Opettajat hyppivät yläasteella ilmeisesti luokasta luokkaan
Huomasitteko Anderssonin paniikin eilen A-studiossa kun kysyttiin mites tämä luokkien eristäyminen toisistaan toimii yläasteilla kun on aineopettajasysteemi. Naamasta huomasi, että kappas oli päässyt tälläinen pieni asia unohtumaan. Tänään sitten ministeriö vahvistaa yläasteille, että aineenopettajat voivatkin ilmeisesti juosta luokata luokkaan joka tunti ja nähdä jopa 150-200 oppilasta päivässä. Olen yhtenäiskoululla töissä yläasteen puolella. Nytpä siis noudatamme näitä "turvallisuusjärjestelyjä" eli koulumme 50 opettajaa ja lisänä muu henkilökunta vaihtaa joka tunti opetusryhmää. Huom, meillehän tuli eilen ohjeistus, että me aikuiset emme saisi tavata toisiamme. Minnehän livahdamme ahtailta käytäviltä piiloon kun joku kollega tulee vastaan? Oppilaita on siis 400 ja yhtenäiskoulumme alaluokilla toiset 400.
Ministeriö vahvistaa MTV:lle: Ohje yhteen opetusryhmään keskittymisestä ei koske yläkoulun aineenopettajia – "Yhdessä katsotaan järkevät ratkaisut"
Yläkoulun aineenopettajat eivät välttämättä pysy pelkästään oman opetusryhmänsä mukana, kun koulut jälleen avautuvat 14. toukokuuta alkaen.
MTV:n Uutisaamun uutisissa vierailleen opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan ohje on suunnattu lähinnä alakoulun opettajille.
Lue myös: Koulut avataan 14. toukokuuta: Oppilaita on samassa tilassa normaalia vähemmän, kevätjuhlia ei järjestetä, luokat eristetään toisistaan
Mainos
Opetusalan ammattijärjestö OAJ nosti eilen esiin kysymyksen siitä, tuleeko yläkoulun aineenopettajien olla vain oman opetusryhmänsä kanssa. Huolena on ollut esimerkiksi se, että englannin kielen opettaja joutuisi opettamaan matematiikkaa.
– Me lähdemme siitä, että pedagogiset järjestelyt toteutetaan, ja niissä on joustavuutta. Tätä aineenopettajakysymystä on nostettu valtavasti esille. Ohjeet siitä, että pysytään oman opetusryhmän kanssa, erityisesti koskee varhaisopetusta ja alakoulua. Ja yhdessä katsotaan yläkoulupuoli, että siitä saadaan järkevät ratkaisut aikaiseksi, opetusministeriön kansliapäällikkö Lehikoinen kommentoi.
Lue myös: Hallitus vaatii koululuokkien pysyvän erillään – OAJ muistutti, ettei sama toimi yläkoulussa: "On mahdotonta, että englannin opettaja on vain oman ryhmänsä kanssa"
"Hyvin paljon tukea kouluille"
Lehikoinen vakuuttaa, että koulut ja opetuksen järjestäjät saavat riittävästi tukea ja ohjeita koulutyön uudelleen aloittamiseen.
– Kyllä tässä tulee hyvin paljon tukea kouluille ja opetuksen järjestäjille. Me ohjeistamme yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aluehallintovirastoja, jotka tekevät päätökset.
– Paikallisella tasolla on paljon järjesteltävää, sitä ei käy kieltäminen, mutta tukea tulee täältä keskushallintotasolta.
Lehikoisen mukaan ministeriössä on paljon ymmärrystä opettajien huolelle omasta terveydestään.
– Kyllä meillä on paljon ymmärrystä. Kaikki ovat huolissaan omasta ja läheistensä turvallisuudesta, ja niin pitää ollakin. Opettajat joutuvat käsittelemään oman huolensa ja kohtaamaan lasten ja nuorten huolta. Siihen kaivataan näitä meidän hyvin koulutettujen, omistautuvien opettajien ratkaisuja.
Kommentit (21)
Myös kuljetusongelmia on. Ristiriitainen viesti siinä hämää lapset eivät tartuta ja lapset tartuttavat. Vastuutonta nopeuttaa taudin leviämistä lasten avulla. Ja sanon jo etukäteen, että mitäs minä sanoin. Ongelmia tulee.
Ratkaisusta näkee hyvin, että opetus on toissijaista ja tärkeintä on säilytys
Miten onnistuu tavallista pienemmät ryhmät yläkoulussa? Onko mun oppilaat jaettu vierekkäisiin luokkahuoneisiin, joiden välillä suhaan? Olen aineenopettaja. Mun ryhmissä on n. 22 oppilasta ja ovat normaalioloissa sulloutuneet tiiviisti, kolme oppilasta per kahden hengen pöytä. Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten opetus järjestetään. Kuulemma toisen asteen tiloja voidaan hyödyntää. Ravaanko jonkun lähilukion ja yläkoulun välillä?
