Lue keskustelun säännöt.
Pääsykoeuudistuksessa ei ole järkeä
15.05.2020 |
Nyt mennään tilanteeseen, jossa nuoret jämähtävät korottamaan YO- arvosanojaan, kun sen ajan voisi jo edetä muissa opinnoissa. Ei mitään järkeä!
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Käytännössä mahdotonta kun L ja E saa vaan 20% kussakin kokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Käytännössä mahdotonta kun L ja E saa vaan 20% kussakin kokeessa.
Ei ollenkaan. Joka kerta kirjoittaa iso joukko niitä jotka ovat voineet lukea jo vuosia niihin ylppäreihin, käydä valmennuskursseja ja kokeilla monta kertaa. He saavat sitten niitä hyviä arvosanoja ja vievät ne ensimmäistä kertaa yrittävien nenän edestä. Näin kierre pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Käytännössä mahdotonta kun L ja E saa vaan 20% kussakin kokeessa.
Ei ollenkaan. Joka kerta kirjoittaa iso joukko niitä jotka ovat voineet lukea jo vuosia niihin ylppäreihin, käydä valmennuskursseja ja kokeilla monta kertaa. He saavat sitten niitä hyviä arvosanoja ja vievät ne ensimmäistä kertaa yrittävien nenän edestä. Näin kierre pahenee.
Ei pahene. Sisään pääsee ihan keskinkertaisilla papereilla ihan ensi kerralla. Vain kaikkein suosituimmille aloille tarvii lähteä korottamaan. Ihankuten ennenkin piti hakea vaikka 5 kertaa lääkikseen.
Tämä uudistus on niin tuore, että joihinkin pääsee nyt ensimäistä kertaa todistuksella. Esim lääkikseen.
Ei ole oikein järkevää mututiedolla spekuloida yhtään mitään.
Asiasta tehdään kyllä selvityksiä kattavasti.
Se, että vastustaa muutoksia, ei pätevöitä tekemään johtopäätöksiä. Aika näyttää ja tutkimukset näyttää miten meni.
T. Vanha täti, joka on nähnyt monta muutosta koulutusjärjestelmässä ja joka luottaa tietoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Käytännössä mahdotonta kun L ja E saa vaan 20% kussakin kokeessa.
Ei ollenkaan. Joka kerta kirjoittaa iso joukko niitä jotka ovat voineet lukea jo vuosia niihin ylppäreihin, käydä valmennuskursseja ja kokeilla monta kertaa. He saavat sitten niitä hyviä arvosanoja ja vievät ne ensimmäistä kertaa yrittävien nenän edestä. Näin kierre pahenee.
Tämä uusimismahdollisuus on ollut pari vuotta ja nyt sinä mutuilet miten käy.
Niin tuo Sipilän hallituksen uudistus täysi fiasko! Jo nyt yhä useampi lukiolainen suorittaa opinnot 3 js puolessa tai 4 vuodessa jotta saa paremmat arvosanat. Ja sitten pitää välivuosia korottaslseen niitä. Kun tarkoitus oli nopeuttaa pääsyä yliopistoon. Puhumattakaan järjettömästä matikan ylikorostuksesta muista hulluulksta pisteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä9447 kirjoitti:
Niin tuo Sipilän hallituksen uudistus täysi fiasko! Jo nyt yhä useampi lukiolainen suorittaa opinnot 3 js puolessa tai 4 vuodessa jotta saa paremmat arvosanat. Ja sitten pitää välivuosia korottaslseen niitä. Kun tarkoitus oli nopeuttaa pääsyä yliopistoon. Puhumattakaan järjettömästä matikan ylikorostuksesta muista hulluulksta pisteissä.
Kuinka paljon useampi? Tietenkin sinulla on tähän faktat.
Yo arvosanojen korottaminen on mahdollista kaikille, joten jos haluat päästä yliopistoon, käy korottamassa arvosanoja niin kauan että on L - rivistö. Pääsee sisälle.
Tämä tulee lisäämään korottajien määrää. Abit eivät enää voi saada parhaita arvosanoja, sillä ne menevät näille korottajille jotka ovat käyneet valmennuskursseja ym.
Uudistus ei palvele tarkoitustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yo arvosanojen korottaminen on mahdollista kaikille, joten jos haluat päästä yliopistoon, käy korottamassa arvosanoja niin kauan että on L - rivistö. Pääsee sisälle.
Tämä tulee lisäämään korottajien määrää. Abit eivät enää voi saada parhaita arvosanoja, sillä ne menevät näille korottajille jotka ovat käyneet valmennuskursseja ym.
Uudistus ei palvele tarkoitustaan.
