Leivästä ja perunasta tulee vaan kovempi nälkä

Totta.

Ne kannattaakin korvata kaalilla!

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Nin muuten tulee. Ja jos syön kaurapuuroa, niin siitä se nälkä vasta tuleekin.

Ei auta, vaikka olisi könttä voita kyytipoikana.

Minulle ei tule, kunhan niitä ei syö pelkästään vaan yhdistettynä rasvaan ja/tai proteiiniin. Esim. pelkkä kaurapuuro + marjoja -> järkyttävä nälkä sen jälkeen parin tunnin päästä, mutta kaurapuuro + voisilmä + raejuustoa + marjoja ja nälkä pysyy pois lounaaseen asti. 

Toki ihmisten hiilarien sietokyvyssä on eroja. Itse tunnun sietävän niitä ns. normaalisti eli jos syön pelkkää korkean GI:n hiilaria niin toki, tulee verensokeriheilahteluja kuin nälkä, mutta voin syödä kaikenlaisia hiilareita osana ateriaa ilman ongelmia.

En ole huomannut perunasta, mutta kaikesta missä on vehnäjauhoja tulee minulla kova nälkä 1-1,5 tunnin päästä syömisestä. Tämähän johtuu siitä, että ensin veren sokeri nousee liaan nopeasti ja sitten sitä vastaan tulee insuliinia, liikaa ja sitten on taas verensokeri liian alhaalla -> nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Niinpä.

Keitetty parsakaali&raejuusto pitää nälkää paljon paremmin kuin vaikkapa risotto tai pasta.

Annoksen on oltava riittävä ja hyvin maustettu, esim chilillä. Toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Miten ajattelit että diabetes testataan lääkärissä? Juurikin siten, että annetaan paljon hiilaria (sokeriliuosta) tyhjään vatsaan, ja kokeillaan ihmisen insuliinivastetta.

Jokaikisen ihmisen verensokeri heittelee hyvin nopeasti huippulukemista pohjalukemiin, jos syö korkean glykeemisen indeksin ruokia, kuten sokeria, vehnää, valkoista pastaa jne.

Proteiini, rasva jne. eivät vaikuta verensokeriin juuri millään tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.

Keitetty parsakaali&raejuusto pitää nälkää paljon paremmin kuin vaikkapa risotto tai pasta.

Annoksen on oltava riittävä ja hyvin maustettu, esim chilillä. Toimii.

Toimii ja myös kukkakaali ja munakas.

Kaalia koneeseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Miten ajattelit että diabetes testataan lääkärissä? Juurikin siten, että annetaan paljon hiilaria (sokeriliuosta) tyhjään vatsaan, ja kokeillaan ihmisen insuliinivastetta.

Jokaikisen ihmisen verensokeri heittelee hyvin nopeasti huippulukemista pohjalukemiin, jos syö korkean glykeemisen indeksin ruokia, kuten sokeria, vehnää, valkoista pastaa jne.

Proteiini, rasva jne. eivät vaikuta verensokeriin juuri millään tavoin.

Diabetes testataan verensokeria seuraamalla juuri siksi, että terveen verensokeri ei juurikaan heittele. Jos terve syö sokeria, vehnää tmv. haima vapauttaa insuliinia ja verensokeri ei pääse nousemaan kuin vähän. Vastaavasti maksa vapauttaa sokeria, jos ei-diabeetikko ei ehdi syömään tai liikkuu runsaasti. Diabeetikolla maksan ja haiman yhteistyö ei toimi ja siksi vaarana on sekä korkea että matala verensokeri.

Eikä tule. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Miten ajattelit että diabetes testataan lääkärissä? Juurikin siten, että annetaan paljon hiilaria (sokeriliuosta) tyhjään vatsaan, ja kokeillaan ihmisen insuliinivastetta.

Jokaikisen ihmisen verensokeri heittelee hyvin nopeasti huippulukemista pohjalukemiin, jos syö korkean glykeemisen indeksin ruokia, kuten sokeria, vehnää, valkoista pastaa jne.

Proteiini, rasva jne. eivät vaikuta verensokeriin juuri millään tavoin.

Hassu juttu, mutta tuo ei pidä paikkaansa, ainakaan minulla. Diabetes todettu n vuosi sitten ja tutustuin miten maailmalla hoidetaan diabetesta ruokavalion kautta. Kävin läpi useiden maiden virallista diabetes infoa ja kun sain mittarin, jolla pystyin seuraamaan miten ja mikä vaikuttaa sokeritasapainoon, löysin nopeasti oikean ruokavalion ja miten hallitsen sokeritasapainoa. Lääkäri ei maininnut mitään ruokavaliosta, vaan määräsi suoraan lääkettä, jota olisi pitänyt heti alkaa käyttämään.

Ruokavalion avulla tiputin painoindeksin tasolta BMI 24 tasolle BMI 22, kahdessa kuukaudessa ja pitkät sokerit tasolta 7,5% tasolle 5,5%.

