30v työtön, amis taustalla. Onko mitään mahdollisuuksia enää?
Tämä tilanne hirvittää! Olen jo kohta vuoden ollut työttömänä. Tämä on kuin painajainen. En ole määräaikaisuuden jälkeen päässyt enää mihinkään. Tehnyt pätkätöitä monilla aloilla. CV kuin sillisalaatti.
Miten edes selitä aukot ja sillisalaatit työnantajille?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Sulla on edes cv. Moni ei pysty työhönkään. Koetappa nyt arvostaa väkän enemmän itseäsi. Tää aika on täynnä silpputyöläisiä. Nyt vaan tartut vaikka johonkin koulutukseen. Ihan sama mitä, kunhan teet jotain etkä jää tyhjän pantiksi, nuori mies.
Ei kukaan arvosta CV:tä, ellei se ole täydellinen.
On hyvät mahdollisuudet: mene iltalukioon ja hae ensikertalaisena yliopistoon. Ei taida vaikuttaa edes tukiin tuo iltalukio.
Jos asut yksin, niin tee 500:lla keikkaa hanttihommiin.
Ei leikata työkkäreistä tai asumistuesta pois.
Optimissaan sulle jää enemmän käteen vuokran jälkeen ku matalapalkan täyspäivä duunissa.
Itsellä jää vajaa 800e.
Työkkärin 500 ja verojen jälkeen duunista 380.
Vuokraan menee asumistuen jälkeen toi 80.
Olen kyllä nainen eikä mies!
Voisinhan minä lukioon mennä ja on ollut suunnitelmissa. Mutta mistä tiedän pääsenkö myöhemmin sisään yliopistoon? Sinne on järkky määrä porukka hakemassa.
Mahdollisuus on.
...niihin pätkätöihin.
Vakipaikkaa tuskin saat mistään joten tulevaisuutta ei kannata suunnitella niiden varalle.
Miten toi avoin AMK? Oliko niin että 60 opparin jälkeen pääsee automaattisesti sisään?
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä nainen eikä mies!
Voisinhan minä lukioon mennä ja on ollut suunnitelmissa. Mutta mistä tiedän pääsenkö myöhemmin sisään yliopistoon? Sinne on järkky määrä porukka hakemassa.
No et tietty voi satavarma olla mutta todennäköisyydet ovat puolellasi. Suurin osa valitaan yliopistoon nykyään yo-todistuksella, ja aikuisen aivoilla tajuat melko varmasti monia lukio-opintoja helpommin kuin nuorempana. Ei tarvitse olla kuutta ällää että todistuksella pääsee yliopistoon.
Polta CV, polta työtodistukset, tee sitä mitä olet aina halunnut tehdä. Vapaaehtoinen työttömyys on nyt muotia.
Työllistä itsesi sijaisvanhempana? Sen homman voi saada vaikka olisi aukkoja CV:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on edes cv. Moni ei pysty työhönkään. Koetappa nyt arvostaa väkän enemmän itseäsi. Tää aika on täynnä silpputyöläisiä. Nyt vaan tartut vaikka johonkin koulutukseen. Ihan sama mitä, kunhan teet jotain etkä jää tyhjän pantiksi, nuori mies.
Ei kukaan arvosta CV:tä, ellei se ole täydellinen.
Ei se noinkaan mene. Mieti että on esim. auton huoltokirja jossa merkintöjä 2010-2017 ja sitten kolmen vuoden aukko. Totta kai sitä arvostetaan että on edes ne seitsemän vuoden merkinnät. Sitten jatketaan merkintöjä vuodesta 2020 ja mennään eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuus on.
...niihin pätkätöihin.
Vakipaikkaa tuskin saat mistään joten tulevaisuutta ei kannata suunnitella niiden varalle.
Ihmisen ei yleensäkään kannata rakentaa identiteettiään työn varaan.
Näinä aikoina romahdus on kellä vaan duunarilla lähellä, jos työ on minuutesi pohja.
Aloituksessa voisi kertoa miltä alalta amis-tutkinto on. Voisviedä kertoa vähän omista kiinnostuksen kohteista, mitä alaa on ajatellut yms. Muuten kommentointi on turhanpäivästä räiskimistä vaan.
Peruskysymykseen eli onko 30v liian vanha opiskelemaan uutta onniin vastaus ei, ei ole.
