Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ahkoholi pilasi perheeni

10.05.2020 |

Aion paljastaa omasta lapsuudesta. Isälläni oli/on edelleen alkoholiongelma. Mutta ei siinä vielä mitään, hän käyttäytyi väkivaltaisesti kaikkia muita kohtaan aina juodessaan. Äitini on kristitty ja hänen avullansa myös minäkin. Tai tuli kristityksi, kun minä synnyin, joten hän lopetti juomisen vasta silloin.

Historia on se, että mun isäni lapsuudessa oli kuritettu fyysisesti, vakava koulukiusaaminen, vanhemmat eivät välittäneet ja joivat paljon, uhkailivat aseella, heittivät pihalle ym. Asioita, joita minä en koskaan tekisi omille lapsilleni, koska näin synnytetään mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä. Sisaruksia mulla on neljä, kaikki ovat minua vanhempia. Kaikki otettiin huostaan paitsi minä, koska äitini lopetti juomisen, kun synnyin. En olisi halunnut jäädä isäni luokse asumaan, vaikka olinkin mieleltään terveen äidin kanssa.

Tätini on kristitty ja naimisissa, mutta oli kykenemätön saamaan lapsia. Heistä tuli huostaanottajaperhe. Äitini laittoi sisarukseni asumaan heille. Toisaalta olen onnellinen, ettei heidän tarvinnut kokea tälläistä. Onneksi olin lapsuudessa aina tervetullut heillä käymään kylässä, joskin he asuivat pohjoisessa.

Aina juovuksissa isäni alkoi huutamaan ja kailottamaan kaikille kauheita, oikeasti kamalia asioita, joita hän on nuorempana tehnyt. Ja siis vanhempieni ikä on suunilleen kahdeksankymmentä nyt, kun olen kasvanut ja onneksi lähtenyt siitä huushollista.

Asioita, joita en ymmärrä vieläkään: Kun äidistäni sitten synnyttyäni tuli kristitty, miksi hän ei eronnut isästäni, hullusta kamalien asioiden tekijästä? Minulle tuo olisi aivan yksinkertainen päätös, hoitaisin vaikka yksin ne viisikin lasta kuin juopon kanssa. Miksi isäni ei tullut myös kristityksi? Äitini juopotteli ja poltti tupakkaa, kunnes minun synnyttyäni hän yhtäkkiä halusi aloittaa uudenlaisen elämän. Isäni ei tehnyt samoin ja siksi olen kasvanut eriarvoisessa perheessä. Aivan älytöntä.

Sosiaaliviranomaiset ovat olleet aina, oikeasti aina. He ovat tarkistaneet kotiani ja sanoneet, kunnossa. Olin suunnilleen neljävuotias, kun he kävivät ja ihmettelivät ainoastaan kuin paljon leluja mulla oli. Siis leluillako mut ollaan nimetty hiljaiseksi?

Halusin kertoa tästä. Nämä ovat asioita, joita en ymmärrä vieläkään. Mutta voitte olla varmoja, että en laita mun lapsia tulevaisuudessa sinne, jos joku on kännissä. Huonot kokemukset siitä. Tämä ei ole normaalia ja jos teillä on sellainen vanhempi, jolla ei samoja ongelmia, pakottakaa eroamaan älyttömästä suhteesta.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäinen olet nyt? Meillä mennyt välit, juurikin tuo alkoholismi. Oli myös rakenteita, joita en halunnut lapsilleni altistaa ja viedä eteenpäin. Suosittelisin terapiaa, sun pitäis päästä käymään läpi nuo jutut, se helpottaa. Mä oon käynyt kolme kertaa, lyhyitä hetkiä, siitä oli paljon hyötyä, ok, ekasta yrityksestä ei ollut, mut oli siitä silti se hyöty, et palasin sitten myöhemmin uudestaan.

2/2 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet nyt? Meillä mennyt välit, juurikin tuo alkoholismi. Oli myös rakenteita, joita en halunnut lapsilleni altistaa ja viedä eteenpäin. Suosittelisin terapiaa, sun pitäis päästä käymään läpi nuo jutut, se helpottaa. Mä oon käynyt kolme kertaa, lyhyitä hetkiä, siitä oli paljon hyötyä, ok, ekasta yrityksestä ei ollut, mut oli siitä silti se hyöty, et palasin sitten myöhemmin uudestaan.

Joo, hyvä ajatus. Olen aika nuori vielä, 24-vuotias. Ja onhan sitä joskus nuorempana käyty sosiaaliviranomaisten kanssa puhumassa, jos sitä voi kutsua terapiaksi.

Lapsena ennen kuin aloin ajattelemaan omilla aivoillani, äitini oli opettanut minulle, että jos joku kysyy meidän perheen asioista, sano hänelle, että kysy äidiltä. Tämä ei auttanut yhtään näissä sosiaaliviranomaiskeskusteluissa, kun vastasin kaikkeen, kysyköön äidiltä. Kaduttaa kyllä vieläkin, mutta en voinut mitään. Voisi nyt vanhempanakin käydä, kiitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla