Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te yksinasuvat kotiin eristäytyneet oikein jaksatte? :(
03.04.2020 |
Täällä menee ainakin huonosti. Olen kylläkin introvertti, mutta kaipaan silti ihmiskontaktia. Voin vaan kuvitella, että paljon sosiaalisemmalla ihmisellä menee vielä huonommin (ellei riko suosituksia).
Nytkin itkettää.
Kommentit (52)
Hyvin. Normaalistikin käyn kerran puolentoista viikon aikana kaupassa ja kerran kuukaudessa vanhempieni luona, niin ei ole kovinkaan muuttunut tilanne. Onneksi on kissoja ja koira, niin ei ihan yksin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erakkona en juurikaan kaipaa ihmisiä, joten täällä ei ole ongelmia eristäytymisessa.
Kokeile tätä:
(itse en ole kokeillut, mutta tuo on ainakin joidenkin mielestä hyvä systeemi)
Olin epätoivoinen seuran puutteen takia joten tapasin netissä naisen. Hän on 11 vuotta vanhempi.
Hän haluaisi tavata mutta aivoni sanovat että nyt ei taudin takia saa tällaisia varten poistua yhtään mihinkään kotoa.
Ristiriitainen tilanne.
KILTILLE MIEHELLE EI ANNETA VAIHTOEHTOA
Nimenomaan yksinelävät kestävät tämän hyvin! Muilla on vaikeuksia, vaikeinta niillä, joilla on väkivaltainen juoppo mies, joka on turhautunut kotona olemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on etäopiskelua. Katson tv:tä, pelaan tai olen netissä. : /
Ap ei kyllä mikään introvertti ole aloituksesta päätellen. Ei minulla tämä juuri eroa normi arjesta ihan samalla tavalla olen koiran kanssa yksin.
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vielä jaksaa, mutta kyllä olo tästä pahenee. Introvertti olen, mutta kävin paljon kirjastossa, kaupungilla ja ulkoilemassa. Siellä näki ihmisiä. Nyt ei ole mitään kontakteja kun ei pahemmin ole kavereita joille jutella. Tämän palstan ansiosta pysyn järjissäni.
En kaipaa ihmisiä. Tykkäisin muutenkin hoitaa ystävyyssuhteet viestittelemällä tapaamisten sijaan. Tuntuisi ihan painajaiselta olla jumissa kotona jonkun toisen ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään ongelmaa - otan auton ja käyn päivittäin ajelemassa. Päivässä tulee ajeltua keskimäärin sellaiset 500 kilometriä.
Henkisesti minusta raskainta pelko, epävarmuus. Mutta nytkin iloitsen puhtaista tuoksuvista lakanoista. Pieniä ihania asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap laittoi hymiön aloitukseen ja ilmoitin itkuiikan pas-ka-sat-sin asiattomaksi - sorry...
Miksi? Mikä on tämä vimma vasikoida asiallisia keskusteluja? En ymmärrä.
Hyvin kiitos. Netti ja puhelin on keksitty. Niillä saa riittävästi yhteyttä läheisiin. Esimerkiksi tänään pelasin 6v kummityttöni kanssa lasten aliasta skypen välityksellä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti. Olen ymmärtänyt että pahin tilanne on kaupunkiasuntoihin lukittautuneilla lapsiperheillä - siinä muhii oikein todellinen kansallinen aikapommi kun vanhemmilla mitta täyttyy..
Olen kahden viikon aikana hukannut kolme pussilakanaa ja kaksi aluslakanaa tänne yksiöön niitä sen koommin löytämättä. Mitä nyt muistipätkii mutta kiitos kysymästä hyvin menee. Hieman kyllä masentaa olla yksin ja kun ei voi kasvotusten tavata muita ihmisiä.
No, minä olen juuri eronneena päättänyt pyhittää karanteeniajan henkiselle kasvulle. Aloitin eilen terapian, joten menen nyt tulevat kuukaudet kahden viikon terapiasykleissä. Terapia, itseopiskelua ja -tutkiskelua, liikuntaa, puheluita / kävelylenkkejä (turvavälillä) ystävien kanssa, lukemista, äänikirjoja, maalamista jne.
Eipä sillä, harmittaahan tämä ja toki mielelläni olisin parisuhteessa, näkisin ystäviä ja kävisin sukulaisten luona. Voi olla, että tämä terapiaintoni on nyt jonkun asian (eron tai yksinäisyyden) maton alle lakaisua, mutta nyt saan ja on pakko ottaa aikaa ihan itselleni. Myöhemminhän sen näkee, mitä tästä tulee.
Tsemppiä vaan meille kaikille fyysisesti yksinäisille. Ei tule olemaan helppoa, mutta kaikesta selvitään.
Muuten hyvin, mutta elintavat on kyllä rappiolla. Istun melkein koko sen ajan mitä en ole lenkillä, ja muistan/jaksan syödä vain pieniä sokerisia välipaloja silloin tällöin.
Ap, samanlaiset fiilikset täällä!
Herkillä tunteet.
Kävin lenkillä, tein lettuja ja laitoin jotain tavaroita myyntiin toriin... Nyt kuuntelen äänikirjaa.
Täällä olisi sullekin lettuja, hilloa, jäätelöä ja kahvia.
Tervetuloa!
Oikein hyvin! Kävin edellisen kerran ulkona 30. tai 31. päivä noin vartin lähikauppareissulla, sitä ennen 20.3.
Olen itsekin introvertti, ja itseasiassa nyt korona-aikana minulla on ollut enemmän sosiaalisia kontakteja kuin tavallisesti. Koska myös ekstrovertimmät kaverini ovat jumissa kotona, on meillä ollut netin välityksellä jo monen monta etäillanistujaista. xD
Alue: Aihe vapaa
Vietän aikaa mielikuvitustyttöystäväni kanssa kuten aina muulloinkin perjantai-iltaisin.