Laajemminkin vituttaa, että aina, kun puhutaan peruskoulusta, puhutaan alakoulusta ja luokanopettajista. Kukaan ei ajattele koskaan mitään yläkoulun kannalta. Aineenopettajan työ on ihan eri asia kuin luokanopettajan. Teini-ikäisten oppilaiden tilanne ja tarpeet ovat erilaiset kuin 8-vuotiaiden.
Koulunpidosta tulee aina kaikenlaista hyvää ideaa ja ohjetta ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään. Harmi vain, että näitä tyyppejä on myös ministereinä.
Mitenkäs yläkoulun valinnaisaineet toimivat?
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs yläkoulun valinnaisaineet toimivat?
Tietysti luokanvalvojana toimiva ruotsin maikka osaa opettaa myös valinnaista java-ohjelmointia
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs yläkoulun valinnaisaineet toimivat?
Mun lapsi hitsaa valinnaisella muotoilun kurssilla. En tiedä miten se sujuu äikän ope luokanvalvojalta😂
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs yläkoulun valinnaisaineet toimivat?
Meidän ysille oli sanottu, että valinnaisia ei ole. Eli esim. kässähomma jää kesken. Kurjaa, kun kotona pystyi sitä open ohjeilla tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs yläkoulun valinnaisaineet toimivat?
Mun lapsi hitsaa valinnaisella muotoilun kurssilla. En tiedä miten se sujuu äikän ope luokanvalvojalta😂
Olen varmaan se luokanvalvoja, ja valitettavasti täytyy sanoa, ettei todellakaan suju!
Hullua, että opettaja kulkee luokasta luokkaan. Toisten opettajien bakteerit pöydillä, sinne vain. 200 oppilaan tapaaminen päivässä ilmeisesti täysin riskitöntä...
T. Äikän ope
Vierailija kirjoitti:
Laajemminkin vituttaa, että aina, kun puhutaan peruskoulusta, puhutaan alakoulusta ja luokanopettajista. Kukaan ei ajattele koskaan mitään yläkoulun kannalta. Aineenopettajan työ on ihan eri asia kuin luokanopettajan. Teini-ikäisten oppilaiden tilanne ja tarpeet ovat erilaiset kuin 8-vuotiaiden.
Koulunpidosta tulee aina kaikenlaista hyvää ideaa ja ohjetta ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään. Harmi vain, että näitä tyyppejä on myös ministereinä.
No yläkoulu on kuitenkin peruskoulua, josta jauhetaan koko ajan. Lukioiden päätökset tehdään ”myöhemmin” ja OAJ:kin sanoi, että hyvä kun päätös on tehty. No ei ole!
Ammatillisella puolella tilanne on tosi tukala, sillä ei käytäntöä voi opettaa etänä. Amis ainakin olisi pitänyt avata ekojen joukossa. Lukio voi mennä etänä loppukevään, ei ongelmia.
Kyllä me ymmärretään. Se ei vain näy käytännössä. 😂
Kyllä ymmärrämme, että kuolema pelottaa. Noin. Nyt voit mennä kuolemaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Laajemminkin vituttaa, että aina, kun puhutaan peruskoulusta, puhutaan alakoulusta ja luokanopettajista. Kukaan ei ajattele koskaan mitään yläkoulun kannalta. Aineenopettajan työ on ihan eri asia kuin luokanopettajan. Teini-ikäisten oppilaiden tilanne ja tarpeet ovat erilaiset kuin 8-vuotiaiden.
Koulunpidosta tulee aina kaikenlaista hyvää ideaa ja ohjetta ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä asiasta mitään. Harmi vain, että näitä tyyppejä on myös ministereinä.
Yläasteikäiset teinit eivät myöskään ole siinä mielessä lapsia kuin tarkoitetaan sillä, että lapset tartuttavat vähemmän. 15-17v ikäluokassa on ollut Ranskassa kouluepidemia, eli ainakin ysiluokkalaisilta onnistuu koronan levitys ihan hyvin. Olen pettynyt siihen että peruskoulujen kanssa piti tasa-arvon nimissä mennä tällaiselle kaikki tai ei mitään -linjalle. Itse olisin päästänyt kouluun vain pienimmät koululaiset ja tehnyt asiaan jotain alueellista porrastusta epidemiatilanteen mukaan. Nyt on alueita joilla viimeisimmästä koronatartunnasta aikaa parikin viikkoa, ja sitten Uudellamaalla tauti liikkuu vapaasti yhteisössä.
Yläkoulutkin avattiin ihan turhaan. Hyvin lapset osasivat etätyöskennellä. Ne yksittäiset, jotka eivät osanneet, saivat apua ja opastusta.
Jos ammattikouluissa oli tukalaa, niin ne olisi voinut avata yläkoulujen sijaan.
Samaa kerrottiin meille tänään kokouksessa.. Kaikki oppilaat (500+) ja opettajat (50+) kouluun ja tunnit lukujärjestyksen mukaisesti.. Minulla on noin 130 oppilasta, ja lukujärjestyksessäni on päivä, jolloin tapaan heistä jokaisen... Luokat ovat ääriään myöten täynnä, ei ole mitään ylimääräisiä tiloja eivätkä pöydät mahdu luokkaan riitävillä turvaväleillä. Ensimmäinen rivi on ihan opettajan silmien alla, siis sylkyetäisyydellä.
