siskojeni kouluajoilta, kun taas kuopuksen kouluarvosanat ovat samaa luokkaa kuin isällään ja myös harrastus on isän suvusta "peritty".
Miten sulle ap voi olla yllätys tämä asia? Ihmiset saa synnyinlahjana eri asioita. Jostakin tulee kaunis, jostakin hyvä oppimaan, jostakin älykäs, jostakin tosi sinnikäs, jostakin yksinkertainen, jostakin oppimisvaikeuksinen, jostakin jotain muuta. Joku saa hirveellä pänttänisellä samat numerot kuin sellainen, joka vain kuuntelee tunnilla. Ei ole elämä tasavertaista ihmisille. Sille nyt vaan ei voi mitään.
Itse olin kympin oppilas ja kiitettävät tulivat helpolla. Kuuntelin tunnilla ja muistin asiat, joten kokeisiin ei juuri tarvinnut edes lukea. Iso apu oli varmaan sekin, että luin lapsena kirjoja ja sanomalehtiä. Hyvä lukutaito ja äidinkielen osaaminen auttoi joka ikisessä aineessa.
Jotkut saavat suorittamala ja pänttääämällä mutta jotkut ovat yksinkertaisesti lahjakkaita ja taitavia, he saavat ysejä ja kymppejä helposti. Joillekin on vain annettu tällä saralla enemmän.