Mahdollista kaikille, joo ellet vaan erehdy tai ole jo tullut ottaneeksi korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikkaa vastaan. - Eli jos olet vaikka pari vuotta sitten erehynyt ottamaan paikan, niin nyt alan vaihtaminen on paljon vaikeampaa.
Ja entä ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita lainkaan?
Uudistuksesta hyötynevät eniten he, jotka ovat varhaiskypsiä ja tietävät (ja tai uskovat tietävänsä) varmaksi noin 14 -15 vuotiaana, mitä haluavat myöhemmin "korkeammalla asteella" opiskella.- Onnekkaimmat voivat asua ja jatkaa opintojaan haavettaan tukevassa erityislukiossa (/ammattikoulussa) samalla kun vielä toistaiseksi vanhemmat ylläpitävät huomattavan osan "tavallisen arjen" sujumisesa ja katsoessa nuoren perään.
Mihin katosi puheet elinikäisestä oppimisesta ja opiskelusta? - Saattanee ainakin lukion oppialiden ikähaitari kasvaa mahd. lähivuosina. - Ja ovatko lukiot edes varauuneet siihen, että lukiossa jatkaakin, niin kuinka suuri joukko, jotka eivät yrityksestään huolimatta saaneet sitä unelmiensa "omanalansa" opiskelupaikkaa, vaan osa entistä useampi "jo" ylioppilaaksia haluaisi jatkaa opintojaan yrittäen korottaa ylppäreiden arvosanaansa. - Vai itsekseenko heidän oleeaan opiskelevan ja anneaan vain mahd. osallistua kirjoituksiin
Nimenomaan näin. Lisäksi sillä tehtiin tyhjäksi aikaisempi uudistus, jossa amiksen ja lukion asemaa tasa-arvoistettiin. Nyt amis on taas täysin epätasa-arvoisessa asemassa, koska amiksen papereilla ei pääse sisään minnekään, vaikka olisi pelkkiä parhaita arvosanoja. Koko homma on ihan typerää, kuten moni muu koulutuksen uudistus. Onneksi en ole nuori nyt, ei ihme että mielenterveysongelmat nuorilla on kasvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi se peruste, että valmennuskurssit ovat kalliita? Kumpi on kalliimpaa? Valmennus yhdeksi kevääksi vai valmennus 3-5 vuodeksi, jotta saa hyvät arvosanat lukiossa? Valoja voisi laittaa päälle, jos olisi mitä laittaa. On niin vintti pimeenä, ettei enää mitään toivoa.
Ensikertalaisten suosiminen on mennyt aivan liiallisuuksiin. Väärän opiskelu/ammatinvalinnan tehneitä tässä nyt rangaistaan ja estetään heidän uudelleen kouluttautuminen. Joillakin aloilla tänä keväänä jopa 90 prosentin kiintiöt ensikertalaisille, mikä on vastoin yhdenvertaisuutta! Ei nuori välttämättä vielä parikymppisenä tiedä, mikä ammatti soveltuu itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites ammattikorkeakoulut? Eikö niihin voi kuitenkin hakea amiksen papereilla jos siis sinne on aina halunnutkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.
Eli käytännössä kaikilla yliopistoon pääsevillä on kohta arvosanoina pelkkiä L ja E etä. Ei siinä ole järkeä että jämähdetään niihin lukio- opintoihin, mielummin opiskeltaisiin omaa haluttua alaa eteenpäin. Uudistus on huono.
Käytännössä mahdotonta kun L ja E saa vaan 20% kussakin kokeessa.
Ei ollenkaan. Joka kerta kirjoittaa iso joukko niitä jotka ovat voineet lukea jo vuosia niihin ylppäreihin, käydä valmennuskursseja ja kokeilla monta kertaa. He saavat sitten niitä hyviä arvosanoja ja vievät ne ensimmäistä kertaa yrittävien nenän edestä. Näin kierre pahenee.
Ei pahene. Sisään pääsee ihan keskinkertaisilla papereilla ihan ensi kerralla. Vain kaikkein suosituimmille aloille tarvii lähteä korottamaan. Ihankuten ennenkin piti hakea vaikka 5 kertaa lääkikseen.
Mihinkähäön alalle ja mihin paikkaan. Esim. kauppatiede joka on sellainen hyvin perusala, vaatii oikeastaan mihin vain paikkakunnalle todistuksiin vähintää eximioita ja joku Laudaturkin olisi hyvä olla mukana.
Ap:stä olisi siis parempi käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto, ährätä pääsykokeissa ja opiskella kuin käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto ja opiskella?