Minkä alan koulutus sinulla on? Olisiko sinulla jatkokouluttautumisen mahdollisuutta? Lisäkoulutusta joltain läheiseltä alalta tai esim. talous- tai kirjanpito- tai vaikka markkinointipuolelta, jolla voisit monipuolistaa työmahdollisuuksiasi?
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä nainen eikä mies!
Voisinhan minä lukioon mennä ja on ollut suunnitelmissa. Mutta mistä tiedän pääsenkö myöhemmin sisään yliopistoon? Sinne on järkky määrä porukka hakemassa.
Avoimen ja kesäyliopiston kautta.
Vain hakemalla se selviää. Älä sabotoi itse itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen ei yleensäkään kannata rakentaa identiteettiään työn varaan.
Näinä aikoina romahdus on kellä vaan duunarilla lähellä, jos työ on minuutesi pohja.
Korjaus: Ihmisen kannattaa rakentaa identiteettinsä MIELEKKÄÄN työn varaan. Siihen kannattaa aina elämässä pyrkiä. Intohimoon ja projekteihin joista voi päivän aherruksen jälkeen olla aidosti onnellinen ja ylpeä. Unelmien toteuttaminen sekin vaatii aina tavalla tai toisella jonkinlaista työntekoa ja ajankäyttöä.
Koska nykyään ei "varmoja työpaikkoja" enää käytännössä ole, niin voi yhtä hyvin tähdätä myös kauaskantoisempiinkin haaveisiin. Raksa- ja kulttuuriala ovat käytännöllisesti samalla viivalla mitä työllistymiseen tulee nykyään joten ei kannata tähdätä siihen mikä "työllistää eniten" vaan siihen mitä tykkäisi tehdä eniten.
Maksaa todella paljon toi avoin AMK ja iltalukio maksaa satoja euroja? Ne kirjat siis?
Olen matikassa aivan onneton tapaus. Vuosia kestänyt uupumus on myös vaivannut. Ei ole enää sitä energistä draivia mitä oli 18 vuotiaana. Jotenkin elämä on kuluttanut minua hurjasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen ei yleensäkään kannata rakentaa identiteettiään työn varaan.
Näinä aikoina romahdus on kellä vaan duunarilla lähellä, jos työ on minuutesi pohja.
Korjaus: Ihmisen kannattaa rakentaa identiteettinsä MIELEKKÄÄN työn varaan. Siihen kannattaa aina elämässä pyrkiä. Intohimoon ja projekteihin joista voi päivän aherruksen jälkeen olla aidosti onnellinen ja ylpeä. Unelmien toteuttaminen sekin vaatii aina tavalla tai toisella jonkinlaista työntekoa ja ajankäyttöä.
Koska nykyään ei "varmoja työpaikkoja" enää käytännössä ole, niin voi yhtä hyvin tähdätä myös kauaskantoisempiinkin haaveisiin. Raksa- ja kulttuuriala ovat käytännöllisesti samalla viivalla mitä työllistymiseen tulee nykyään joten ei kannata tähdätä siihen mikä "työllistää eniten" vaan siihen mitä tykkäisi tehdä eniten.
Saan kiinni tästä.
Silti itse löydän ainakin perimmäisen itseni pohjan.
Mielekäs työ on osa, joka tukee sitä.
Vapaus.
Työ tuo rahaa, joka vapauttaa valitsemaan ja tekemään.
Vapaus tuo taas onnellisuuden.
Raha itsessään ei sitä suoraan tuo.
Vierailija kirjoitti:
Maksaa todella paljon toi avoin AMK ja iltalukio maksaa satoja euroja? Ne kirjat siis?
Olen matikassa aivan onneton tapaus. Vuosia kestänyt uupumus on myös vaivannut. Ei ole enää sitä energistä draivia mitä oli 18 vuotiaana. Jotenkin elämä on kuluttanut minua hurjasti.
Harkinnanvaraista tt-tukea tai opintolaina näihin kuluihin.
Sosiaalinen luototus eli laina ilman korkoa pitkällä maksusuunnitelmalla vielä yksi.
Häntä pystyyn ja hommiin.
Sulla on edes cv. Moni ei pysty työhönkään. Koetappa nyt arvostaa väkän enemmän itseäsi. Tää aika on täynnä silpputyöläisiä. Nyt vaan tartut vaikka johonkin koulutukseen. Ihan sama mitä, kunhan teet jotain etkä jää tyhjän pantiksi, nuori mies.