Koulupulmia!!!
Heippa! Haluaisiko joku ystävällinen vinkata,mitä tässä tilanteessa tehdä..
Alueellamme on siis kolme koulua lähekkäin. Yksi lähikoulu, mutta parin kilsan päässä kaksi muuta koulua.
Hain kuitenkin lapseni esikouluun tuohon parin kilsan päähän aikoinaan, koska kaikki ystävät olivat menossa sinne. Tyttö on sosiaalisesti näpsäkkä ja paljon saanut ystäviä aina.
Nyt tilanne onkin se, että nuo sydänystävä (6 tyttöä) muuttivat pois jo ennen eskarin alkua...
Ajattelin, että sosiaalisena tyttönä lapseni tutustuu uusiin kavereihin ja muut lapsetkin olivat puolituttuja. Kuitenkin nämä muut lapset ovat viettäneet aikaa yhdessä pienestä asti ja tyttöni on ikään kuin ulkoavaruudesta. Tyttöni on reilu ja reipas ja juttelee muiden kanssa, mutta muutama "pomo"lapsi estä pääsyn leikkeihin.
Sydämeni särkyi perjantaina, kun tytön eskariloota oli tyhjillään, kun kaikilla muilla oli "miljoona" ystävänpäiväkorttia. Synttäreille kun sanotaan kutsuttavana, yksi pomolapsista kuiskaa älä kutsu (kuulin:( ) ja tyttöni kertoo surkeana ettei kutsua tullutkaan.
Eli laitanko suosiolla hakemuksen tuohon lähikouluun?? Pieni koulu, joten ajattelin, että olisi helpompi kuitenkin saada ystävä...En tiedä..Siellä olisi muutama kaveri entuudestaan tuttukin.
Tavallaan tekisi muuttaa kokonaan pois. Toisella seudulla olisi kavereita paljonkin. Toisaalta, kun ei lla mitään kroisoksia (ei varaa jäädä kahden talon loukkuun) on huono aika myydä ja yläkerta on hieman keskenkin vielä...VAi saako tyttöni ystäviä vielä kevään aikana..lapset on mutkikkaita:(
Kommentit (20)
Kyllä sinuna valitisin tuon lähikoulun. Olisi sitten kaveritkin lähellä, ettei käy taas niin että lapsesi on "ulkoavaruudesta." Mainitsit että lähikoulu on pieni, se kuulostaa hyvälle :) Voithan vielä miettiä koulujen eroja hyviä/huonojapuolia mutta kyllä toi kaveriasia on lapselle tärkeä.
Meillä lapset ei ole lähikoulussa ja kaverit ovat kaempaa. 1.-2. luokalla oli vielä vähän vaikeaa mutta kun lapset kasvoivat alkoi välimatkapienentyä. Alkuun me kuskasimme aika paljon mutta olimme tähän jo varautuneet etukäteen.
Voi kun olisin tiennyt eskariin haettaessa, että nämä rakkaat ystävät muuttavat pois. Kehtaisinko soittaa lähikoulun eskariin, jos tyttöni joku pvä pääsisi tutustumaan tuleviin ekaluokkalaisiin?
Itse tyttö haluaa tähän nykyiseen, koska eskaritädit on mukavia ja ilmeisesti pelkää lähteä uudelleen vieraaseen paikkaan..pomolapselle on yrittänyt olla erityisen reilu. Olen huomannut kun vien tytön..
Se ei vaan auta. Liittynee siihen, että pari ns. suosittua tyttöä alkoi leikkiä tyttöni kanssa ja tämä pomo tahtoo ilmeisesti pitää tytöt "omanaan" ja mun tyttö ei ulkopuolisena siihen porukkaan mahdu.
Ongelmaksi koen senkin, että pojat ovat huomanneet, että tyttöni on reilu ja rempsakka ja ottavat poikien leikkiin mukaan..nämä ovat varmaan niitä kateuden aiheita. Vai voiko eskari-ikäinen olla kateellinen?
