Poikkeusaika lisää perheiden kuormitusta ihan hyvissäkin perheissä

Tai sitten ei. Esimerkiksi meillä on nyt huomattavan paljon leppoisampaa. Ei ole koulukuskaamista, eikä ole lapset väsyneitä matkasta. Esikoinen myös kuormittuu herkästi hälyssä. On huomattavasti rauhallisempi ilman sitä.

Ja mitä sittne vaikka kuormittuisikin. Ei se silti oikeuta tällaiseen vihapuheeseen "koululaiset pitää saada kouluihin turvaan kunnon aikuisten luo jne" mitä Marin yms nyt viljelee.

Antakaa sitten apua sinne koteihin. Ja ei, en tarkoita sossuturhakkeita, vaan oikeaa apua.

Ja kiittäkää saatana vanhempia. Kehukaa. Kiittäkää. "Hyvin me vedämme!"

Ap on oikeassa, mitä pidempään poikkeustila jatkuu niin stressi perheissä nousee. Varmasti on jotain poikkeuksia, joilla ei stressiä ilmeisesti ole, vaikka luulisi poikkeustilan vaikuttavan jokaisen perheen elämään. Ainakin jos noudattaa ohjeistuksia.

Kyllä meillä stressaa työelämän tilanne, vanhemmilla ollut YT-neuvottelut ja lomautuksia edessä. Pelko siitä että talous ei ala vetämään ja ensi vuonna on jo sitten vuorostaan irtisanomiskierrokset työpaikoilla. Lapset kotona ja pientä haahuilua näyttää olevan, koska iso osa-alue sosiaalisine suhteineen ihan fyysisesti kavereiden näkemisineen on viety pois. Lisäksi harrastukset ovat jäissä. Nyt on vain aikaa, mutta tekeminen on rajoitettua. Lähinnä voi kuntoilla, siivoilla, leipoa ja pelailla. Nämä eivät selvästikään riitä kuukaudesta toiseen kodin ulkopuolella aktiiviseen elämään tottuneille nuorille ainakaan meillä. 

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Onko kukaan muu kuin lapsettomat vihapuheiset marinit väittäneet että koulun pitää pelastaa lapset? Ei ne vanhemmat sitä itse valita, vaan nuo kusipäämulkut.

Ihan mukavasti menee. Ainoa mitä toivoisin, että lapsi voisi käydä harrastuksessa ja nähdä kaveria. Voisin ottaa lomautuslapun syksyyn, ei nämä etätyöt sen herkumpia ole kuin toimistolla luuraaminenkaan

Meillä ei ole taloudellista huolta, ymmärrän kyllä että stressiä pukkaa eikä lomautuksen suomasta vapaa-ajasta voi nauttia jos ei tiedä millä rahalla ostaa ruokaa seuraavassa kuussa.

Olen yh ja jäin juuri työttömäksi. Oishan tässä stressattavaa vaikka miten, etenkin kun kuulun kaiken lisäksi koronaviruksen riskiryhmään. Mutta mitä se stressipeikkona oleminen auttaisi tähän hätään mitään? Pahentaisi vain tilannetta, jolle en mitään tällä hetkellä voi. Pakko elää hetki kerrallaan, hulluksihan tässä tulisi jos ahdistuisi 24/7 tulevasta. Just nyt tällä hetkellä meillä on ihan hyvin, on ruokaa, koti, lämmintä, ollaan terveitä. Eikä nämä yhteiskuntarakenteet ihan heti ole hajoamassa, kyllä sitä ruokaa ja katto pään päällä on jatkossakin.

Täytyy vain pitää päivärytmi kasassa ja elää sitä elämäänsä kaikesta huolimatta.

Tämä siis sille, joka sanoi ettei tajua miksei muka ihmiset stressaa.

Kyllä, mutta sitä ei saa sanoa ääneen tai on huono vanhempi ja ois pitänyt jättää lapset tekemättä. Tätä luokkaa on vanhempien kannustus av:lla.

Sosiaalialan kaikki korpit on haaskalla kyttäämässä itselleen materiaalia.

Ei olisi kannattanut hankkia lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Eiköhän tässä tilanteessa moni muukin kuormitu, vaikka ei ole perhettä. Perheen kanssa vain tulee tämä aspekti että vanhemmat stressaavat itsensä lisäksi myös lastensa tilannetta. Ei se tarkoita, että lapset itsessään olisi kuormittavia, vaan että kokee empatiaa lapsen normaalin elämän puutteen vuoksi. Joillakin aikuisilla poikkeustila ei ilmeisesti vaikuta mitään, mutta kaikilla lapsilla se vaikuttaa ja siten näkyy perheiden arjessa. 

Loma on eri asia, kuin poikkeustilan vuoksi suljetut koulut ja harrastukset, sekä työelämän epävarmuus tulevine lamoineen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanut hankkia lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa.

