Rakennustyömaiden mestarit
Otsikossa kuvattu ryhmä tuntuu olevan synonyymi huonolle johtamiselle ja käytökselle. Kokoajan pitää kävellä ympäriinsä ja kiukutella ja päteä jokaiselle kohdalle sattuvalle, oli kyseessä sitten työmaan ihminen tai ulkopuolinen, ja oli itse asia millään tavalla merkityksellinen tai, kuten useimmiten, ei. Hermot tuntuvat olevan kokoajan kireällä ja itse ei, mahtavasta pätemisentarpeesta huolimatta, kestetä minkäänlaista vastakkaista sanaa.
Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta ihmetyttää mistä näitä aikuisen kuoressa olevia lapsia oikein sikiää?
Kommentit (6)
Rakennustyömailla sanotaan aina kotiinlähtiessä "Kiitos Mestari"
Työmaan luovutuksen lähestyessä kyllä kaikki ovat samanlaisia hermoheikkoja, olkoon mesu tai duunari.
En minä tosin ole huomannut mestareissa sen enempää kiukkuisuutta kuin muissakaan.
Kysyin kerran yhdeltä mestarilta, millaista on johtaa työmaata. Vastaus ”kuin lastentarhaa”.
En yhtäön ihmettele, jos hermo menee.
On sitten viimeinen duuni, johon lähtisin. Yrittää viedä työmaata, jota rakennuttaja kiirehtii ja yrittää säästää rahaa. Työmiehet tulevat töihin jos tulevat, puolet kankkusessa ja pöllivät firman työkaluja saadakseen viinaa täksikin illaksi. Ainoat työkuntoiset eivät tiedä mitä pitäisi tehdä koska eivät ymmärrä suomea. Yritä siinä sitten pysyä järjissäsi.
Eikö sanota tuon alan olevan yksi stressaavimmista? Siksi siellä on tekijöistä huutava pula.
Kovia jätkiä.