Toinen seikka..tytöllä on tumma pepun alle kihara tukka ja saikin kuulla eskarin pisimmästä tukasta. Aiheutuuko tästäkin kateus? Olen miettinyt leikkaavani tytön tukan:( Kun muut tytöt haluavat tehdä kampauksia tytölleni, niin heti alkaa parin tytön suunnalta haukkunimet (eskarin hoitaja mainitsi, kun kysyin miksi tyttö on itkenyt eskarissa useaan otteeseen). Mun sydän ihan tosi särkyy:(
hoitaa pois häiritsemästä. Ketään ei saa kohdella huonosti ryhmässä, eikä sinun tule leikata lapsesi hiuksia lasten kommentien tähden, eikä vaihtaa koulua.
Koulun/eskarin velvollisuus on hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä.
Heillä on vaitiolovelvollisuus. Asia on hoidettava ammattitaidolla ja sinun velvollisuus on ilmoittaa epäkohdista hoitajille. Kerrot miten asiat ovat miten lapsi reagoi jne...
Ihan kaikilla lapsilla on oikeus ystäviin ja hyvään kasvuympäristäöön kodin ulkopuolella.
Tähän on olemassa tehokkaat "lääkkeet" jos ne vain otetaan käyttöön. Lapsia kuunnellaan, jokaista henkilökohtaisesti erikseen. Miten he kokevat eri tilanteet. Puhutaan tunteista ja siitä miltä tuntuu olla ulkopuolella. Yhteenkuuluvuutta/yhteisöllisyyttä vahvistetaan.
Lasten on erittäin tärkeä nähdä että vanhemmat keskenään keskustelevat ystävällisesti. Tervehtivät, kysyvät kuulumisia etc...
Lapset oppivat aikuisten käytöksestä paljon. Kun vanhemmat toimivat sivistyneesti tai ovat jopa ystäviä ei lasten keskuudessa ilmene syrjimistä.
Työtä tehdään lasten parhaaksi. Lapset eivät koskaan saa ottaa ylivaltaa.
Ajatuksesi tilanteen ratkaisemiseksi ovat mielestäni jotenkin kummallisia ja liioiteltuja; mielesi tekisi muuttaa muualle, ajattelit, että leikkaisit tytön kauniin tukan. Ei ongelmia voi mennä pakoon ja väistellä.
Minä varmaan laittaisin lähikouluun, koska kerran on lähellä, eikä enää ole erityistä syytä olla siellä kauempana. Varmaan voitte mennä tutustumaan kouluun ja tuleviin koulukavereihin etukäteen.
Valitse paras koulu, riippumatta siitä, missä se on.
että eskari on iso paikka (useampi huone, jossa toimitaan pienissäkin ryhmissä), josta johtuen eskarin opettajat kertovat hymyillen, että kiusaamista ei tapahdu (jää siis huomaamatta). Ovat jopa kysyneet näiltä lapsilta, mikä vähän huvittaa mua, koska lapsi osaa kieltää kiusaavansa. Eskarin opettajat on kyllä empaattista ja osaavaa porukkaa, mutta eivät he kaikkea huomaa. En siis heitä syyllistä missään nimessä! Lastenhoitaja on ainoa, joka on muutaman kerran nähnyt ne ikävät tilanteet, mutta koska tilanteita on ollut vähän (huomattuja siis) niin eipä siitä ole apua ollut.
Olen neuvonut tyttöä olemaan reilu ja jos kiusataan, niin ehdottomasti kerrottava aikuiselle. Tästä johtuen yhtenäkin päivänä oli iso lauma laulanut kuorossa tyttöä kantelupukiksi. Ei taida uskaltaa enää kertoa kiusaamisesta.
