Lue keskustelun säännöt.
Poikkeusaika lisää perheiden kuormitusta ihan hyvissäkin perheissä
22.04.2020 |
Miksi täällä vihataan perheitä niin paljon, ettei ymmärretä, että tämä poikkeusarki on erityisen raskasta perheille?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi kannattanut hankkia lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa.
Moni ei varmaan ole miettinyt, että vaikkapa alle kouluikäisiä pitäisikin yhtäkkiä kasvattaa samalla tehden tietokoneella etätöitä - jos haluaa heidän terveyttä suojella.
Ei, en kyllä olisi väittänyt pärjääväni, jos olisin tiennyt että jotain töitä pitää samalla tehdä kun vahtii 2- ja 4-vuotiaiden päähänpistoja.
Mutta pokaalit teille, jonka mielestä tämä on pala kakkua. Mahtaa olla helpot työt! Pasianssi menisi ehkä tässä samalla rehellisesti sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?
Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.
Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.
Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.
Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.
Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään kouluun ja töihin.
Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.
Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.
Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.Päiväkodit ovat auki, joten ilmoita lapsesi takaisin sinne jos koet tilanteen liian raskaaksi. Oma jaksamisesi on tärkeä asia.
Omat lapseni ovat päiväkodissa, heillä on siellä mukavan väljää mutta silti riittää kavereitakin. Ei mitään ongelmaa ja kaikki ovat tyytyväisiä ja saan töitäkin tehtyä.
Meillä kanssa kuopus pk:ssa ja isompi eskarissa. Näin on meille hyvä. Jos korona-tilanne menee pahemmaksi, niin silloin harkitaan asiaa uudelleen.
Olen nauttinut tästä todella. Meillä on tuleva abi joka kohta lentää pesästä. Nyt ollaan nautittu sitten täysillä perheen yhteisestä ajasta ja puuhattu kaikenlaista. Lapset ovat myös lähentyneet toisiaan kun ei olekaan kavereita. Olivat lapsina tosi tiiviisti yhdessä joten tätä on kiva katsella.
Koska ei ole pitkiä koulumatkoja, ehdimme myös kokata ja leipoa ihan eri tavalla yhdessä. Pihaan on rakennettu iso lavakasvimaa jota hoidamme yhdessä. Teemme käsitöitä.
Aivan ihana kupla meillä!
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut tästä todella. Meillä on tuleva abi joka kohta lentää pesästä. Nyt ollaan nautittu sitten täysillä perheen yhteisestä ajasta ja puuhattu kaikenlaista. Lapset ovat myös lähentyneet toisiaan kun ei olekaan kavereita. Olivat lapsina tosi tiiviisti yhdessä joten tätä on kiva katsella.
Koska ei ole pitkiä koulumatkoja, ehdimme myös kokata ja leipoa ihan eri tavalla yhdessä. Pihaan on rakennettu iso lavakasvimaa jota hoidamme yhdessä. Teemme d
Aivan ihana kupla meillä!
Sama meilla! Kaksi lasta, jotka parin vuoden sisaan muuttavat pois. Nautitaan tasta taysin siemauksin. Nuoret myös :) Mutta en kylla kadehdi perheita, joissa on pienia lapsia ja pitaisi yhdistaa työnteko ja lastenhoito kotioloissa. Tsemppia ja jaksamista siis heille!
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi kannattanut hankkia lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa.
Tässäpä vuoden neronleimaus. Moniko oikeasti osasi varautua tähän vuosia etukäteen? Ihmiset reagoivat poikkeustilanteisiin eri lailla. Meillä on kotona auvoisampaa, mutta varmasti on niitäkin, joilla asia on päin vastoin, kun stressi nousee esim irtisanomisten tai yt-neuvotteluiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut tästä todella. Meillä on tuleva abi joka kohta lentää pesästä. Nyt ollaan nautittu sitten täysillä perheen yhteisestä ajasta ja puuhattu kaikenlaista. Lapset ovat myös lähentyneet toisiaan kun ei olekaan kavereita. Olivat lapsina tosi tiiviisti yhdessä joten tätä on kiva katsella.
