Miten kestätte raivoa?
Kun tuntuu, että haluaisi lyödä kunnolla jotakuta kun v*tuttaa niin paljon. Miten pääsette siitä yli?
Kommentit (29)
Ehkä nyrkkeilysäkki auttaisi sinun tilanteessasi?
En koskaan koe tuollaista raivoa. Missä tilanteissa sä noin kiehut?
Kuulostaa lapselliselta kehityshäiriöltä.
hakkaa nyrkkiä seinään niin että rystyset aukee
Okei mulla on siis ilmeisesti persoonallisuushäiriö. Hienoa. Mä en pysty sitä mitenkään hallitsemaan paitsi ehkä se että tajuaa ettei väkivalta ratkaise mitään.
En ole koskaan elämässäni kokenut noin rajua v*tutusta.
Jos jokin asia harmittaa ja sitä miettiessään huomaa, että vika on itsessä, niin sitten voi korjata omaa käytöstään ja säästyy tulevaisuudessa niiltä v*tutuksilta. Jos joutuu toteamaan, että vika ei ole itsessä, voi muuttaa ainoastaan suhtautumistaan siihen. Lopputulos silti sama.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan koe tuollaista raivoa. Missä tilanteissa sä noin kiehut?
Kun yhteiskunnassa asiat ei toimi kunnolla, kukaan ei tajua mistään mitään ja ihmiset on yleisesti todella tyhmiä jne. Joutuu idioottien kanssa toimimaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan elämässäni kokenut noin rajua v*tutusta.
Jos jokin asia harmittaa ja sitä miettiessään huomaa, että vika on itsessä, niin sitten voi korjata omaa käytöstään ja säästyy tulevaisuudessa niiltä v*tutuksilta. Jos joutuu toteamaan, että vika ei ole itsessä, voi muuttaa ainoastaan suhtautumistaan siihen. Lopputulos silti sama.
Ai, kun kroppa on murskana ja rahaa ei ole ruokaan kahteen viikkoon itsestä johtumattomista syistä pitäisi vain kestää? Vttu mitä jeesuksia pyörii palstalla! Ap
Pysyvä kehityshäiriö se on jos aikuinen kiukuttelee kuin lapsi eikä kestä todellisuutta. Sellaisen tunnistaa naamasta.
En haasta ketään, mut jos mun silmille joku tulee, niin tietää tulleensa.
Minun ei tee koskaan mieli hakata. Tekee mieli vain pomppia. Minulle tulee ns pomppufiilis, jolloin pompin. Katto tai taivas kyllä kestävät raivoni. Maailmaan mahtuu myös ääntä, joten voi huutaa ja ärjyä.
Tekee mieli hakata, mutta ei kuitenkaan muita ihmisiä.
Käy torilla huutamassa, että ei ole rahaa ostaa ruokaa, kuka maksaisi?
Olen välillä niin raivona että jos olisin dynamiittipötkö niin räjähtäisin kappaleiksi.
Viha, katkeruus, pettymys, syytökset.. noi on todella rankkoja tunteita jotka syö ihmisen. Sä tuhoat vähitellen itsesi jos et saa riittävää apua. Mä todella lämpimästi suosittelen terapiaa, jos oot tosissasi ja koet tuollaista vihaa ja raivoa. Mulla on omaa kokemusta asiasta ja vei noin 10 vuotta ilman ammattiapua päästä asian yli. Miksen hankkinut heti apua ja tehnyt tota esim kahdessa vuodessa!! Olisi pitänyt. Oli myös burn out, useiden ystävyyssuhteiden katkeaminen yms sotkua noiden vuosien aikana. Ja iso syy siihen kaikkeen oli että vihasin kaikkia idiootteja ja näin kaikissa ja kaikessa vain huonoa. Vatipäitä, jotka ei osaa tehdä oikeita päätöksiä, maailma ois parempi ilman heitä yms. Aivan sairasta ajattelua.
Itse en tehnyt maailmasta kuin huonomman olemalla pelkkä negatiivisuutta säteilevä musta aukko. Ja tosiaan yli kymmenen vuotta. Mulla olisi voinut olla sinä aikana hyvää elämää, hauskaa, parisuhde, perheen kanssa hyvät välit yms. Hirveetä tuhlausta käyttää iso osa elämästään niin.
Hanki apua! Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan elämässäni kokenut noin rajua v*tutusta.
Jos jokin asia harmittaa ja sitä miettiessään huomaa, että vika on itsessä, niin sitten voi korjata omaa käytöstään ja säästyy tulevaisuudessa niiltä v*tutuksilta. Jos joutuu toteamaan, että vika ei ole itsessä, voi muuttaa ainoastaan suhtautumistaan siihen. Lopputulos silti sama.
Ai, kun kroppa on murskana ja rahaa ei ole ruokaan kahteen viikkoon itsestä johtumattomista syistä pitäisi vain kestää? Vttu mitä jeesuksia pyörii palstalla! Ap
kikkelis kokkelis, mitäs läksit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan elämässäni kokenut noin rajua v*tutusta.
Jos jokin asia harmittaa ja sitä miettiessään huomaa, että vika on itsessä, niin sitten voi korjata omaa käytöstään ja säästyy tulevaisuudessa niiltä v*tutuksilta. Jos joutuu toteamaan, että vika ei ole itsessä, voi muuttaa ainoastaan suhtautumistaan siihen. Lopputulos silti sama.
Ai, kun kroppa on murskana ja rahaa ei ole ruokaan kahteen viikkoon itsestä johtumattomista syistä pitäisi vain kestää? Vttu mitä jeesuksia pyörii palstalla! Ap
Teet mitä voit muuttaaksesi asian, ja jos et voi mitään, se on vain kestettävä. Raivo tekee sen vain kurjemmaksi.
"Kävele" pois siitä, mikä aiheuttaa raivoa. Ota uusi tie, katse eteenpäin.
Yleensä lyön tuollaisessa tilanteessa. Kummasti se vaan helpottaa.
Onko sinulla epävakaa persoonallisuushäiriö? Se selittää monta asiaa...