Haluaa muuttaa kaupunkiin, mies ei.
Asutaan kylällä, noin 15 km kaupungista. Alakoulu tuossa vieressä, noin 150 oppilasta Eli ei nyt mikään ihan tuppukylä.
Mutta haluaisin niin kaupunkiin, lähiön omakotitaloalueelle, josta voi pyöräillä kesällä jäätelölle ja siiderille, missä ihmisiä on liikkeellä ja kävelyllä aktiivisesti.
Mua on alkanut niin ahdistaa ettei kylällä ole sykettä. Miten muut kyläläiset? Mitä hyviä puolia on? Miten tästä ahdistuksesta eroon? Mies haluaa asua täällä, eikä voi edes harkita talomme myymistä. Itse jo kauhulla odotan marraskuun pimeyttä.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuitte seurusteluaikana ennen sitoutumistanne avo- tai avioliittoon tulevaisuudesta, niin kerroitko, että haluat tulevaisuudessa asua kaupungissa? Jos et, niin olette rakentaneet suunnitelmat sille oletukselle, että haluatte asua nykyisessä asuinpaikassa. Miehesi ei ole velvollinen muuttamaan mieltään.
Ehkä voit omilla rahoillasi hankkia kaupungista itsellesi kakkosasunnon?
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta, kasvatettu lapset ja nuorin on nyt kutosella. Tunteet ja tarpeet muuttuu. Kohta ne on kaikki lapsetkin koulussa siellä kaupungissa. Mitä minä täällä böndellä silloin teen..?
Kuka näitä pihoja enää jaksaa hoitaa? Ei näin isot lapset enää tarvitse isoa ruohokenttää tai leikkimökkiä ja hiekkalaatikkoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuitte seurusteluaikana ennen sitoutumistanne avo- tai avioliittoon tulevaisuudesta, niin kerroitko, että haluat tulevaisuudessa asua kaupungissa? Jos et, niin olette rakentaneet suunnitelmat sille oletukselle, että haluatte asua nykyisessä asuinpaikassa. Miehesi ei ole velvollinen muuttamaan mieltään.
Ehkä voit omilla rahoillasi hankkia kaupungista itsellesi kakkosasunnon?
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta, kasvatettu lapset ja nuorin on nyt kutosella. Tunteet ja tarpeet muuttuu. Kohta ne on kaikki lapsetkin koulussa siellä kaupungissa. Mitä minä täällä böndellä silloin teen..?
Kuka näitä pihoja enää jaksaa hoitaa? Ei näin isot lapset enää tarvitse isoa ruohokenttää tai leikkimökkiä ja hiekkalaatikkoa.Ap
No sitten sitä kakkosasuntoa hankkimaan, ei se sen vaikeampaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuitte seurusteluaikana ennen sitoutumistanne avo- tai avioliittoon tulevaisuudesta, niin kerroitko, että haluat tulevaisuudessa asua kaupungissa? Jos et, niin olette rakentaneet suunnitelmat sille oletukselle, että haluatte asua nykyisessä asuinpaikassa. Miehesi ei ole velvollinen muuttamaan mieltään.
Ehkä voit omilla rahoillasi hankkia kaupungista itsellesi kakkosasunnon?
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta, kasvatettu lapset ja nuorin on nyt kutosella. Tunteet ja tarpeet muuttuu. Kohta ne on kaikki lapsetkin koulussa siellä kaupungissa. Mitä minä täällä böndellä silloin teen..?
Kuka näitä pihoja enää jaksaa hoitaa? Ei näin isot lapset enää tarvitse isoa ruohokenttää tai leikkimökkiä ja hiekkalaatikkoa.Ap
Mulla sama juttu. Haluaisin tämän pikkukaupungin keskustaan kerrostaloon. Ei kiinnosta pihahommat, ei omakotitalon työt. Mies ei osaa yhtään tehdä remppaa itse joten kerrostalo olisi hyvä ratkaisu. Mies ei vaan siihen suostu. Tykkää asua täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuitte seurusteluaikana ennen sitoutumistanne avo- tai avioliittoon tulevaisuudesta, niin kerroitko, että haluat tulevaisuudessa asua kaupungissa? Jos et, niin olette rakentaneet suunnitelmat sille oletukselle, että haluatte asua nykyisessä asuinpaikassa. Miehesi ei ole velvollinen muuttamaan mieltään.
Ehkä voit omilla rahoillasi hankkia kaupungista itsellesi kakkosasunnon?
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta, kasvatettu lapset ja nuorin on nyt kutosella. Tunteet ja tarpeet muuttuu. Kohta ne on kaikki lapsetkin koulussa siellä kaupungissa. Mitä minä täällä böndellä silloin teen..?
Kuka näitä pihoja enää jaksaa hoitaa? Ei näin isot lapset enää tarvitse isoa ruohokenttää tai leikkimökkiä ja hiekkalaatikkoa.Ap
Mulla sama juttu. Haluaisin tämän pikkukaupungin keskustaan kerrostaloon. Ei kiinnosta pihahommat, ei omakotitalon työt. Mies ei osaa yhtään tehdä remppaa itse joten kerrostalo olisi hyvä ratkaisu. Mies ei vaan siihen suostu. Tykkää asua täällä.
Kuvitellaan, että tilanne olisi toisin päin. Mies olisi yhteisten vuosikymmenien jälkeen alkanut haluta mahdollisimman omavaraista elämää vanhalla maatilalla vielä kauempana kaupungista. Olisiko mielestänne hänellä oikeus alkaa kärttää ja kinuta ja vaatia teitä muuttamaan sinne?
Ja nainen olen itsekin, jos sillä on merkitystä.
No pyöräile se 15km. Hyvää vastapainoa siiderille ja jätskille.
15 km ei ole matka eikä mikään. Sen kulkee vaikka taksilla silloin tällöin kun tulee siideriä juoneeksi.
Kakosasunto kaupungista. Ei tuohon kai oikein muuta ratkaisua ole.
Ymmärrän hyvin, että maalla asumiseenkin voi kyllästyä. Juuri nyt ei täällä kaupungissa menopaikat ole auki mutta ehkä taas joku päivä.
Etsi ratkaisu jolla voit elää haluamaasi elämää. Ehkä mies elää omaansa. Joskus ne eivät vain kohtaa. Iso kaupunki ei ole automaattisesti unelmien paikka, riippuu kai minkälaisen kaupungin lähellä asuu. Ala-asteen vieressä varmaan melua taas. Toki paikkakunta voi olla liian pieni, jos ihan kuollutta
Mitä lapset haluaa? On jo niin isoja, että kyllähän niidenkin mielipide saa vaikuttaa. Jos lapset haluaa samaa kuin sä, miehenkin saa ehkä taivuteltua. Ideaalitilanne olisi, jos muuttaisitte kaupunkiin ja pitäisitte maalaisasuntoa mökkinä ainakin niin kauan, että lapset muuttaa kotoa ja sitten katsoa uudelleen. Välttämättä ei tietysti ole taloudellisesti mahdollista saada kaikkea.
Kun puhuitte seurusteluaikana ennen sitoutumistanne avo- tai avioliittoon tulevaisuudesta, niin kerroitko, että haluat tulevaisuudessa asua kaupungissa? Jos et, niin olette rakentaneet suunnitelmat sille oletukselle, että haluatte asua nykyisessä asuinpaikassa. Miehesi ei ole velvollinen muuttamaan mieltään.
Ehkä voit omilla rahoillasi hankkia kaupungista itsellesi kakkosasunnon?