Meillä on jo valtakunnallinen, tasapuolinen koesysteemi nimeltä ylioppilatutkinto, jona avulla yliopistovalinnat voidaan tehdä. 99% Yliopisto-opiskelijoista pääsee sisään haluamaansa opinahjoon,oli valintasysteemi mikä tahansa, koska paremmat ovat aina parempia kuin muut ja jaksavat tehdä enemmän kuin muut. Jostain syystä nämä, joiden yo-tulokset eivät ole niin hyvät, jaksavat kuvitella, että kyllä minä sitten pääsykokeissa tulen ja närhen munat kaikille näytän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo arvosanojen korottaminen on mahdollista kaikille, joten jos haluat päästä yliopistoon, käy korottamassa arvosanoja niin kauan että on L - rivistö. Pääsee sisälle.
Tämä tulee lisäämään korottajien määrää. Abit eivät enää voi saada parhaita arvosanoja, sillä ne menevät näille korottajille jotka ovat käyneet valmennuskursseja ym.
Uudistus ei palvele tarkoitustaan.
Mahdollista kaikille, joo ellet vaan erehdy tai ole jo tullut ottaneeksi korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikkaa vastaan. - Eli jos olet vaikka pari vuotta sitten erehynyt ottamaan paikan, niin nyt alan vaihtaminen on paljon vaikeampaa.
Ja entä ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita lainkaan?
Uudistuksesta hyötynevät eniten he, jotka ovat varhaiskypsiä ja tietävät (ja tai uskovat tietävänsä) varmaksi noin 14 -15 vuotiaana, mitä haluavat myöhemmin "korkeammalla asteella" opiskella.- Onnekkaimmat voivat asua ja jatkaa opintojaan haavettaan tukevassa erityislukiossa (/ammattikoulussa) samalla kun vielä toistaiseksi vanhemmat ylläpitävät huomattavan osan "tavallisen arjen" sujumisesa ja katsoessa nuoren perään.
Mihin katosi puheet elinikäisestä oppimisesta ja opiskelusta? - Saattanee ainakin lukion oppialiden ikähaitari kasvaa mahd. lähivuosina. - Ja ovatko lukiot edes varauuneet siihen, että lukiossa jatkaakin, niin kuinka suuri joukko, jotka eivät yrityksestään huolimatta saaneet sitä unelmiensa "omanalansa" opiskelupaikkaa, vaan osa entistä useampi "jo" ylioppilaaksia haluaisi jatkaa opintojaan yrittäen korottaa ylppäreiden arvosanaansa. - Vai itsekseenko heidän oleeaan opiskelevan ja anneaan vain mahd. osallistua kirjoituksiin
Onko todistusvalinta mahdollinen vain ensikertalaisille vai riippuuko alasta?
Pelkkä pääsykoe olisi oikeudenmukainen. Tasa-arvoinen sukupuolisestikkin.
Poika alkoi opetella vasta lukion viimeisellä kun tyttö oli opiskellut kokoajan.
Väitän, että poikani o tyttöä oikeasti fiksumpi, mutta tyttö ollut ahkerampi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:stä olisi siis parempi käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto, ährätä pääsykokeissa ja opiskella kuin käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto ja opiskella?
Meillä on jo valtakunnallinen, tasapuolinen koesysteemi nimeltä ylioppilatutkinto, jona avulla yliopistovalinnat voidaan tehdä. 99% Yliopisto-opiskelijoista pääsee sisään haluamaansa opinahjoon,oli valintasysteemi mikä tahansa, koska paremmat ovat aina parempia kuin muut ja jaksavat tehdä enemmän kuin muut. Jostain syystä nämä, joiden yo-tulokset eivät ole niin hyvät, jaksavat kuvitella, että kyllä minä sitten pääsykokeissa tulen ja närhen munat kaikille näytän.
Niin no, minä pääsin valitsemalleni alalle pääsykokeen kautta vaikka kirjoitin ko aineesta to kirjoituksissa ceen. Ei pääsykokeissa muuten tarvitse "ährätä".
Ja polkuhan ei mene noin kuten sanoit. Vaan abit eivät ota vastaan opiskelupaikkaa alalta joka ei ole ihan satavarmasti oma, koska siinä menee ensikertalaisuus, vaan käyvät esim lukion neljään vuoteen ja korottavat arvosanoja vaikka 3 vuotta kunnes voi olla varma, että pääsee sinne minne haluaa.
YO-arvosanoilla on nykyään niin suuri merkitys, että kannattaa ennemmin nostella niitä vuosi-pari, kuin menettää ensikertalaisen status pääsykoehaussa huonojen YO-arvosanojen takia.