Minua kiusattiin kaikkien kouluasteiden ajan
Mikään ei koskaan tule olemaan sen arvoista. Toivon, että en olisi syntynyt.
Kommentit (8)
Miten olette pystyneet jatkamaan? Päädyittekö lopulta paikkaan, missä teitä ei kiusata? Minua kiusataan joka paikassa, vaikka tekisin mitä.
Mulla sama, ja pyörinyt taas kaikki kiusaamisjutut päässä viime aikoinakin, oon nähnyt uniakin vanhoista luokkalaisista jne.:( En ikinä sovellu minnekään työ/koulu/harrastusyhteisöihin, en minnekään! Ja olen ihan jo aikuinen, en edes kovin nuori enää. Minussa on vaan jotain joka ärsyttää ihmisiä tuhottomasti, useimmat ovat joko niin, että olen niille vain ilmaa(eivät edes katso päin, puhuttele minua jne.)ja osa taas vihaa ihan avoimesti sen esiin tuodenkin kommentein ym.
Olen pikemminkin hiljainen introvertti, en todellakaan mikään päällepäsmäri, jos sitä epäillään, vaan juuri sellaiste ottavat minut AINA hampaisiinsa. Nykyään jättäydynkin kyllä itse kaikissa porukoissa syrjään valmiiksi, kun kiusatuksi ja ulkopuolele päädyin kuitnekin vaikka välillä yritin sopia mukaan. Minulla oli myös kamalat kotiolot enkä ole ikinä saanut edes mitään apua/terapiaa ongelmiini, ei ole rahaa sellaiseen vieläkään. En vaan kuulu tähän maailmaan, en sovellu minnekään tai mihinkään:(
Mulla on ihan samat kokemukset, en vaan sovi mihinkään porukkaan mukaan.
Itselle tuo lohtua ja merkitystä kaikkeuden henkinen ulottuvuus. Hengen maailmassa kaikki ovat Yhtä. Tämä maailma on hetkellinen välipysäkki kaikkeuden matkalla, matkalla kotiin.
Itseäni myös, mutta nyt on asiat paremin, ja tuo aikakausi on muisto vain.