En ole kovin innoissani palaamassa lähiopetukseen..
Sepä se, kun kasit ja ysit ovat aikuisten mitoissa ja yskivät kovaa kuin ukkonen. Sylkeminen pitää ainakin kieltää teineiltä. Se on satavarma, että heistä korona tarttuu. En minäkään sairastunut, kun lapsi pienenä sairasti mutta teini-ikään päästyään alkoi tartuttaa voimallisemmin ja myös itsellä tietenkin iän myötä limakalvot on kuivemmat ja virukset iskee helpommin, se on luonnonlaki.
Vierailija kirjoitti:
Samaa kerrottiin meille tänään kokouksessa.. Kaikki oppilaat (500+) ja opettajat (50+) kouluun ja tunnit lukujärjestyksen mukaisesti.. Minulla on noin 130 oppilasta, ja lukujärjestyksessäni on päivä, jolloin tapaan heistä jokaisen... Luokat ovat ääriään myöten täynnä, ei ole mitään ylimääräisiä tiloja eivätkä pöydät mahdu luokkaan riitävillä turvaväleillä. Ensimmäinen rivi on ihan opettajan silmien alla, siis sylkyetäisyydellä.
En ole kovin innoissani palaamassa lähiopetukseen..
Hallituksen ohjeissa kuitenkin sanotaan, että opettajalla on vain yksi ryhmä ja ryhmässä on tavallista vähemmän oppilaita.
Mihin siitä voi ilmoittaa, jos kaupunki tai oppilaitos ei noudata näitä turvallisuusmääräyksiä.
Meillä on ollut tämä luokaton koulu tai mikä lie tiimioppiminen. On vain soluja, ei luokkia. Kaikki saman luokka-asteen oppilaat samassa tilassa, yht liki 90 oppilasta ja 3 opea. Sitten porukkaa jaetaan eri projekteissa eri kokoonpanoihin.
Jännä nähdä miten toteuttavat turvavälit noissa neliöissä.
Aivan järjetöntä. Jos henkilökuntaa on esim. tuo 50 ja he opettavat päivän aikana 6 luokkaa, jo yhden päivän aikana koko henkilökunta suhaisi käytävää 300 kertaa yhteensä ja sen lisäksi juostaisiin hakemassa ruokia jostain tai mentäisiin ruokalaan, monistamaan opettajahuoneeseen, vessaan jne. x 50 aikuista. Oppilaita on 400 ja kun he kulkevat välitunneille, kouluun ja ulos koulusta, pakollista ahtaissa käytävissä tungeksimista tulisi takuuvarmasti tai yläasteelaisilla menee 10 minuuttia tunnin alusta jonottamiseen sisään kun pitäisi olla turvavälit ja vuorot. Sitten pestäisiin käsiä 25 oppilasta x 40 sekkaa eli olisko vartin kun jouduttais jonottamaan yhdelle altaalle turvavälien kanssa. Siinäpä kerettäis opiskella korkeintaan muutama minsa kun taas pestäisiin 15 minsaa käsiä ulos välkälle lähtiessä. Tehokkaasti opiskeltaisiin siis ja kerrattais kevään asioita, eikö niin. Ai niin ja ruokailutauko meinasi unohtua. 400 oppilasta kun syö niin tavallisestikin ruokailuun on pitänyt varata 2-2,5 tuntia/päivä. Kukahan pakkaisi joko jotkut eväät 400 oppilaalle ja roudaisi ne luokkiin vai odottavatko kaikki luokat milloin pääsevät yksi luokka kerrallaan ruokalaan. Ensimmäiset ryhmät alkavatin ruokailun klo 8 ja loput klo 14. Tehokkaita päiviä, eikös vaan? Niin ja tässä välissä opettaja tietysti haastattelee lapsukaiset onko teillä jollakin ollut hankalaa kotona.
Jos opettajat tai oppilaista edes osa ravaa luokasta toiseen, saa koronan tehokkaasti koko koulu kerralla. Jos pysyittäis luokissa niin saattais hyvällä lykyllä sairastua vain luokka tai kaksi, mutta kun ihmiset seilaa luokasta toiseen niin sehän on ihan ympäriinsä koulua. Kunnat on tän koronan kanssa jo muutenkin rahallisesti ihan pulassa. Nyt kunnille lykättiin hirveät kustannukset ihan turhaan 2 viikosta. Pitäisi löytyy tiloja jostain, varsinkin koulukuljetusten järjestäminen maksaa varmasti kaksinkertaisesti, jos oppilaita laitetaan edes vähemmän autoihin. Varmasti usean luokan oppilaita istuu tunnin linja-autossa yhdessä. Jos opetus päätetään järjestää kahdessa vuorossa, kuinka pitkiä päivät on. Andersson sanoi ettei tunteja saisi vähentää. Tulevatko toiset siis kouluun klo 8-14 ja loput klo 14-20? Olisipa kivat kouluajat lapsukaisilla.
Aikamoisia tolloja Suomessa on vallan kahvassa.