Voiko lapsiaan katua?

Aivan varmasti voi. Monestakin syystä.

Siskoni synnytti kehitysvammaisen lapsen ja katuu (sekä vihaa) häntä päivittäin.

Kyllä silloin kun jaksaminen ja hermot on lopussa. Mutta onneksi tunne menee nopeesti ohi ja tajuaa noiden ihmistaimien hienouden.

Eiköhän lastenkodit ja laitokset .ole juurikin ::katuvien vanhempien jälkeläisiä.

Se on jo tiedossa, että muuta et tunne kuin katumusta lapsistasi.

Itse näkisin asian niin että ei itsessään lasta vihata vaan sitä että sen tuoma pysyvä muutos omaan elämään voi aiheuttaa ahdistusta joka sitten tuntuu vihana. Esim. vapauttaan arvostava yksilö voi kokea lapsen myötä menettäneensä arvokkaan osan minuuttaan.

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Kai sitä voi katua samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin päätöstään elämässä. Tosin perheenjäsenen katuminen jonka on itse päättänyt tehdä on aika turhaa.

Jos puolisoa katuu, voi ottaa eron. Jos katuu lastaan, voi antaa adoptioon tai sijaisperheeseen. Jos katuu omia vanhempiaan tai sisaruksiaan, voi olla olematta tekemissä heidän kanssaan. jne.

On aika outoa jos tekee monta lasta ja sitten alkaa kaduttamaan, eikö se ensimmäisen tekeminen jo viisastuttanut tarpeeksi että ei kannata lisää tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

Kyllähän kaikesta pitäisi uskaltaa puhua ilman paskamyrskyä.

Tässä tuskin tarkoitettiin sitä että lapsille suoraan sanotaan että ovat pilanneet vanhempiensa elämän tms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

Ei kai siitä niille lapsille tarvitsekaan puhua. Itse ainakin soisin jokaiselle lapsiaan katuvalle ihmiselle mahdollisuuden puhua asiasta. Salailu ja vaikeneminen eivät auta ketään.

Vierailija kirjoitti:

Itse näkisin asian niin että ei itsessään lasta vihata vaan sitä että sen tuoma pysyvä muutos omaan elämään voi aiheuttaa ahdistusta joka sitten tuntuu vihana. Esim. vapauttaan arvostava yksilö voi kokea lapsen myötä menettäneensä arvokkaan osan minuuttaan.

Ja mitä tekee sitten tämä henkiö? Antaa lapsen pois? Ei. Tekee lisää lapsia, ja vihaa myös heitä. 

Ja muutenkin, vanhemmuus on tasan sellaista minkälaiseksi sen itse tekee. Jos haluaa vapautta, niin ottaa sitä vapautta, lapsella on toinenkin vanhempi ja lapsen voi antaa hoitoon jonnekin, sukulaiselle tai vieraalle ihmiselle. Niin normaalit ihmiset tekevät jos haluavat mennä vapaasti.

Vapauttaan arvostava ihminen on yleensä vaan itsekäs mulkku, eikä se ole edes lapsista kiinni, vaan tämä ihminen on itsekäs mulkku myös vanhempiaan, sisaruksiaan, puolisoaan ja ystäviään kohtaan. Vapauttaan arvostavaksi ihmiseksi itseään kuvailee yleensä itsekkäät mulkkerot jotka eivät vaan halua tehdä mitään toisten hyväksi mutta olettavat että kaikki tekevät heidän eteensä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

Ei kai siitä niille lapsille tarvitsekaan puhua. Itse ainakin soisin jokaiselle lapsiaan katuvalle ihmiselle mahdollisuuden puhua asiasta. Salailu ja vaikeneminen eivät auta ketään.

Joo, voi siitä mennä terapeutin kanssa juttelemaan, mutta ei kenenkään sellaisen kanssa jolla ei ole lain vaatimaa vaitiolovelvollisuutta.

Ja jos katuu lapsiaan, pitää heidät antaa pois ja lopettaa täysin yteydenpito, muuten siinä käy kuitenkin niin että sen asian niille lapsille jollain tavalla paljastaa, käytöksellä tai puheilla.

Ei ikinä.

Joo uskoisin, jos on riittävän itsekeskeinen, eikä pidä metelistä. Silloin harvemmin edes hankkii, tai jos hankkii, vain yhden. Jos hankkii useamman, niin jossain viiraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

Kyllähän kaikesta pitäisi uskaltaa puhua ilman paskamyrskyä.

Tässä tuskin tarkoitettiin sitä että lapsille suoraan sanotaan että ovat pilanneet vanhempiensa elämän tms

Kyllä ne lapset sen vaistoaa vanhemman käytöksestä ja puheista. Niitä juttuja on tämäkin palsta väärällään että vanhempani vihasivat minua kun olin lapsi, jopa niin että toista lasta on rakastettu ja toista ei. Jos puhuu asiasta, niin ammattilaisen kanssa jolla on vaitiolovelvollisuus tai sitten vaan ottaa lusikan kauniiseen käteen ja hoitaa omat sotkunsa, antaa lapset pois ja sillä selvä. Sen verran pitää olla munaa ihmisellä joka tekee uusia ihmisiä, jopa monta, että hoitaa asian loppuun asti jos tulee katumapäälle. Se lapsi ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sen että häntä kadutaan.

Voi, kuten sitäkin ettei tee lapsia.

Yllättävää että ketju on pysynyt näin asiallisena 😊 jatketaan samaan malliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti todella moni katuu, mutta siitä ei vain uskalleta puhua.

Miksi siitä pitäisi edes puhua? Lapset ovat viattomia, he eivät ole pyytäneet syntyä sille ihmiselle joka ei sitten haluakaan heitä, miksi heidän elämänsä pitäisi pilata sillä että vanhempi sanoo että toivon etten olisi sinua tehnyt koska olet niin paska ihminen?

Jos katuu omia tekemisiään, niin parempi pitää omana tietonaan ja kärsiä oman tyhmyytensä seuraukset.

Kyllähän monet ihmiset joilla on ollut surkea elämä sanovat että vanhemmat ovat suoraan ilmaisseet sen että eivät heitä olisi halunneet, ja jokaiselle se on ollut koko elämän pilaava tekijä, vähäintään mielenterveysongelmia se on tuonut mukanaan. Onko reilua? EI.

No ehkei siitä nyt sen lapsen kanssa tarvi keskustella hyvä ihme! Mutta jos aiheesta puhuttais yleisemmin voisi se auttaa näitä katujia hyväksymään tunteensa ja kehittämään niitä positiivisempään suuntaan.

Mä kadun. En siksi että lapsessa itsessään olisi mitään vikaa, vaan siksi että sain hänet narsistin kanssa ja siitä syystä lapsen myötä on sekä minun että lapsen elämä lopullisesti pilalla. Eikä edes lapsen antaminen pois auttaisi kuin minua, lasta ei pelasta mikään.