Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa, joita itseruskettavat tuotteet ja niiden markkinointi häiritsee ideologisesti?
25.05.2020 |
Olen nainen, joka on aina ollut ihonväriltä sävyä "erittäin vaalea". Rusketun huonosti tai en juuri ollenkaan, varmaan palaisin myös kohtuullisen helposti jos olisin riittävän pitkään auringossa. Olen läpi ikäni kipuillut ihonvärini kanssa, sillä lapsena ja teini-ikäisenä sain etenkin aina kesällä ja kesän jälkeen kuulla vitsejä ihonväristäni. Esim. kesäloman jälkeen "oot sitten viettänyt koko kesän jääkaapissa", jopa opettajat koulussa saattoivat kauhistella, että "huh huh kun oot niin kamalan vaalea- kävisit välillä ulkona, ei ole tervettä olla vaan sisällä." Vaikka olin toki ollut ulkona, kuitenkin suojaten ihoni joko aurinkovoiteella tai vaatteilla. (Onneksi vanhemmat lapsuudessani ymmärsivät aurinkosuojan merkityksen!)
Parikymppisenä aloin käyttämään erilaisia itseruskettavia tuotteita vaihtelevalla menestyksellä. Halpistuotteet haisivat kamalalle ja lopputulos oli oranssi, kalliimmat tuotteet oli parempia mutta opiskelijabudjetista ne lohkaisivat kohtuuttoman ison osan. Vuosikausien ajan itseruskettavat olivat jollain tavoin osa elämääni joka kesä, sekä voiteina että suihkurusketuksina. En osaa edes ajatella, kuinka paljon rahaa niihin on mennyt.
Nyt onneksi ikää ja itsetuntoa alkaa olemaan sen verran, että olen parina viime kesänä jättänyt itseruskettavat käyttämättä. Ylipäätään ajatus ihonvärin muuttamisesta on alkanut tuntua ihan sairaalta ja epäluonnolliselta. Siis mehän paheksumme ideologisesti sitä, että esim. Intiassa ja Aasian maissa markkinoidaan vaalennusvoiteita (mm. Fair and Lovely, ihan törkeä nimikin!) mutta samaan aikaan pidämme normaalina sitä, että esim. laajalevikkiset iltapäivälehdet otsikoivat isosti: "Metti ottaa vain harvoin aurinkoa mutta on silti kauniin ruskettunut - näitä tuotteita hän käyttää" (IS 22.5.2020), "Etkö ehtinyt talvea karkuun ja nyt kasvojen iho on kuin lakana? Näin feikkaat täydellisen päivetyksen" (IS 28.2020) "Kauneustoimittajan paras meikkivinkki - satsaa ostamalla kunnot itseruskettava kasvoille (IL 24.4.2017). Jos nuo otsikot kääntäisi siten, että puhuttaisiin tumman ihon vaalentamisesta, kyseessä olisi skandaali mutta ihan ok näemmä pitää vaalean vaaleaa ihoa rumana ja sellaisena, josta pitää pyrkiä ehdoin tahdoin pois.
En siis paheksu sitä, jos joku kokee haluavansa käyttää itseruskettavia. Haluaisin kuitenkin ravistella sitä käsitystä, että vaalea ja kalpea iho olisi lähtökohtaisesti ruma ja rusketus on parempi. Lisäksi oma ihonväri on todella henkilökohtainen asia eikä kehittyville nuorille tee todellakaan hyvää nähdä ja kuulla perinteisissä medioissa tai somessa viestiä, että rusketus ja päivettynyt iho ovat jollain tavalla tavoiteltavia asioita. Samalla tavalla esim. Intiassa on onneksi viime aikoina alkanut nousta kritiikkiä vaalennusvoiteita kohtaan, monet julkkikset kieltäytyvät lähtemästä mainoskasvoiksi yms. Koskahan meillä Suomessa tulee kritiikki ja kapina rusketustuotteita vastaan?
Kommentit (46)
Tuo kirjoitus on minusta sellaista nuoren ihmisen kipuilua ja luonnollista uloskasvamista asioista, jotka on ensin ottanut kuin annettuna.
