Olen 22 ja mulla ei ole ystäviä
Tottakai mulla on perhe ja kaks pikkuveljee mut ei yhtäkään kaveria sen ulkopuolella. En ole luonteeltani ainakaan kovin ujo ja lähden helposti juttelemaan toisille ja menen porukoihin. Jotenki alkanu tuntuu et on joku huono sädekehä ympäril jonka takii ihmiset ei haluu tutustua. Olen myös aina se joka aloittaa keskustelut ja yrittää pitää ylhäällä sosiaallisuutta mut ketään ei löydy:(. Onks teil ollu samanlaisii kokemuksii? Jos joku tarvii ystävää niin Jyväskylässä oon.
Kommentit (13)
Ja siis vielä jatkan että mulla on ollut pari lapsuudenystävää mutta polut erkani opiskeluiden jälkeen eikä enää pidetä niin yhtä. Tätä yksinäisyyttä on jatkunut vuosia joten korona ei ole se syy tässä
Vierailija kirjoitti:
Moi, mitä kuuluu? :)
Kiitos hyvää! Kuinka sinulle🙂
23v ja aikalailla sama tilanne... Lähtiskö joku kahville? 😅❤️ Missä päin AP (ja muut yksinäiset) asutte? Itse Kirkkonummi-Lohja alueella, tosi usein käyn pk-seudulla. (Espoo-Helsinki)
Olen myös yksinäinen :( Ja minua on kaltoinkohdeltu kiusaajien ja feikkiystävien toimesta.
Vierailija kirjoitti:
23v ja aikalailla sama tilanne... Lähtiskö joku kahville? 😅❤️ Missä päin AP (ja muut yksinäiset) asutte? Itse Kirkkonummi-Lohja alueella, tosi usein käyn pk-seudulla. (Espoo-Helsinki)
Jyväskylässä asun. Voi olisi hienoa käydä kahvilla mutta vähän liian kaukana❤️
Vierailija kirjoitti:
Olen myös yksinäinen :( Ja minua on kaltoinkohdeltu kiusaajien ja feikkiystävien toimesta.
Minä myös! Koko peruskoulu ja amikset ollu koulukiusattu. Ja harmillisesti myös monet ”ystävyyssuhteet” ovat olleet kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä. Missäpäin asustelet? Numeroni on 0451372502 jos tarvitset jonkun jonka kaa jutella ja muille myös🙂
Juu, ja siis mun on 0440931811. Jos joku haluaa keskusteluseuraa. :-)
Oon sua seitsemän vuotta vanhempi enkä haluaisi olla kenenkään kanssa tekemisissä ja olen tarkoituksella laittanut kavereihin välit poikki.
Kaverittomuus on myös positiivinen asia.
Ite 27v ja poikaystävä on ollut seurana tässä muutaman vuoden, mutta viime 5v aikana oon viettäny vaan pari kertaa aikaa yhen ainoan kaverini kanssa. Ja nyt sekin muutti entistä kauemmaks.. Asun pienellä paikkakunnalla, ei paljoa ikäisiäni täällä jäljellä, vain joitakin jotka tietävät jo minut ja heillä hyviä ystäviä riittää, eivätkä ole minusta koskaan olleet kiinnostuneita.
Samoin ja olen 26v. Laitan Frank Sinatran - That’s life soimaan ja koitan nähdä auringon muissa asioissa :) Onneksi on kesä ihan ovella, niin tuntuu vähemmän yksinäiseltä.