Eilen vaan mainitsi hiljaa, että musta ei taideta tykätä eskarissa:(
Sitkeä tuo pieni kyllä on..reippaana astelee porukkaan mukaan, kun aamulla vien hoitoon. Miltei aina joku halaa tyttöä ja on lähdössä leikkiin ja samantien ns "pomo" pyytää tämän halaajan, että tuu tänne...omani menee mukana, koska toinen on kerran leikkimässä hänen kanssaa, niin eikös kuulu, että älä sä tuu:(
Olen sanonut siihen vaan omalleni, että me vaikka askarteluhuoneeseen..(ettei tule paha mieli:(
Yleensä siinä on ollut joku aikuinenkin paikalla ja mun kädet on sidotut..en siis voi puuttua tilanteeseen, vaikka mieli tekisi. Siis ihan asiallisesti sanoisin..Yksi vanhempi teki niin ja leimattiin "hankalaksi tapaukseksi" kirjaimellisesti. Ei se paranna mun lapsen oloja, jos saan eskarin henkilökunnan niskaani.
Sekavaa vai mitä;)
Kieltämättä liioiteltua, mutta tekisin mitään vaan, että tuolla tytöllä olisi hyvä olla. Ja kun kerran hiuksista on tullut eripuraa, niin olen miettinyt puoliksi leikilläni, että leikkaan. En aio leikata tietenkään. Se on osa tytön identiteettiä nuo kutrit:)
kiusaamista ja siihen tulisi henkilökunnan puuttua kunnolla! Kyllä minulle tulee mieleen, että koululla on lepsu asenne kiusaamiseen. Sinuna vaihtaisin lähikouluun.
Kritiikillä tarkoitan sitä, että se voi olla myöskin rakentavaa.
Se mitä kirjoitat ei kerro ammattitaitoisesta henkilökunnasta, jos lastasi syrjitään.
ja haukutaan "kantelupukikisi".
Nimittäin se taitava opettaja/hekilökunta on luottamuksellista, silloin kukaan ei tule leimatuksi. Ei kukaan. Kaikilla on samat oikeudet kertoa opettajalla kun on paha olla. Se on se opettaja joka pitää nyörejä käsissä ei lapset.
Se mitä lapsesi kertoo sinulle, on tärkeää. Se saa sinut surulliseksi. Sinä et kuitenkaan kasvata toisten lapsia sillä vastuudella mikä kuuluu opettajalle. Mutta sinä voit tukea ja kannustaa opetusta. Kenenkään ei tarvitse tietää, ei lasten eikä toisten vanhempie juuri tässä vaiheessa (jos tilanne ei pahene) miten ongelma yritetään ratkaista.
Opettajan tehtävä on toimia (sen määrää laki) jos sinä vanhempana et ole tyytyväinen ja lapsi voi huonosti.
Kokemus osoittaa että pienten lasten ongelmiin on aina tartuttava heti, koska ne on helpompi korjata heti alussa.
Kun sanoit ettei he huomaa kaikkea on osittain totta. Eikä kaikkea aina tarvitse huomata. Jos sinä kerrot opettajalle ongelmasta on hänellä oltava suunnitelma valmiina. Esim. lasten yhdessäoloon kiinnitetään erikoista huomiota esim.kahden viikon ajan. Opettaja/valvoja puuttuu tilanteisiin kenenkään tietämättä mistä on kysymys. Huom! nyt puhutaan lapsista.
Otetaan aiheeeksi keskustella miten toiset otetaan huomioon. Piirretään kirjoitetaan jne.. jokainen saa kertoa jotakin.
Jos 7 vee lapsi kertoo äidille ja isälle että "voisitko jutella opettajalle minua pelottaa ruokatunilla kun "mikkko" tönii ja kiusaa ja kaikki nauravat." On asiaan puututtava. Ei niiin että kiusaaminen lisääntyy, silloin opettaja on mennyt ojasta allikkoon eikä hänellä ole riittävästi ammattitaitoa.
Ihan oikeesti niille opettajille voi jutella. Häirikkö on saatva kuriin. Ei ole muita vaihtoehtoja. Ja vielä lisäisin että se häiriötä aiheuttava pieni lapsi ei ymmärrä toimvansa väärin. Hänellä ei ole vielä riittävästi kokemusta elämästä. Maailma ei kuitenkaan tule toimimaan hänen ehdoilla ikuisesti. Kun hän huomaa sen on se kasvun paikka.