Minulla on vaalea iho, mutta en taas ole koskaan imenyt itseeni tuota rusketuspropagandaa. Lienen sinua vähän vanhempi. En vaan ole mitenkään saanut ongelmaa tuosta asiasta itselleni.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kirjoitus. Yli 80-vuotias mieheni mummo vertaa kaikki kesät käsivarsiemme ihoa, kumpi on ruskeampi javpitää tosi tärkeänä, että voittaa. Ehkä rusketus rinnastetaan varakkaaseen elämään, on varaa matkustella, olla jouten, maata auringossa. Työssä puurtavat jäävät valkoisiksi.
Entisaikaan, kun peltotyöt tehtiin ulkona ihmisvoimin, ruskeat olivat köyhiä puurtajia ja sisätiloissa ja auringonvarjojen alla oleskelevat herraskaiset pysyivät vaaleina ja se oli varallisuuden merkki silloin.
Itse näkisin, kuten sinäkin tekstiä lopussa, että ongelma eivät ole varsinaiset tuotteet vaan ihmisten asenteet. "Vitsit oot sairaan näköinen", "olet kyllä aina niin kalpea", "ootko sairas?" . Onhan näitä itsekin tullut kuultua vuosien saatossa. Ongelma ei siis ole minä ja ihonvärini, vaan näiden ihmisten tahdittomuus ja älyn puute sen suhteen, mitä toiselle on sopivaa sanoa. Kuka haluaa edes kommentoida toisen ulkonäköä mitenkään? Se on kohtuutonta, loukkaavaa, asiatonta ja tarpeetonta.
Minulla ei ole ongelmia itseruskettavia tuotteita käyttävien kanssa. He voivat tehdä niin, heillä on kaikki vapaus tehdä niin, enkä tuomitse heitä yhtään.
Sen sijaan ärsyttää ne kaikki, jotka painavat yläpeukkua ja ajattelevat, että joo, tosi typerää kommentoida toisen ihonväriä, kun samaan aikaan osallistuu johonkin toiseen ketjuun, jossa mietitään näyttääkö jonkun toinen pakara isommalta kuin toinen. Kyse on samasta ilmiöstä: tarpeettomasta ja ei-rakentavasta käytöksestä, joka pahoittaa toisen mielen.
Minäkin olen vaalea ja lisäksi punapää, eli ihoni muistuttaa auringossa oleilun jälkeen lähinnä tomaattia :D Olen luonnostani sellainen raa-an kanan värinen, mutta en muista että asia olisi ikinä vaivannut tai että kukaan olisi ilkeästi kommentoinut. Mutta ehkä johtuu siitäkin, että ihmiset jo valmiiksi tietävät ettei punapäät rusketu, eli näkevät "syyn" sille miksi olen vaalea.
Monet miehet puolestaan ovat kehuneet vaaleaa ihonväriäni, luulen että miehille rusketuksella ei ole yhtä paljon väliä kuin naisille.
Tämä on aika lähellä omaa väritystä:
https://images.app.goo.gl/dp7719Z3N4j7vFmP6
Totta, itsekin muistan silloin nuorempana lapsena/teininä kun sai kuulla olevansa kalpea, mutta en ole kyllä koskaan ottanut siitä sellaista opetusta että vaalea iho olisi huono enkä ole koskaan käyttänyt itseruskettavia. Enkä varsinkaan nyt aikuisena muista että kukaan olisi toisten ihoa kommentoinut negatiivisesti. Muutenkin tuo rusketusbuumi taitaa olla menossa ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko rusketushömpötys on vain yksi osa aivopesupropagandaa jossa ihmiset yritetään saada suhtautumaan positiivisemmin tulijoihin
Hyvin kirjoitettu ja samoilla linjoilla olen. En tykkää maata auringossa enkä jaksa läträillä noiden ruskettavien aineiden kanssa. Rusketuksen ylläpitäminen tasaisena tuntuu olevan melkoisesti aikaa ja/tai rahaa vaativa harrastus. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku tällaisesta harrastuksesta nauttii, mutta pitäisi ymmärtää, ettei se kaikkia kiinnosta. Myös tuo kalpeuden kommentointi ärsyttää, en minäkään sano ruskettuneille että he ovat ihan porkkanan tai paskapökäleen värisiä. Onneksi nykyään tulee kauneusvaikutteita Aasiasta ja on saatavilla laadukkaita korealaisia ja japanilaisia aurinkovoiteita. Päivänvarjojakin näkee välillä. Ja korostan vielä ettei rusketuksessa ole mitään vikaa, mutta olisi hyvä jos tajuttaisiin ettei luonnostaan vaaleassakaan ihossa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmä aloitus alkaa sanoilla: olenko ainoa .....
