Pääsykoeuudistuksessa ei ole järkeä

Todistusvalinta on ollut mahdollinen vain ensikertalaisille. Tosin tänä keväänä koronan myötä päätettiin, että myös toiskertalaisten todistus huomioidaan ja voidaan senpitää perusteella valita. Mutta tässähän ei ollut enää mitään järkeä, koska päätös tehtiin sen jälkeen, kun kevään kirjoitukset ja kevään kirjoituksiin ilmottautuminen oli mennyt. Käytännössä toiskertalaiset eivät edes saaneet mahdollisuutta korottaa arvosanojaan, koska eivät tienneet tarpeeksi ajoissa niiden vaikuttavan mihinkään enää.

Vierailija kirjoitti:

Ap:stä olisi siis parempi käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto, ährätä pääsykokeissa ja opiskella kuin käydä lukio, suorittaa yo-tutkinto ja opiskella?

Meillä on jo valtakunnallinen, tasapuolinen koesysteemi nimeltä ylioppilatutkinto, jona avulla yliopistovalinnat voidaan tehdä. 99% Yliopisto-opiskelijoista pääsee sisään haluamaansa opinahjoon,oli valintasysteemi mikä tahansa, koska paremmat ovat aina parempia kuin muut ja jaksavat tehdä enemmän kuin muut. Jostain syystä nämä, joiden yo-tulokset eivät ole niin hyvät, jaksavat kuvitella, että kyllä minä sitten pääsykokeissa tulen ja närhen munat

Yo- kirjoitukset eivät mittaa alalle sopivuutta, ainakaan miten niitä nyt painotetaan tai miten eri aineista saa pisteitä. Mutta ilmeisesti halutaan nyt että lukion oppimäärää jankataan vuosikaudet. Suhtaudun tähän kriittisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yo arvosanojen korottaminen on mahdollista kaikille, joten jos haluat päästä yliopistoon, käy korottamassa arvosanoja niin kauan että on L - rivistö. Pääsee sisälle.

Tämä tulee lisäämään korottajien määrää. Abit eivät enää voi saada parhaita arvosanoja, sillä ne menevät näille korottajille jotka ovat käyneet valmennuskursseja ym.

Uudistus ei palvele tarkoitustaan.

Mahdollista kaikille, joo ellet vaan erehdy tai ole jo tullut ottaneeksi korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikkaa vastaan. - Eli jos olet vaikka pari vuotta sitten erehynyt ottamaan paikan, niin nyt alan vaihtaminen on paljon vaikeampaa.

Ja entä ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita lainkaan? 

Uudistuksesta hyötynevät eniten he, jotka ovat varhaiskypsiä ja tietävät (ja tai uskovat tietävänsä) varmaksi noin 14 -15 vuotiaana, mitä haluavat myöhemmin "korkeammalla asteella" opiskella.- Onnekkaimmat voivat asua ja jatkaa opintojaan haavettaan tukevassa erityislukiossa (/ammattikoulussa) samalla kun vielä toistaiseksi vanhemmat ylläpitävät huomattavan osan "tavallisen arjen" sujumisesa ja katsoessa nuoren perään. 

Mihin katosi puheet elinikäisestä oppimisesta ja opiskelusta?  - Saattanee ainakin lukion oppialiden ikähaitari kasvaa mahd. lähivuosina. - Ja ovatko lukiot edes varauuneet siihen, että lukiossa jatkaakin, niin kuinka suuri joukko, jotka eivät yrityksestään huolimatta saaneet sitä unelmiensa "omanalansa" opiskelupaikkaa, vaan osa entistä useampi "jo" ylioppilaaksia haluaisi jatkaa opintojaan yrittäen korottaa ylppäreiden arvosanaansa. - Vai itsekseenko heidän oleeaan opiskelevan ja anneaan vain mahd. osallistua kirjoituksiin   

       

Onko todistusvalinta mahdollinen vain ensikertalaisille vai riippuuko alasta?

Mä olen ymmärtänyt, että todisusvalinta on vain ensikertalaisille, alasta riippumatta. - Luullakseni serkkuni on ollut ihan tyytyväinen opiskelupaikkaansa mutta hauska ajatella, että mihin hän olisi omalla laudaur -rivillään hakenut tai hakisi nyt, jos voisi tuon joitain vuosia vanhoilla ylppäreiden arvosanoilla hakea johonkin. Itse huokaan syvään, että aikanaan pääsin opiskelemaan yliopistolle mieleistäni alaa, vaikka en ole kirjoittanut ainoatakaan laudaturia.  Tiedä sitten mihin olisin päätynyt, jos olisin hakijoiden joukossa nyt.   