Älä anna lastasi syrjittävän ja kiusattavan noin! Nykyvanhemmat nostavat numeron paljon pienemmistäkin asioista. Puolusta pientä lastasi ja vaadi, että tuohon kiusaamiseen puututaan! Saapahan se pomotyttö kerrankin oppia, että toisia ei saa syrjiä!
Älä ole noin tossukka! Jos kiusaamista tapahtuu (ja siltä se kuulostaa) siihen ON puututtava! Se on sitten vaan taottava tätien kalloon, miten asia todellisuudessa on. Ja jos itse todistat tuota pomotytön käytöstä, mikset puutu asiaan juuri sillä sekunnilla? En voisi koskaan kjatsoa vierestä, kun lastani sorretaan!!
Ensinnäkin haluaisin lapseni pois tuollaisesta ryhmästä. Ei se siitä muutu koulussa ellei pomotyyppi muuta pois.
2 km on yllättävän pitkä matkakin pienen kävellä päivittäin. Oma koulumatkani oli tuo 2km ja kyllähän se meni, mutta mielummin sitä olisi lyhempää matkaa taivaltanut. Voit vaikka perustella tällä matkalla koulun vaihtoa lapselle.
Sitäpaitsi eikös lähikoulussa käyvät lapset asu lähempänä teitä.
Soita vaan sinne lähikoulun eskariin ja kerro lapsen tilanteesta. Varmasti ymmärtävät, kuin vielä lähin koulu.
Meidän kunnassa saa hakea myös mihin kouluun vaan, mutta yleensä ensi sijaisesti laitetaan siihen oman alueeen kouluun, vaikka olisi ollut eskarissa muualla.
Mutta on ollut tyhmä olo sen jälkeen, koska nämä pari kiusaajaa osaavat hymyillä ja olla viattoman näköisiä...
Ja olen puuttunut..sanomalla, että eikös kaikki voi leikkiä yhdessä jne..ystävällisesti puhunut. Mutta mua pidetään jo ylihuolehtivana pönttönä, koska jostain syystä ei mene perille, että kiusaamista tapahtuu. Uskon jokatapauksessa enemmän tyttöäni ja siihen mitä näen..
Hänestä vain tuntuu nyt siltä ettei kukaan tykkää koska kiusaamiselle annetaan mahdollisuus.
Muista nämä on lapsia.
Siis annat näiden"ipanoiden" vaikuttaa sinuun niin että olosi on tyhmä.
Ei, ei niin, sinä olet aikuinen.
Meillä koulussa on yksi äiti joka sanoo aina poikalaumalle että saa tulla leikkimään jos kaikki tulevat. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. No kaikki eivät läheskään pääse tulemaan, mutta se aikuisen käytös on ilahduttavaa. Kenellekkään ei jää huonoa oloa.
Sinä et ole ylihuolehtiva päinvastoin. Sinun on lakattava ajattelemasta mitä muut sinusta ajattelevat (varsinkin lapset).
Opettajan ja sinun väliset keskustelut eivät kuulu muille.
Meillä myös lapsi eskarissa ja jotenkin osaan "eläytyä" tähän ongelmaan.
Tosin meillä eskarissa oleva on poika, ja pojilla hiukan erilaiset ongelmat.
Mutta ihan ensiksi. MInä puuttuisin tuohon kiusaamiseen heti. Kertoisin tästä eskarin hoitajille. Heidän kuuluu tehdä asialle jotain. Jos tuollaista lasta ei koskaan pistetä vastuuseen, niin tämä ehtii tehdä paljon pahaa. Parempi puuttua ajoissa asiaan.
Mutta minä jopa varmistaisin, että mihin kouuun tämä pomolapsi menee, ja ainakaan samaan kouluun en laittaisi. MInä laittaisin lapsen siihen lähikouluun, etenkin jos kavereita ei ole nyt paljon, niin koulun kautta tutustuu helposti uusiin lähellä asuviin lapsiin. Lyhyt koulumatka on kuitenkin yksi helpotus koulunkäynnissä.
Meillä muuten on vain ja ainoastaan yksi koulu tässä kylässä ja sinne menee kaikki =). Olisi hyvä jos voisi valita, etenkin tuollaisen kiusaamisen tullessa esille.