Ymmärrän ap:n pointin hyvin. Kysyisin silti, eikö tällä logiikalla sama ongelma ole kaikissa niissä tuotteissa, joiden avulla pyritään näyttämään joltain muulta kuin mitä luonnollisesti olemme. Hiusvärit, huulipunat, kynsilakat, ripsivärit, luomivärit, tatuoinnit, puuterit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitäisi jäädä pyörittelemään jotain asiaa päässään vuosikausiksi.
Tuloksena on valitettavan usein aloituksen kaltaista tekstiä. Siis ei mitään ei mistään, mutta kauhean tärkeää se on. Varmaan muutkin tätä miettii samalla intensiteetillä.
Anna yhden pisteen vihjeen, eivät mieti.
Toisaalta on hyvä, että pääsit taakastasi ja voit nyt jatkaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirjoitus on minusta sellaista nuoren ihmisen kipuilua ja luonnollista uloskasvamista asioista, jotka on ensin ottanut kuin annettuna.
Minulla on vaalea iho, mutta en taas ole koskaan imenyt itseeni tuota rusketuspropagandaa. Lienen sinua vähän vanhempi. En vaan ole mitenkään saanut ongelmaa tuosta asiasta itselleni.:)
Samaa ajattelin. Minusta tuo ei ole noin yleistä, minkä kuvan ap on itselleen saanut, että rusketus olisi jotenkin pakollinen asia. Olisiko se sitten ikäkysymys? Itse olen 44 v. Kyllä rusketusta on ihailtu kautta aikojen elämäni aikana, mutta samaan aikaan on aina ollut niitä, jotka eivät rusketuksesta pidä.
Minulla on vaalea iho, enkä rusketu koskaan, vaan palan. Turha siis haaveilla edes pienestä rusketuksesta. Vaikka käyttäisin mitä voiteita, niin vartti auringossa keskipäivällä polttaa ihon punaiseksi. Joka kesä joku kohta palaa vaikka kuinka suojelisin itseäni, siksi välttelen kovaa paistetta tai vaatetan itseni kunnolla ja rasvaan rasvaan.
En ole koskaan hävennyt vaaleaa ihoani, en siis ikinä. Enkä ole käyttänyt mitään itseruskettavia. Minulla on tällainen iho ja se kelpaa minulle. Jos ei kelpaa toiselle, niin se on hänen ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirjoitus on minusta sellaista nuoren ihmisen kipuilua ja luonnollista uloskasvamista asioista, jotka on ensin ottanut kuin annettuna.
Minulla on vaalea iho, mutta en taas ole koskaan imenyt itseeni tuota rusketuspropagandaa. Lienen sinua vähän vanhempi. En vaan ole mitenkään saanut ongelmaa tuosta asiasta itselleni.:)
Samaa ajattelin. Minusta tuo ei ole noin yleistä, minkä kuvan ap on itselleen saanut, että rusketus olisi jotenkin pakollinen asia. Olisiko se sitten ikäkysymys? Itse olen 44 v. Kyllä rusketusta on ihailtu kautta aikojen elämäni aikana, mutta samaan aikaan on aina ollut niitä, jotka eivät rusketuksesta pidä.
