30-kriisi
Ai että voi ihmistä ahdistaa :D
Täytän tänä vuonna 30. Ahdistaa jo etukäteen. Tuntuu, että tulevaisuudella ei ole mitään annettavaa; tärkeät läheiset vaan kuolee pois ja ulkonäkö rapistuu entisestään. :( Tuntuu, että olen liian vanha kaikkeen. Olen kärsinyt aina masennuksesta ja yksinäisyydestä ja sen takia en ole pystynyt tekemään monia asioita eli ns. "elämään"
Vertaistukea?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hankkia moottoripyörä tai avoauto.
Hah :D Ei oo ajokorttia. Sitäkään en oo uskaltanut ajaa.
Ap
Ikä on vain numero. Ottakaapa mallia tästä kaverista
Michael Monroe - One Foot Outta The Grave
Vierailija kirjoitti:
Ikä on vain numero. Ottakaapa mallia tästä kaverista
Michael Monroe - One Foot Outta The Grave
Niinhän se on mut masentaa kun koko ajan tulee oletuksia mitä tän ikäisen pitäisi ja ei pitäisi tehdä. :(
ap
30 on vielä nuori, siitä se elämä oikeastaan vasta alkaa.
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Ei sun kuulu oikeastaan mitään.
Tee mikä sopii sulle parhaiten, edistää elämäntilannettasi.
Vierailija kirjoitti:
30 on vielä nuori, siitä se elämä oikeastaan vasta alkaa.
No niin kai.... Ahdistaa esim. oma naama. :( Raskaat piirteet niin en tule ikääntymään hyvin. Täytyy varmaan alkaa säästää johonkin kauneusleikkaukseen. En kestä myöskään ryppyjä...
TIEDÄN että kauhean pinnallista ajatella moisia. Mut ei oo kivaa, että joutuu kattoon rumaa naamaa sit seuraavat 50-vuotta :/
ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Mä taas näytän ikäistäni vanhemmalta jo valmiiksi :/ Ikinä ei oo esim. baarissa tai alkossa kysytty papereita. Kun olin 15 niin mua luultiin 14v kaverini äidiksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Tuo on muuten hyvä taktiikka, varsinkin seurapiireissä, jossa ihmiset tapaavat juhlien merkeissä (nyt koronan aikana ei toki) Ihmiset vaan hengaavat ja viettävät hyvää aikaa, etkoillaan ja lähdetään bilettämään tai ollaan festareilla. Voi olla ikuisesti nuori. Kenenkään ei tarvitse tietää, että on 30+ . Kukaan ei oikeastaan edes ajattele minkä ikäisiä muut ovat, ellei sitten toki joku ole todella rupsahtanut, niin sitten varmasti epäillään että on aika vanha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä on vain numero. Ottakaapa mallia tästä kaverista
Michael Monroe - One Foot Outta The GraveNiinhän se on mut masentaa kun koko ajan tulee oletuksia mitä tän ikäisen pitäisi ja ei pitäisi tehdä. :(
ap
Ehkä onkin aikasi kasvaa ihmisenä ja lopettaa eläminen muiden odotusten vuoksi. Kyn lyöt ne kahleet rikki, niin elämä vasta alkaa. Puhun kokemuksesta. Olen lähes 3-kymppinen myös ja en ole koskaan ennen ollut näin kovassa vedossa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Mä taas näytän ikäistäni vanhemmalta jo valmiiksi :/ Ikinä ei oo esim. baarissa tai alkossa kysytty papereita. Kun olin 15 niin mua luultiin 14v kaverini äidiksi.
ap
Itse olen jo 32 mutta monesti kysytään paperit, jos menee baariin tai ostan alkoholia kaupasta. Hyväksyn kumminkin sen faktan, että näin ei tule välttämättä olemaan muutaman vuoden kuluttua. Miksi se mua haittaisi, kaikkihan me vanhetaan ja on hienoa olla aikuinen, jonka elämä ei ole niin pinnallista kuin nuorien. Toki pyrin pitämään itsestäni hyvää huolta, hoitamaan ihoani, syömään terveellisesti, välttäen auringossa makaamista, välttäen tupakointia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Mä taas näytän ikäistäni vanhemmalta jo valmiiksi :/ Ikinä ei oo esim. baarissa tai alkossa kysytty papereita. Kun olin 15 niin mua luultiin 14v kaverini äidiksi.
ap
Itse olen jo 32 mutta monesti kysytään paperit, jos menee baariin tai ostan alkoholia kaupasta. Hyväksyn kumminkin sen faktan, että näin ei tule välttämättä olemaan muutaman vuoden kuluttua. Miksi se mua haittaisi, kaikkihan me vanhetaan ja on hienoa olla aikuinen, jonka elämä ei ole niin pinnallista kuin nuorien. Toki pyrin pitämään itsestäni hyvää huolta, hoitamaan ihoani, syömään terveellisesti, välttäen auringossa makaamista, välttäen tupakointia jne.
Jotenkin tuntuu, että olen ollut teinistä asti "keski-ikäinen". Olen pukeutunut niinkuin muutkin nuoret mutta jotenkin se on aina näyttänyt siltä kuin täti olisi yrittänyt larpata teiniä. Olen hoikka ja mulla on terveelliset elämäntavat. Vaikka mainitsin, että käyn baarissa ja alkossa niin en käy kun muutaman kerran vuodessa :D
ap
Tosiaan, ehkä isoin ongelmani ei ole se etten ole saavuttanut mitään, vaan se että en ole koskaan saanut olla nuori ja nätti :/ Ja nyt kun se vähäkin ulkonäkö on alkanut rapistumaan, niin se ottaa koville. En voi ajatella edes, että "aikansa kutakin".
ap
Hei ap! Täällä toinen, kohta 30v. Ja ensinnäkin työelämään en ole koskaan kunnolla päässyt ja kaikki ollut tuskan takana. Yluopistoon en ole vieläkään onnistunut. Pelkkää pätkätyötä, tyhjiä lupauksia, määräaikaisuuksia, tajusin myös kuinka erseestä kaikki ihmiset eivät välitä, eivät vastaa onnen toivotuksiin takaisin, vanhemmat vanhenevat, mikään ei suju eikä toimi. Mitä vaikemmaksi elämä muuttuu sitä väsyneempi olen.