Mutta meillä on myös tyttö (nyt12v), joka oli eskarissa kouluni lähellä (silloin asuttiin hiukan isommassa kaupungissa). Silloin tyttö haki kieliluokalle, johon pääsi, mutta oli ainoa lapsi, joka samasta eskarista lähti kyseiseen kouluun. Silloin hain kyseiselle luokalle, koska tiesin meidän asuinpaikan muuttuvan, koska jouduttiin lähtemään pois opiskelija-asunnosta. Tällä yritin varmistaa se, ettei koulu muuttuisi, vaikka minne tahansa kaupunkiin sitten muutettaisiinkin.
No koulussa oli aluksi vaikeaa, koska ei tuntenut ketään ja taas monet tunsivat toisensa kielikerhon kautta. Kaikilla tuntui olevan jo se bestis. Sitten kävikin niin, että muutettiin lähelle maalaiskuntaan, jossa siis nyt asutaan. Tyttö ehti käydä 4 kk toista koulua, kun meni uuteen kouluun. Uudessa koulussa ei myöskään tuntenut ketään ennestään, mutta hyvin nopeasti tutustui ja sai kavereita.
En nyt tiedä, saitko mitän tästä minun kirjoituksesta, mutta lyhyesti sosiaalinen lapsi ei varmaan ihan hirveästi kärsi vaikka ei ennestään tuntisikaan muita, mutta pitäisinhuolen, ettei tämä pomolapsi olisi samassa koulussa ja ei kai siitä haitta olisi, vaikak kävisi lähikoulua.
otata yhteyttä opettajaan uudestaan. Kerrot ettei ole tapahtunut muutosta. Kommunikointi koulun ja kodin välillä on erittäin tärkeää.
Hyvin toimivassa yhteisössä nämä asiat ovat itsestään selvyyksiä.
Opettaja pyyttää tarkkailemaan tilanetta kotona ja raportoimaan muutoksista.
On muistettava olla hienovarainen ja tenttaaminen ei ole hyväksi. Normaalit kuulumiset kysellään jne...
Koulun osuus on hoitaa tilaneet koulussa/eskarissa.
Toivotaan että tilanne normalisoituu pian.
Ei ole kivaa katsoa, kun tyttö hakis vaikka kuun taivaalta tullakseen hyväksytyksi.
Tyttö ei varsinaisesti ruikuta, mutta nään surun katseesta. Mullistava elämänmuutos suositusta ja kaikkien pitämästä tytöstä syrjityksi. Ja tosiaan muut tytöt leikkisivät tytön kanssa, mutta en tiedä pelkäävätkö näitä paria pomottajaa. Olen kuullut kyllä heidän huutavan muillekin...
No katsotaan..puhun eskarissa ja seuraan jonkunaikaa..jos tilanne ei muutu, kysyn pääseekö lähikouluun tutustumaan tuleviin eskareihin joku eskaripvä..yksikin päivä voi olla ratkaiseva. Hyvän/huonon ilmapiirin lapsi aistii varmasti.
Toisaalta voihan tuossa nykyisessäkin tapahtua muutos. Mitä en usko..sai jo pari ns. bestistä, jotka pomo (hassu nimitys) sitten vei...
Soitin lähikouluunkin ja ystävällisen kuuloinen henkilö kertoi, että tulevalle ekaluokalle tulisi vaan 9-14 oppilasta. (osa ilmeisesti vielä miettii kouua, kuten minä). Pienessä luokassa varmaan on helpompi huomata syrjintä ja oppia uusia asioitakin..
Koulussa lapsi voisi tutkailla, että kuka tytöistä on pomo ja kutsua hänet teille kyläilemään. Ensikisi siis pomon suosioon varsinkin, kun lapsesi ei ole nössö. Sosiaalinen tyttö on uhka pomon asemalle ja siksi häntä on syytä huijata suopeammaksi.. Pääsee paremmin solmimaan ystävyys-suhteita, kun pomo ei torpedoi ja kun joutuu itse aloittamaan nollasta.
Oppia ikä kaikki.