Minulla on vaalea iho, enkä rusketu koskaan, vaan palan. Turha siis haaveilla edes pienestä rusketuksesta. Vaikka käyttäisin mitä voiteita, niin vartti auringossa keskipäivällä polttaa ihon punaiseksi. Joka kesä joku kohta palaa vaikka kuinka suojelisin itseäni, siksi välttelen kovaa paistetta tai vaatetan itseni kunnolla ja rasvaan rasvaan.
En ole koskaan hävennyt vaaleaa ihoani, en siis ikinä. Enkä ole käyttänyt mitään itseruskettavia. Minulla on tällainen iho ja se kelpaa minulle. Jos ei kelpaa toiselle, niin se on hänen ongelmansa.
Hyvä ettei kaikkia ole kiusattu asiasta. Itse olen 37v. ja todellakin valkoisuuteni on ollut nimenomaan muille suuren järkytyksen ja ihmetyksen aihe. Edelleen joka ikinen kesä joku kommentoi asiaa, yleensä tietenkin kaveri tai sukulainen, mutta välillä myös tuntemattomat tai henkilö jonka olen juuri tavannut.
Itselläni on vitivalkoinen iho joka ei rusketu, ja tämän lisäksi verisuonet kuultavat hyvin sinisinä läpi. Jalkani näyttää siltä että jonkun taapero on ottanut tussin ja piirtänyt reidestä pohkeisiin haarautuvia viivoja. Olenpa makoillut kotona uuden tuttavan kanssa sohvalla kun hän on huudahdanut, hyi mitä sulla on tässä ihossa? Kerran myös viereisellä penkillä istuneet naiset kommentoivat, kato ton jalkaa, kauheen sininen!?
Tähän kun yhdistää sen että tosiaan toukokuusta elokuuhun jatkuvasti joku kommentoi: etkö käy ulkona ollenkaan, oletko ollut kipeänä, sä oon kyllä NIIN valkoinen, hei kalkkilaivan kapteeni, mikset käytä itseruskettavaa, ruskettunut iho on kyllä kaunis, piilottaa selluliititkin vink vink... Niin kyllä todellakin on käynyt selväksi että ruskettuneet ovat kauniimpia ja viehättävämpiä. En siis siltikään käytä rusketustuotteita enkä piilottele tussi-jalkojani, eli siinä mielessä kommentit eivät muuta elämääni. Mutta ei se kivaltakaan tunnu.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin hyvin. Kysyisin silti, eikö tällä logiikalla sama ongelma ole kaikissa niissä tuotteissa, joiden avulla pyritään näyttämään joltain muulta kuin mitä luonnollisesti olemme. Hiusvärit, huulipunat, kynsilakat, ripsivärit, luomivärit, tatuoinnit, puuterit...
Nimenomaan. Meille syötetään kuvaa, että emme kelpaa tämmöisinä, jotta me tunnettaisiin jonkinlaista vajavuutta ja täytettäis tuo vajavuus ostamalla. Instagram, mainokset, kaikki antaa kuvaa millainen on "oikeanlainen" nainen ja mies ja elämä johon pitäisi pyrkiä. Onnellisia, kauniita, aurinko paistaa ja elämä on yhtä naurua. Osta huulipuna, osta itseruskettava, osta koti, sisusta, osta tissit, kynnet, ripset, värjää tukka. Loppuiko rahat? Ei hätää, ota laina! Elä tänään, maksa huomenna. Kunhan ostat.
Ei, ei, ei ole pakko ostaa tai olla ruskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin hyvin. Kysyisin silti, eikö tällä logiikalla sama ongelma ole kaikissa niissä tuotteissa, joiden avulla pyritään näyttämään joltain muulta kuin mitä luonnollisesti olemme. Hiusvärit, huulipunat, kynsilakat, ripsivärit, luomivärit, tatuoinnit, puuterit...
Noihin liittyy samantyyppisiä ongelmia ja kysymyksiä, ja niistä voi halutessaan tehdä uusia keskusteluja. Tämä keskustelu keskittyy tällä kertaa rusketukseen. En osaa kunnolla ilmaista ajatuksiani aiheesta, mutta minusta ihon ”vääränvärisyys” on jollain tavalla kiinnostavampi ja laajempi kulttuurinen ilmiö kuin se, että kynnet voi lakata sinisiksi tai punaisiksi. Kynsilakkoja on myynnissä kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta Suomessa ei juurikaan ole tarjolla ihoa vaalentavia tuotteita. Miksi?