Ihan järjetöntä, jos tuon myötä arvosanojen korotteluun menee vuosia, Suomessa kun opiskelu aloitetaan muutenkin tosi vanhana ja opinnot vielä usein venyvät tosi pitkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan järjetöntä, jos tuon myötä arvosanojen korotteluun menee vuosia, Suomessa kun opiskelu aloitetaan muutenkin tosi vanhana ja opinnot vielä usein venyvät tosi pitkiksi.

Niin ajatella. On ollut ihan tavallisa, että suosituimmille aloille moni on hakemut ainakin kolme-neljä kertaa ennekuin ova joko luovuttaneet tai saaneet unelmiensa opiskelupaikan. - Vaan kuinka kauan jaksaa tai voi korottaa ylppäreiden arvosanoja? - Ja kuinka hykertelevätkään erilaisten valmennus ja preppauskurssien järjestäjät kun aloitetaan peloittelut toden teolla. Kuinka moni meistä oikeasti tiesi 15-16 vuotiaana, mitä haluaisi opiskella parikymppisenä?

Osa varmasti mutta aika moni oli tyytyväinen kun sai jatkaa lukion ajan ja "miettiä" ja tai toivoa löytävänsä sen "oman juttunsa". - Lukion kun ei samalla tavoin "lyönyt leimaa", kuin ammattikoulu, jota tuolloin paikoin halveksuttiin tavalla, jota kohtaa enää tai joa olen kohdannu enää vain tällä palstalla tyyliin: lukioon haetaan ja pyritään ja mahd. päästään kun taas ammattikouluun ajaudutaan tai päädytään, jos ei omaa riittävästi järkeä ja älyä selvitä lukio-opinnoista. Ja miten oikeasti kukaan fiksumpi ei hakeudu ammattikouluun...            

Ja tämä amiksen ajas ajo tulee jatkumaan, koska niin monet ovet sulkeutuvat jos sinne menee. Aion ainakin omia lapsia prepata ihan yläasteelta lähtien, että pääsevät haluamaansa lukioon-> että menestyy kirjoituksissa-> että pääsee yliopistoon tai AMK iin todistuksella. Harvalla alalla on enää pääsykoemateriaali käytössä, ja joka paikkaan pääsee yli 50% todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä amiksen ajas ajo tulee jatkumaan, koska niin monet ovet sulkeutuvat jos sinne menee. Aion ainakin omia lapsia prepata ihan yläasteelta lähtien, että pääsevät haluamaansa lukioon-> että menestyy kirjoituksissa-> että pääsee yliopistoon tai AMK iin todistuksella. Harvalla alalla on enää pääsykoemateriaali käytössä, ja joka paikkaan pääsee yli 50% todistuksella.

Hyvä. - Lähipiirinhän merkitys tässä "uudistuksessa" korostuu entisestään; onko heillä aitoa saati varaa tukea ja tsempata nuorta hänen (nuoren) omia unelmiaan kohti. Saako nuori esimerkiksi enää ise päättää meneekö hän ammattikouluun, jos löyää sieltä mieluisensa alana vai painosavatko vanhemmat hänet lukioon, koska pelkäävä, että "ymmärtämäön nuori" sulkee liian monta potenttiaalisa ovea jos valitsee ja hakeutuu opiskelemaaan ammattikouluun? 

Tai jos nuori tietää, että tulevaisuudessa hän haluaa opiskella vaikka eläinlääkäriksi, niin tulisiko hänen suunnata 15-16 vuotiaana luonnontieteiden erityislukioon satojenkilomerein päähän lapsuuden kodista ja kuka hänen asumisensa ja elämisensä silloin maksaa?  

 Entä jos nuorella on vielä sisaruksia, joilla on myös omat yksilölliset haaveensa ja toiveensa unelmien opiskelupaikasta?  

Kannattaa valita ala, jolle ei ole paljoa kilpailua, mutta josta saa hyvät palkat. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon lukemaan matematiikkaa tai fysiikkaa pääse helposti ja töitä on alalla paljon, kunhan lukee fiksuja sivuaineita. Sama homma vaikkapa insinööriopinnoissa Lappeenrannassa tai Vaasassa. Sisään helppoa päästä ja töitä riittää, kunhan valitsee pääaineeksi esimerkiksi konetekniikkaa tai muuta "kovaa" tekniikan alaa ja jättää ne erilaiset ihmepuuhastelut väliin.