Koska ei ole pitkiä koulumatkoja, ehdimme myös kokata ja leipoa ihan eri tavalla yhdessä. Pihaan on rakennettu iso lavakasvimaa jota hoidamme yhdessä. Teemme käsitöitä.
Aivan ihana kupla meillä!
No meillä on tuleva ylioppilas ja todellakin stressaa. Tuo ylioppilas menetti kesätyönsä koronan vuoksi, sekä pääsykokeet on peruttu. Aika ikävä tilanne nuorella, jonka oli tarkoitus päästä aloittelemaan elämäänsä. No nyt on vain kotona ja vain odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut tästä todella. Meillä on tuleva abi joka kohta lentää pesästä. Nyt ollaan nautittu sitten täysillä perheen yhteisestä ajasta ja puuhattu kaikenlaista. Lapset ovat myös lähentyneet toisiaan kun ei olekaan kavereita. Olivat lapsina tosi tiiviisti yhdessä joten tätä on kiva katsella.
Koska ei ole pitkiä koulumatkoja, ehdimme myös kokata ja leipoa ihan eri tavalla yhdessä. Pihaan on rakennettu iso lavakasvimaa jota hoidamme yhdessä. Teemme käsitöitä.
Aivan ihana kupla meillä!
No meillä on tuleva ylioppilas ja todellakin stressaa. Tuo ylioppilas menetti kesätyönsä koronan vuoksi, sekä pääsykokeet on peruttu. Aika ikävä tilanne nuorella, jonka oli tarkoitus päästä aloittelemaan elämäänsä. No nyt on vain kotona ja vain odottaa.
Kesätyö meni meidänkin nuorelta ja kasiluokkalaiselta unelmien tet-paikka.
Onneksi meillä on useampi oma firma, joten työtä kyllä on.
Pääseehän sitä opiskelemaan silti pyrkimään todistuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Koulukaverithan "tapaa" joka päivä videomiiteissä ja kavereihin pystyy oikein hyvin pitämään yhteyttä sähköisesti. Joka päivä meilläkin pulistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Koulukaverithan "tapaa" joka päivä videomiiteissä ja kavereihin pystyy oikein hyvin pitämään yhteyttä sähköisesti. Joka päivä meilläkin pulistaan.
Meidän tokaluokkalaisella ei ole kyllä mitään videomiittejä, tehtävät tulee wilmaan ja siinä se. Ei pieni lapsi pärjää yksinään tehtävälistojen kanssa ja yksinäistäkin se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Koulukaverithan "tapaa" joka päivä videomiiteissä ja kavereihin pystyy oikein hyvin pitämään yhteyttä sähköisesti. Joka päivä meilläkin pulistaan.
Meidän tokaluokkalaisella ei ole kyllä mitään videomiittejä, tehtävät tulee wilmaan ja siinä se. Ei pieni lapsi pärjää yksinään tehtävälistojen kanssa ja yksinäistäkin se on.
Laita koululle viestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?
Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.
Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.
Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.
Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.
Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään kouluun ja töihin.
Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.
Eiköhän tässä tilanteessa moni muukin kuormitu, vaikka ei ole perhettä. Perheen kanssa vain tulee tämä aspekti että vanhemmat stressaavat itsensä lisäksi myös lastensa tilannetta. Ei se tarkoita, että lapset itsessään olisi kuormittavia, vaan että kokee empatiaa lapsen normaalin elämän puutteen vuoksi. Joillakin aikuisilla poikkeustila ei ilmeisesti vaikuta mitään, mutta kaikilla lapsilla se vaikuttaa ja siten näkyy perheiden arjessa.
Loma on eri asia, kuin poikkeustilan vuoksi suljetut koulut ja harrastukset, sekä työelämän epävarmuus tulevine lamoineen.
Ehkä nyt pitäisi käyttää mielikuvitusta ja palata aikaan kun maksullisia harrastuksia ei juurikaan ollut.
Lenkillä voi käydä, pyöräilemässäkin. Metsään voi rakentas majan. Kohta pääsee uimaan. Frisbeegolfia voi harrastaa ulkona. Pihalle voi laittaa kasvulaatikon ja antaa lasten istuttaa vihanneksia. Harrastuksia nuokin, hetkellisesti vaan vähän eri.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?kids
Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.
Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.
Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.
Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.
Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään kouluun ja töihin.
Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.
On se pikkuisen eri asia olla kesälomalla, kuin nyt kotona etäopetuksessa. Kesällä ei tarvitse murehtia koulua eikä läksyjä. Lapset saa olla ulkona vaikka aamusta iltaan ja välillä käydä syömässä sisällä.
Nyt ei ole kavereita, harrastuksia tai oikeastaan mitään muuta kuin se koti, oma kotipiha ja etäkoulu.
Meillä ei vielä oäihan kokonaan olla turhauduttu ja joulu etänä sujuu ihan mallikkaasti, mutta ymmärrän täysin vanhempia, jotka joutuvat tekemään töitä, opettamaan lapsia ja tekemään välillä ruoan ja olemaan tukena turhautuneille lapsille. Ei ole helppoa. Ja jos asuu vielä pienessä kerrostaloasunnossa, niin tsemppiä teille kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut tästä todella. Meillä on tuleva abi joka kohta lentää pesästä. Nyt ollaan nautittu sitten täysillä perheen yhteisestä ajasta ja puuhattu kaikenlaista. Lapset ovat myös lähentyneet toisiaan kun ei olekaan kavereita. Olivat lapsina tosi tiiviisti yhdessä joten tätä on kiva katsella.
Koska ei ole pitkiä koulumatkoja, ehdimme myös kokata ja leipoa ihan eri tavalla yhdessä. Pihaan on rakennettu iso lavakasvimaa jota hoidamme yhdessä. Teemme käsitöitä.
Aivan ihana kupla meillä!
No meillä on tuleva ylioppilas ja todellakin stressaa. Tuo ylioppilas menetti kesätyönsä koronan vuoksi, sekä pääsykokeet on peruttu. Aika ikävä tilanne nuorella, jonka oli tarkoitus päästä aloittelemaan elämäänsä. No nyt on vain kotona ja vain odottaa.
Kesätyö meni meidänkin nuorelta ja kasiluokkalaiselta unelmien tet-paikka.
Onneksi meillä on useampi oma firma, joten työtä kyllä on.
Pääseehän sitä opiskelemaan silti pyrkimään todistuksen kanssa.
Mutta luultavasti vasta vuoden päästä. Ei välttämättä riitä ylioppilasarvosanat sinne minne hakee. Tänä vuonna oli erityisen vaikea pitkän matematiikan koe ja ei taida olla ihan L:ää tulossa. Joten pitää uusia, jolloin todistusvalinnalla voisi olla mahdollista päästä ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Koulukaverithan "tapaa" joka päivä videomiiteissä ja kavereihin pystyy oikein hyvin pitämään yhteyttä sähköisesti. Joka päivä meilläkin pulistaan.
Kyllä ihminen kaipaa ihan näkemistä luonnossakin, ei pelkät etäyhteydet korvaa sitä aitoa kontaktia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tämä ei stressaa. Lapset kyllä kaipaavat kavereitaan, ja kyllä itsekin kaipaan ihmisiä ja kirjastoa. Meillä tämä on tuonut selkeästi enempi perheen yhteistä aikaa, kun aikuiset ovat etätöissä, meillä molemmilla pitkä työmatka. Olemme pelanneet lautapelejä, pyöräilleet, laittaneet autotallia ja pihaa kesäkuntoon jne. Sellaista yhteistä puuhastelua. Mä tykkään. Rahaakin säästyy, kun ei jatkuvasti autoile johonkin suuntaan ja ruokakauppareissut ovat harkitumpia. Lapset ( 5 ja 7) ovat myös rauhallisempia ja paremmin käyttäytyviä, normaalisti illat on yhtä nahistelua. Pääosin keksivät sovussa yhteistä tekemistä tai auttavat mua tai isäänsä.
Lapset kaipaavat kavereita, mutta sinua ei stressaa. Vaikuttaakohan tuo kavereiden kaipuu lapsiisi piilevänä stressinä...
Koulukaverithan "tapaa" joka päivä videomiiteissä ja kavereihin pystyy oikein hyvin pitämään yhteyttä sähköisesti. Joka päivä meilläkin pulistaan.