Minä olen jo nuorena osannut hyödyntää näitä idiootteja sairaan näköiseksi haukkujia. Ei kun vaan koulun terkkarille valittamaan että on huono olo. "Mene vaan kotiin, oot ihan kamalan kalpea". Tai joskus ihan vaan myötätunto kelpaa, jos joku kysyy olenko kipeä. Saatan sanoa että joo kyllä särkee päätä, tai sitten vaan että tämä on normaali värini, ja katsoa toisen ihmetystä. Jotenkin lähinnä nauran muiden kanssa omalle vaaleudelle. Toki kesällä otan aurinkoa, nyt aloin pohtia miksi. Joku siinä on että on kuitenkin alkanut pitää itsestäänselvyytenä sitä, että kesällä ei saa olla vaalea?! Sairasta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirjoitus on minusta sellaista nuoren ihmisen kipuilua ja luonnollista uloskasvamista asioista, jotka on ensin ottanut kuin annettuna.
Minulla on vaalea iho, mutta en taas ole koskaan imenyt itseeni tuota rusketuspropagandaa. Lienen sinua vähän vanhempi. En vaan ole mitenkään saanut ongelmaa tuosta asiasta itselleni.:)
Samaa ajattelin. Minusta tuo ei ole noin yleistä, minkä kuvan ap on itselleen saanut, että rusketus olisi jotenkin pakollinen asia. Olisiko se sitten ikäkysymys? Itse olen 44 v. Kyllä rusketusta on ihailtu kautta aikojen elämäni aikana, mutta samaan aikaan on aina ollut niitä, jotka eivät rusketuksesta pidä.
Minulla on vaalea iho, enkä rusketu koskaan, vaan palan. Turha siis haaveilla edes pienestä rusketuksesta. Vaikka käyttäisin mitä voiteita, niin vartti auringossa keskipäivällä polttaa ihon punaiseksi. Joka kesä joku kohta palaa vaikka kuinka suojelisin itseäni, siksi välttelen kovaa paistetta tai vaatetan itseni kunnolla ja rasvaan rasvaan.
En ole koskaan hävennyt vaaleaa ihoani, en siis ikinä. Enkä ole käyttänyt mitään itseruskettavia. Minulla on tällainen iho ja se kelpaa minulle. Jos ei kelpaa toiselle, niin se on hänen ongelmansa.
Hyvä ettei kaikkia ole kiusattu asiasta. Itse olen 37v. ja todellakin valkoisuuteni on ollut nimenomaan muille suuren järkytyksen ja ihmetyksen aihe. Edelleen joka ikinen kesä joku kommentoi asiaa, yleensä tietenkin kaveri tai sukulainen, mutta välillä myös tuntemattomat tai henkilö jonka olen juuri tavannut.
Itselläni on vitivalkoinen iho joka ei rusketu, ja tämän lisäksi verisuonet kuultavat hyvin sinisinä läpi. Jalkani näyttää siltä että jonkun taapero on ottanut tussin ja piirtänyt reidestä pohkeisiin haarautuvia viivoja. Olenpa makoillut kotona uuden tuttavan kanssa sohvalla kun hän on huudahdanut, hyi mitä sulla on tässä ihossa? Kerran myös viereisellä penkillä istuneet naiset kommentoivat, kato ton jalkaa, kauheen sininen!?
Tähän kun yhdistää sen että tosiaan toukokuusta elokuuhun jatkuvasti joku kommentoi: etkö käy ulkona ollenkaan, oletko ollut kipeänä, sä oon kyllä NIIN valkoinen, hei kalkkilaivan kapteeni, mikset käytä itseruskettavaa, ruskettunut iho on kyllä kaunis, piilottaa selluliititkin vink vink... Niin kyllä todellakin on käynyt selväksi että ruskettuneet ovat kauniimpia ja viehättävämpiä. En siis siltikään käytä rusketustuotteita enkä piilottele tussi-jalkojani, eli siinä mielessä kommentit eivät muuta elämääni. Mutta ei se kivaltakaan tunnu.