Kielteinen ja negatiivinen ilmapiiri ovat tehneet tehtävänsä. En jaksa enää yhtään mitään, sietokyky nollissa. Nykymaailma on täysin erilainen kun mikä se oli 90-2000 luvun alussa, olen jotenkin tippunut kärryltä.
En näe tasan tarkkalleen mitään tulevaisuutta, ainut pelastus on pienet säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Mä taas näytän ikäistäni vanhemmalta jo valmiiksi :/ Ikinä ei oo esim. baarissa tai alkossa kysytty papereita. Kun olin 15 niin mua luultiin 14v kaverini äidiksi.
ap
Itse olen jo 32 mutta monesti kysytään paperit, jos menee baariin tai ostan alkoholia kaupasta. Hyväksyn kumminkin sen faktan, että näin ei tule välttämättä olemaan muutaman vuoden kuluttua. Miksi se mua haittaisi, kaikkihan me vanhetaan ja on hienoa olla aikuinen, jonka elämä ei ole niin pinnallista kuin nuorien. Toki pyrin pitämään itsestäni hyvää huolta, hoitamaan ihoani, syömään terveellisesti, välttäen auringossa makaamista, välttäen tupakointia jne.
Jotenkin tuntuu, että olen ollut teinistä asti "keski-ikäinen". Olen pukeutunut niinkuin muutkin nuoret mutta jotenkin se on aina näyttänyt siltä kuin täti olisi yrittänyt larpata teiniä. Olen hoikka ja mulla on terveelliset elämäntavat. Vaikka mainitsin, että käyn baarissa ja alkossa niin en käy kun muutaman kerran vuodessa :D
ap
Jotku ihmiset näyttävät samalta pitkään, 2-kymppisenä näyttävät jo 3-kymppisenä mutta sitten näyttävät lähes 5-kymppisenä edelleen 3-kymppiseltä. Eli saatat olla onnekaskin:)
Päässä sinulla vikaa on. Ei naamassa.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Täällä toinen, kohta 30v. Ja ensinnäkin työelämään en ole koskaan kunnolla päässyt ja kaikki ollut tuskan takana. Yluopistoon en ole vieläkään onnistunut. Pelkkää pätkätyötä, tyhjiä lupauksia, määräaikaisuuksia, tajusin myös kuinka erseestä kaikki ihmiset eivät välitä, eivät vastaa onnen toivotuksiin takaisin, vanhemmat vanhenevat, mikään ei suju eikä toimi. Mitä vaikemmaksi elämä muuttuu sitä väsyneempi olen.
Kielteinen ja negatiivinen ilmapiiri ovat tehneet tehtävänsä. En jaksa enää yhtään mitään, sietokyky nollissa. Nykymaailma on täysin erilainen kun mikä se oli 90-2000 luvun alussa, olen jotenkin tippunut kärryltä.En näe tasan tarkkalleen mitään tulevaisuutta, ainut pelastus on pienet säästöt.
Juurikin näin! 2 koulutusta, pelkkiä pätkätöitä. Kukaan ei välitä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Päässä sinulla vikaa on. Ei naamassa.
no molemmissa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en viettänyt 3-kymppisiä.. tavallaan unohdin sen kokonaan enkä siitä mainostanut kenellekkään.
Jos joskus kerron ikäni yleensä ihmiset järkyttyvät, koska näytän paljon nuoremmalta
Mä taas näytän ikäistäni vanhemmalta jo valmiiksi :/ Ikinä ei oo esim. baarissa tai alkossa kysytty papereita. Kun olin 15 niin mua luultiin 14v kaverini äidiksi.
ap
Itse olen jo 32 mutta monesti kysytään paperit, jos menee baariin tai ostan alkoholia kaupasta. Hyväksyn kumminkin sen faktan, että näin ei tule välttämättä olemaan muutaman vuoden kuluttua. Miksi se mua haittaisi, kaikkihan me vanhetaan ja on hienoa olla aikuinen, jonka elämä ei ole niin pinnallista kuin nuorien. Toki pyrin pitämään itsestäni hyvää huolta, hoitamaan ihoani, syömään terveellisesti, välttäen auringossa makaamista, välttäen tupakointia jne.
Jotenkin tuntuu, että olen ollut teinistä asti "keski-ikäinen". Olen pukeutunut niinkuin muutkin nuoret mutta jotenkin se on aina näyttänyt siltä kuin täti olisi yrittänyt larpata teiniä. Olen hoikka ja mulla on terveelliset elämäntavat. Vaikka mainitsin, että käyn baarissa ja alkossa niin en käy kun muutaman kerran vuodessa :D
ap
Jotku ihmiset näyttävät samalta pitkään, 2-kymppisenä näyttävät jo 3-kymppisenä mutta sitten näyttävät lähes 5-kymppisenä edelleen 3-kymppiseltä. Eli saatat olla onnekaskin:)
Toivotaan näin :D 25v asti ajattelin joka vuosi et kyl tää naama tästä paranee. no ei parantunut!
ap
Kannattaa hankkia moottoripyörä tai avoauto.