Ainoa asia mitä pudotin ruokavaliostani oli pasta ja riisi. Molemmat nostivat sokerit korkealle ja ne myös pysyivät pitkään korkealla - tuolloin tasolle 10 tai yli. Nyt vuoden jälkeen satunnainen pasta ei enää nosta yli suositeltujen arvojen, ellen syö pelkästään pastaa. Nopeat sokerit saattavat nostaa arvot hetkeksi korkealle, mutta ne myös laskevat nopeasti, sen sijaan esim suklaa ei näytä nostavan sokeriarvoja juuri ollenkaan ellen syö sitä kohtuuttomia määriä (100g Fazerin sinistä, no problem).

Sen sijaan eläinproteiini (ja/tai mahdollisesti eläinrasva) laskee sokeriarvojani. Jos sokeriarvoni ovat koholla saan arvot nopeasti laskuun esim paistetun lohen tai possun/naudanlihan avulla. Olen todennut tämän useasti, kun esim pastan jälkeen arvot ovat olleet selvästi yli 8 jopa 10, kuten aiemmin, eläinproteiinin jälkeen arvot tippuvat tasolle 6 tai alle 1-2 tunnin kuluessa. Aiemmin kun en tätä osannut hyödyntää, pastan jälkeen sokeriarvoni pysyivät korkealla tunteja, usein jopa seuraavaan päivään asti, vaikka en syönyt mitään tänä aikana (ikäänkuin paastoarvo tasolla 8 tai yli).

Väitän täten, että eläinproteiini vaikuttaa merkittävästi insuliinin tuotantoon, ainakin minulla - voi toki olla, että eläinrasva on se vaikuttava tekijä? Toimii kuitenkin myös lähes rasvattomalla hirvenlihalla, mutta ei läheskään yhtä hyvin vähärasvaisella kalalla (savusiika), eikä ollenkaan kasviproteiinilla.

Pelkkä kasvisruoka nostaa helposti sokeriarvoni yli suositeltujen arvojen. Tämän vuoksi olenkin päätynyt arvioon 30% eläinproteiinia aterialla, ylläpitää verensokeria tasapainossa.

Nyt lähes vuoden kuluttua, voin tosiaan nauttia satunnaisesti myös pastaa, kunhan huolehdin tuosta 30% säännöstä eläinproteiinia aterialla.

Suomessa diabetesta hoidetaan huonosti, kun yleismaailmallisen vertailudatan kautta löytyy keinot, miten saan sen kuriin pelkän ruokavalion kautta ja todella pienillä muutoksilla.

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan eläinproteiini (ja/tai mahdollisesti eläinrasva) laskee sokeriarvojani. Jos sokeriarvoni ovat koholla saan arvot nopeasti laskuun esim paistetun lohen tai possun/naudanlihan avulla. Olen todennut tämän useasti, kun esim pastan jälkeen arvot ovat olleet selvästi yli 8 jopa 10, kuten aiemmin, eläinproteiinin jälkeen arvot tippuvat tasolle 6 tai alle 1-2 tunnin kuluessa. Aiemmin kun en tätä osannut hyödyntää, pastan jälkeen sokeriarvoni pysyivät korkealla tunteja, usein jopa seuraavaan päivään asti, vaikka en syönyt mitään tänä aikana (ikäänkuin paastoarvo tasolla 8 tai yli).

Tiedän. Itse olen hyödyntänyt tätä temppua jo 20 vuotta diabeetikkona.

Pohjalle vatsaan ensin paljon kalaa, kanaa tai naudanlihaa.

Sen jälkeen voin syödä vaikka 3 paahtoleipäsiivua, 150g suklaata jne. eikä aiheuta päänsärkyä eikä vaikuta verensokeriini yhtään millään tavoin.

Mutta anna armias jos syön nuo jälkimmäiset tyhjään vatsaan, niin on sairaalareissu lähellä.

En syö niitä koskaan paljaaltaan, joten vaikea arvioida... Peruna lihakastikkeen tai leipä kunnon päällisten kanssa ovat kyllä täyttäviä ruokia.

Sen sijaan pasta on itselläni sellainen, että mitä enemmän syö sitä kovempi nälkä tulee. Siis vaikka sen kanssa söisi mitä. Siksi en syö juuri koskaan pastaruokia.

Minäkin yli puoli elämääni kuuliaisesti söin aamupuuron, ja kiljuva nälkä iski jo parin tunnin kuluttua. Nyt syön aamulla juusto-avokado-munakkaan ja jaksan hyvin lounasaikaan asti. Voin sanoa että tämä oivallus muutti elämäni ja aamupäivän välipala-puputus on jäänyt pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Miten ajattelit että diabetes testataan lääkärissä? Juurikin siten, että annetaan paljon hiilaria (sokeriliuosta) tyhjään vatsaan, ja kokeillaan ihmisen insuliinivastetta.