Asiat satuttaa jos niin antaa tapahtua. Käännä ajatus niin, että sinulla on kaunis vaalea iho ja oikea aarre. Jokaiselle kommentoijalle voit sanoa, että "niin on vaalea ja pidän siitä sellaisena".
Kaverisi ja sukulaisesi ovat juntteja. Ihan puhtaita, pesunkestäviä juntteja. Minusta rusketus on rumaa ja junttia, mutta enpä todellakaan sellaista menisi kellekään ääneen laukomaan. Ikävää, että joudut joka kesä kuuntelemaan tuollaista moukkamaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kirjoitus on minusta sellaista nuoren ihmisen kipuilua ja luonnollista uloskasvamista asioista, jotka on ensin ottanut kuin annettuna.
Minulla on vaalea iho, mutta en taas ole koskaan imenyt itseeni tuota rusketuspropagandaa. Lienen sinua vähän vanhempi. En vaan ole mitenkään saanut ongelmaa tuosta asiasta itselleni.:)
Olen lähempänä neljääkymppiä joten hyvinkin voin olla sinua vanhempi. On totta, että nuorempana olen todella kipuillut tämän ihonväriasian kanssa henkilökohtaisesti. Nyt viihdyn hienosti omassa vaaleassa ihossani mutta koko ilmiön alkanut pohdituttaa minua, kuten otsikossakin kirjoitin, ideologian tasolla. Joku vertasi itseruskettavia tai ylipäätään ihon värin muuttamista ylipäätään kosmetiikkaan, meikkiin, hiusväriin, tatuointeihin. Mielestäni tuo rinnastus on kuitenkin virheellinen. Ihonväri on samaan aikaan sekä hyvin henkilökohtainen juttu mutta myös politisoitu asia. Mediassa (niin perinteinen kuin some) ei pitäisi olla yhtään tilaa sille ajattelutavalle, että luonnollinen ihonväri ei ole ok vaan pitäisi tavoitella jotain muuta (keinotekoinen rusketus kuin vaalennus). On eri asia leikitellä vaikka eri päivinä erilaisilla huulipunilla kuin muuttaa omaa ihonväriä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin hyvin. Kysyisin silti, eikö tällä logiikalla sama ongelma ole kaikissa niissä tuotteissa, joiden avulla pyritään näyttämään joltain muulta kuin mitä luonnollisesti olemme. Hiusvärit, huulipunat, kynsilakat, ripsivärit, luomivärit, tatuoinnit, puuterit...
Noihin liittyy samantyyppisiä ongelmia ja kysymyksiä, ja niistä voi halutessaan tehdä uusia keskusteluja. Tämä keskustelu keskittyy tällä kertaa rusketukseen. En osaa kunnolla ilmaista ajatuksiani aiheesta, mutta minusta ihon ”vääränvärisyys” on jollain tavalla kiinnostavampi ja laajempi kulttuurinen ilmiö kuin se, että kynnet voi lakata sinisiksi tai punaisiksi. Kynsilakkoja on myynnissä kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta Suomessa ei juurikaan ole tarjolla ihoa vaalentavia tuotteita. Miksi?
Koska ei ole tarvetta sellaisille? Kukapa niitä ostaisi kun ollaan jo ihan vaaleita.
Minun mielestä kaikesta ei pitäisi tehdä ra si stista haloota. Fair and Lovely on ihan hyvä nimi (Mikä pitäisi olla? Fair but horrible? Fair and ok?). Vaaleat saa ruskettaa ihoaan ja ruskeat saa vaalentaa ihoaan.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos pohdinnastasi! Olen myös itse hyvin vaalea ja saanut kuulla siitä koko ikäni. Nuorempana oikein hävetti porukassa jossa muut olivat ruskettuneita. Ihan järjetöntä että vaaleuden takia minuakin arvosteltiin muiden kuullen.