Kyllä ihminen kaipaa ihan näkemistä luonnossakin, ei pelkät etäyhteydet korvaa sitä aitoa kontaktia.
Kyllä se pahimmassa tapauksessa tappava aito kontakti on lapselle pahempi kuin tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?
Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.
Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.
Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.
Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.
Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään kouluun ja töihin.
Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.
Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.
Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.No nyt olisi hyvää aikaa alkaa kasvattaa niitä lapsia. Ei jättää päiväkodin kasvatettavaksi.
Aloita nyt hommaamassa pimennysverho lastenhuoneeseen. Niin ne muutkin tekee.T. Neljän äiti
No niin. Siellä ensimmäinen oman kruununsa kiillottaja. Meidän lastenhuoneessa ON pimennysverhot. Se ei auta yhtään. Oliko muita "hyviä" neuvoja?
Itkin silmät päästäni, kun Sanna puhui koulujen avaamisesta. En saa nukuttua.
Kuulun riskiryhmiin ja pelkään, että lapseni tuovat sairauden koulusta.
Itken koko ajan.
Henkeeni on vaarassa.
Meidät uhrataan. Meno on kuin Saksassa maailman sodan aikana.
Väestöä ei testata, Niinkuin muissa länsimaissa. Samalla intensiteetillä.
Ulkona liikkuu positiivisia, levittäjiä, jotka ei tiedä edes sairastavansa. Kun ei ole Maski pakkoa, he levittävät tautia. Tauti tarttuu ilmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä juttua, että perheet kuormittuu?
Onhan lapset kesäisinkin kaksi ja puoli kuukautta kotonaan.
Mikä se sellainen perhe on, joka ei siedä omia lapsiaan ja/tai puolisoaan.
Ei sellainen ole mikään perhe ollenkaan, se on vain joukkio ihmisiä saman katon alla.
Näyttää siltä, että elämänhallinta on kadoksissa monelta aikuiselta.
Näinä aikoina pitää osata organisoida, niin että hommat sujuu, että päivässä on tietty järjestys, vaikka ei lähdetäkään kouluun ja töihin.
Pelkkää itsekyyttä ja haluttomuutta ja suoranaista saamattomuutta kun tästä jatkuvasti valitetaan.
Juu, tervetuloa meille katsomaan minkälaista meillä on. Ehkä sitten käsität miksi on niin raskasta olla omien lastensa kanssa viikkokausia tauotta, vaikka rakkaita ovatkin. Meillä ne eivät nuku kunnolla. Herättelevät öisin monta kertaa ja näin keväällä alkavat herätä aamuisin kukonlaulun aikaan. Tänään herätys oli klo 5. Sitten ne marisevat koko päivän, kulkevat perässä huoneesta toiseen ja kitisevät. Mikään määrä huomiota ei riitä. Minä en voi käydä edes keittiössä hörppäämässä vettä rauhassa. Tulevat sinnekin perässä vinkumaan. Eivät voi suoda minulle edes sitä 30 sekunnin taukoa.
Kyllä, olen uupunut, kyllästynyt ja äärimmäisen vttuuntunut ja haluaisin jo laittaa lapseni päiväkotiin! Noin, nyt saatte kivittää uupuneen äidin, kun siitä niin nautitte. Antaa tulla.Päiväkodit ovat auki, joten ilmoita lapsesi takaisin sinne jos koet tilanteen liian raskaaksi. Oma jaksamisesi on tärkeä asia.
Omat lapseni ovat päiväkodissa, heillä on siellä mukavan väljää mutta silti riittää kavereitakin. Ei mitään ongelmaa ja kaikki ovat tyytyväisiä ja saan töitäkin tehtyä.
Kiitos. En ole uskaltanut viedä päiväkotiin, mutta ehkä tosiaan pian jo uskaltaisi viedä. Helpottaisihan se tosiaan työntekoakin, kun saisi rauhassa tehdä päiväsaikaan. Mulla tosin vain osa-aikatyö.
Kannattaa hakea seuraavalle Supernanny tuotantokaudelle! Selvasti kaipaat selkeita ohjeita lastesi kasvattamiseen.