Lue keskustelun säännöt.
Älykkyysosamäärä laskenut 60 pistettä psyykenlääkkeillä kolmessa vuodessa.
24.04.2020 |
Aloitin kolme vuotta sitten Essitalopram (Essitalopraami) ja Ketipinor (Ketiapiini) lääkityksen kun fyysistä vaivaa ei löytynyt.
Huomasin suorituskykyni alentuneen ja nyt testattuna ÄÖ oli 70 kahdessa aiemmassa testissä ollut yli 130.
Tuttavani farmakologian laitoksen tutkija sanoi, että "se on pysyvää ja en ole ainoa"ei
Ei... minulla on aivovaurio!
Kommentit (12)
Masennus tai burnout voi heikentää myös kogniota tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita lesitiinivalmisteet ja fosfolipidit. Ja jos vaan mahdollista, aja lääkitys alas. Muista syödä kananmunankeltuaisia ja omegakolmosia.
Se oli valintasi.
Olen kieltänyt kahdesti 10 vuoden aikana psyykenlääkkeistä, ihan vaikka olisivat kuinka muotia.
N. 33
Helsinki
Eikös nuo lääkkeet käytännössä ole kuin kemiallinen lobotomia?
Tuo on ikävä tosiasia johon ei jostain syystä puututa tai siitä puhuta.
Minä menetin seksuaalisen halukkuuteni ja aviomieheni näiden takia.
Aiemmin yli kymmenen vuotta Diatsepaamilla ja Oksatsepaamilla tehokkaasti hoidettu vaiva eikä mitään ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömillä hermokudoksen menettäminen johtaa lopulta vaikeuksiin saada uutta työtä
Vähän kuten alkoholismikin, jos se jatkuu pitkään (vuosia), ainakaan mihinkään älytyöhön (ohjelmointi, lakimies ym) ei siitä juoposta enää ole, vaikka viinan lopattaisikin
Erilaiset mielisairaudet ja mielialaongelmat vaikuttavat itsessään kognitiivisiin kykyihin. Ne aiheuttavat itsessään myös fyysisiä muutoksia aivoihin. Esim. Masentuneiden hippokampuksen massan tiedetään pienentyvän ja aivojen aktiivisuuden etulohkossa vähenevän (ihan riippumatta siitä syökö lääkkeitä). Muutokset ovat nykykäsityksen mukaan palautuvia. Masentuneilla toimiva lääkitys ja/tai terapia korjaa aivojen muutoksia.
Ketipinoria käytetään unettomuuteen, joten se voi kyllä väsyttää ja sekoittaa unirytmejä, mikä toki vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin. Jos syöt ketipinoria unettomuuteen, unettomuus/uni-valverytmin ongelmat itsessään heijastuvat kognitiivisiin kykyihin. Unilääkkeen vaikutus ei ole pysyvä.
Mikä vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn myös on psykologia. Mikäli psyykkaat itsesi uskomaan, että lääkitys aiheuttaa vaivoja ja vastuksia, ihan varmasti saat. Ilmiö on nimeltään nosebo, placebon käänteisilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä hermokudoksen menettäminen johtaa lopulta vaikeuksiin saada uutta työtä
Vähän kuten alkoholismikin, jos se jatkuu pitkään (vuosia), ainakaan mihinkään älytyöhön (ohjelmointi, lakimies ym) ei siitä juoposta enää ole, vaikka viinan lopattaisikin
Alkoholi ja useimmat neuroleptit sekä masennuslääkkeet aiheuttavat tutkitusti aivoaineen katoa, atrofiaa.
Tämä mekanismi aiheuttaa tylsistymisen ja tunne-elämän latistumisen.
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä hermokudoksen menettäminen johtaa lopulta vaikeuksiin saada uutta työtä
Vähän kuten alkoholismikin, jos se jatkuu pitkään (vuosia), ainakaan mihinkään älytyöhön (ohjelmointi, lakimies ym) ei siitä juoposta enää ole, vaikka viinan lopattaisikin
Ylläpitääkö töihin lähtö aamulla sekä yleinen vitutus ja stressi hermokudosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan jollakin täällä lääketeollisuuden osakkeita kun on valmis voimia säästämättä puolustelemaan ihmisten pysyvää vaurioittamista lääkkeillä.
Tietoa on ihan riittävästi.
Minun mielestäni ihmiset saavat tuhota ihmisyytensä miten haluavat.
Ystäväni, entinen ihmetteli kun ei enää saa orgasmia eikä tee mieli.
Jätin sanomatta, että itse olet lääkkeesi syönyt.
Ja juu ja joo....
Osaat silti vielä kirjoittaa? Ja kysellä farmakologian laitokselta ohjeita?
No joo...
Kongnitiosi ovat varmaan sairauden ja lääkityksen vuoksi kokeneet kolauksen, mutta niin tapahtuu ihan arkisessa stressistä, väsymyksestä tai lievässä masennuksessa.
Tuo johtopäätöksesi kyllä kyseenalaistaa 130 lähtöarvon.