Jokaikisen ihmisen verensokeri heittelee hyvin nopeasti huippulukemista pohjalukemiin, jos syö korkean glykeemisen indeksin ruokia, kuten sokeria, vehnää, valkoista pastaa jne.

Proteiini, rasva jne. eivät vaikuta verensokeriin juuri millään tavoin.

Höpsis. Peruna ja täysjyvä on eri asia kuin sokeri ja vehnähöttö.

Joku kaurapuuro esimerkiksi on suorastaan loistava ruoka illalla diabeetikolle, vapauttaa hitaasti hiilaria.

IHMINEN TARVITSEE HIILAREITA, NE OVAT IHMISELLE ELINTÄRKEITÄ. Ei nyt luulisi enää jumankekka yhdenkään luulevan, että karppaaminen on terveellistä.

ohis

Kaurapuuron sulavuus on hyvät ystävät HYVÄ asia. Se sulaa eli sen kuidut saavat ruuansulatuselimistön ja suoliston toimimaan kuten pitääkin.

Toki sen lisäksi voi lisätä vaikkapa puuroon raejuustoa tai pähkinöitä, jos energiamäärä ei riitä lounaaseen asti.

Mutta sulavuus sinänsä on hyvä asia! Juuri siksi me tarvitsemme kuituja lisää, vain harva suomalainen saa niitä riittävästi pitääkseen suoliston pitkän päälle terveenä, että saamme modernista ruokavaliosta aivan liikaa rasvaa ja aivan liian vähän kuituja.

Kuituja taas saa kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä, hedelmistä, juureksista - ja viljoista. 

Korvatkaa vaan ns. tyhjät hiilarit parempilaatuisilla, siis täysjyvällä, leseellä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Nytkö tajusit että nopeat hiilarit romahduttavat verensokerin syömisen jälkeen 100x karmeammin kuin se että olisi syönyt proteiinia ja kuitua?

Terveen ihmisen verensokeri ei juurikaan heittele, jos suuria muutoksia puoleen taikka toiseen tapahtuu, on kyseessä on diabetes. 

Miten ajattelit että diabetes testataan lääkärissä? Juurikin siten, että annetaan paljon hiilaria (sokeriliuosta) tyhjään vatsaan, ja kokeillaan ihmisen insuliinivastetta.

Jokaikisen ihmisen verensokeri heittelee hyvin nopeasti huippulukemista pohjalukemiin, jos syö korkean glykeemisen indeksin ruokia, kuten sokeria, vehnää, valkoista pastaa jne.

Proteiini, rasva jne. eivät vaikuta verensokeriin juuri millään tavoin.

Diabetes testataan verensokeria seuraamalla juuri siksi, että terveen verensokeri ei juurikaan heittele. Jos terve syö sokeria, vehnää tmv. haima vapauttaa insuliinia ja verensokeri ei pääse nousemaan kuin vähän. Vastaavasti maksa vapauttaa sokeria, jos ei-diabeetikko ei ehdi syömään tai liikkuu runsaasti. Diabeetikolla maksan ja haiman yhteistyö ei toimi ja siksi vaarana on sekä korkea että matala verensokeri.

Noin se on - miksi ihmeessä joku torvelo alapeukuttaa faktoja? Oikeasti? Nuo voi jokainen googlettaakin.

https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_1_diabetes/insuliini_mihin_sita…

"Terveen ihmisen elimistö säätelee veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta tarkasti. Haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävät beetasolut aistivat verensokerin muutoksia. Ne pystyvät automaattisesti säätämään verensokeria laskevan insuliinin ja verensokeria nostavan glukagonin erityksen elimistön tarvetta vastaavaksi. Verensokerin noustessa insuliinineritys kiihtyy ja glukagonin eritys vähenee, sokeritason laskiessa tapahtuu päinvastoin. Näin verensokeri pysyy aina normaalina.

Kun ihminen syö, insuliinia erittyy nopeasti suurempi, aterian hiilihydraattimäärää vastaava määrä, joka estää sokerin vapautumisen maksasta ja lisää kudosten sokerinottoa. Verensokeri ei normaalisti nouse yli 8 mmol:n/l aterian jälkeenkään

Glukoosi on tärkeä aivojen ja hermokudoksen energianlähde. Glukoosi eli verensokeri saadaan joko ruuassa olevista hiilihydraateista tai maksasta. Maksa pystyy tekemään sokeria proteiinista ja rasvasta. Maksa tuottaa aterioiden välillä, yöllä ja paastotilassa sokeria verenkiertoon varastosokerista eli glykogeenista tai sokerin uudismuodostuksen kautta aminohapoista ja rasvan glyserolista.

.....

Jos elimistössä ei ole riittävästi insuliinia, sokerin pääsy verestä solujen polttoaineeksi estyy. Solujen energianpuutos on paikattava jotenkin, ja siksi kehon rasvakudos alkaa vapauttaa vereen rasvahappoja kiihtyvään tahtiin."

ohis