Ja tässä toinen esimerkki vihapuheesta. Ensin temmotan ns faktat paahntahtoisista huhupuheista ja sitten öyhöytetään.

Yhyy.

Koska arjen raskauden kokemus on subjektiivinen.

Yksin elävä sinkku arvottaa 24/7 yksin olemisen paljon raskaammaksi. Perheellisellä kuitenkin on vähintään lapset (ja useimmiten myös toinen vanhempi) juttuseurana.

Kahdestaan elävät isovanhemmat saattavat kokea elämänsä raskaammaksi kuin oma lapsi, koska oma lapsi näkee lapsenlapset päivittäin ja saa viettää heidän kanssaan. Isovanhempi taas joutuu tyytymään videopuheluihin.

Niin, ja se vanhempi. Kyllähän tämä on osittain raskaampaa kuin tavallinen arki. Etäopetus ei ole sama kuin lähiopetus, ja varsinkin pienet koululaiset saavat kotipaikkakunnallamme väistämättä paljon vähemmän opetusta opettajalta kuin isommat, joilla on koulun puolesta padit käytössä (opettajajohtoiset Teams-oppitunnit isommille vs. kolmen minuutin Whatsapp-videoviesti 1. - 3. -luokkalaisille).

1/1 kirjoittaa: "Kiittäkää saatana vanhempia. Kehukaa. Kiittäkää. "Hyvin me vedämme!". Tuota tosiaan itsekin kaipaisin. Että oikeasti annettaisiin tunnustusta vanhemmille, jotka oman työnsä ja tavallisten perhejuttujen lisäksi toimivat apuopettajana, fysioterapeuttina, puheterapeuttina, toimintaterapeuttina jne., kun kyseisiä palveluja ei nyt saa.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.

Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.

En vaan ymmärrä, että mitä auttaa laittaa lapset KAHDEKSI VIIKOKSI kouluun, minkä jälkeen lapset ovat kotona 2,5 kk kotona! Miten se helpottaa kuormittuu ta arkeesi?

Siis miten se 2viikkoa auttaa tässä yhtään mitään. Lapset käy hakemassa koulusta Koronan ja sitten hyvää kesälomaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.

Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.

No nyt olisi hyvää aikaa alkaa kasvattaa niitä lapsia. Ei jättää päiväkodin kasvatettavaksi.

Aloita nyt hommaamassa pimennysverho lastenhuoneeseen. Niin ne muutkin tekee.

T. Neljän äiti

Ollaan näennäisesti huolissaan ihmisten terveydestä ja elämästä, mutta sitten kuitenkin leikitään ihmisten mielenterveydellä ja haukutaan niitä, jotka on heikossa tilanteessa ja kaipaisivat apua.

Sairasta.

Kummallista ääripään ajattelua taas viljellään. Huonon ja hyvän välillä on taatusti suurin osa koko elämästä. Siis ihan taviselämää, eikä loistokasta hypetystä/pahoinpitelyitä kännissä. 

Ns. hyvillä perheillä on huonoja kausia, ns. huonoilla taas hyviä. Ei siis joko tai vaan sekä että ja tähän kategoriaan mahtuu taatusti 90 prosenttia kaikista perheistä. 

Muiden mollaaminen ja riidan haastaminen on vaan niin tyhmää. Etenkin kun sillä yritetään nostaa omaa egoa. 

Vierailija kirjoitti:

En vaan ymmärrä, että mitä auttaa laittaa lapset KAHDEKSI VIIKOKSI kouluun, minkä jälkeen lapset ovat kotona 2,5 kk kotona! Miten se helpottaa kuormittuu ta arkeesi?

Siis miten se 2viikkoa auttaa tässä yhtään mitään. Lapset käy hakemassa koulusta Koronan ja sitten hyvää kesälomaa!

Eikä se edes ole 2 viikkoa, vaan 8 PÄIVÄÄ. Koska siinä tokavikalla viikolla on helatorstai.

Ja koronahan ei sit yhtään kuormita. Parhaassa tapauksessa lapset sairastaa sen mietona/oireettomana ja vanhemmat makaa punkan pohjalla tai sairaalassa ja pyörittävät sitten sairaina niitä töitään ja kotia ja lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?

Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.

Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.

Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.

Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.

Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään  kouluun ja töihin.

Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.

Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.

Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.

Päiväkodit ovat auki, joten ilmoita lapsesi takaisin sinne jos koet tilanteen liian raskaaksi. Oma jaksamisesi on tärkeä asia.

Omat lapseni ovat päiväkodissa, heillä on siellä mukavan väljää mutta silti riittää kavereitakin. Ei mitään ongelmaa ja kaikki ovat tyytyväisiä ja saan töitäkin tehtyä.

Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.