Miten te yksinasuvat kotiin eristäytyneet oikein jaksatte? :(
Täällä menee ainakin huonosti. Olen kylläkin introvertti, mutta kaipaan silti ihmiskontaktia. Voin vaan kuvitella, että paljon sosiaalisemmalla ihmisellä menee vielä huonommin (ellei riko suosituksia).
Nytkin itkettää.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vietän aikaa mielikuvitustyttöystäväni kanssa kuten aina muulloinkin perjantai-iltaisin.
Niin minäkin, äskenkin huusin sille ja ajoin sen yöpaidassa ulos. Mitäs ei tehnyt niitä voileipiä.
Huonosti. Varsinkin kun pitää tehdä etätyötä jossa olen kontaktissa (hankalien) ihmisten kanssa.
Työ tyo kohtuutonta stressiä jonka purkamiseen tarvitsisi hyviä ihmiskontakteja mutta niitä on vaikea saada. Puhelinsoitto tai viestittely ei käännä vaakaa, kun 7 h päivässä saan kuunnella ihmisten valitusta ja haukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vietän aikaa mielikuvitustyttöystäväni kanssa kuten aina muulloinkin perjantai-iltaisin.
Niin minäkin, äskenkin huusin sille ja ajoin sen yöpaidassa ulos. Mitäs ei tehnyt niitä voileipiä.
Eivätkö voileivät olleet raikkaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vietän aikaa mielikuvitustyttöystäväni kanssa kuten aina muulloinkin perjantai-iltaisin.
Niin minäkin, äskenkin huusin sille ja ajoin sen yöpaidassa ulos. Mitäs ei tehnyt niitä voileipiä.
Eivätkö voileivät olleet raikkaita?
Niitä ei ollut lainkaan. Oluenkin jouduin itse hakemaan jääkaapista.
Huonosti. Vuosia ennen koronaa alkaneet mielenterveysongelmat ovat pahentumassa taas. Yksinäisyys ei tee hyvää.
Hyvin. En käy edes lenkillä. Tekemistä piisaa. Olis edes yks päivä ettei puhelin pirisisi. Varsinkin vanhemmat henkilöt jaarittelee tyhjänpäiväisyyksiä, heidän mielestään on itsestään selvyys että nyt pitää soitella päivittäin.
Minäkin olen introvertti, mutta kaipaan ihmisten seuraa. Nyt varsinkin tuntuu aika yksinäiseltä, kun työt loppui ja työpaikan sosiaaliset kontaktit jäi pois. Viihdyn hyvin itsekseni iltaisin töiden jälkeen tai lomilla, mutta tämä tilanne on niin erilainen. Tykkään käydä myös kirjastossa ja muissa paikoissa, jotka on nyt kiinni. Yritän käydä ulkoilemassa ainakin kerran päivässä, ettei seinät kaadu päälle.
Kattelen red tubelta kommari raakkel liekin suikkari videjä ja koskettelen päättäväisesti isoa jäykistynyttä ky rpääni.
Joillakin on tarve hankkia vallantunnetta ilmoittamalla mahdollisimman paljon viestejä sopimattomiksi.
Ilmeisesti jonkinlaista itseterapiaa helpottamaan omaa oloa, mutta keskustelujen kannatalta se on haitallista.
Itse poistuin aikanaan täältä juuri tuon takia (ja nyt vain satuin paikalle, mutta häivyn taas pian).
Aikanaan jollekin oli liikaa se, miten kerroin vapauttaneeni kylpyhuoneemme ilmanvaihtoritilän taakse päätyneen västäräkin. Häivyin kun totesin keskustelun mahdottomaksi.
Toivottavasti täällä on hiukan järkiinnytty, eikä terrorisesnsuuri ole yhtä pahaa kuin kolmisen vuotta sitten.
Feikki introverttejä ketju täynnä. Jyvät erottuu akanoista.
Juuri nyt olen hyvinkin tyytyväinen, että asun yksin. Tiivis, pitkäaikainen yhdessäolo kenen tahansa kanssa on ennenkin käynyt hermoilleni, joten miksei nytkin.
Mulla menee paremmin kuin koskaan. Voi automaattisesti torpata kaikki yhteydenotot ja olla omissa oloissaan.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Varsinkin kun pitää tehdä etätyötä jossa olen kontaktissa (hankalien) ihmisten kanssa.
Työ tyo kohtuutonta stressiä jonka purkamiseen tarvitsisi hyviä ihmiskontakteja mutta niitä on vaikea saada. Puhelinsoitto tai viestittely ei käännä vaakaa, kun 7 h päivässä saan kuunnella ihmisten valitusta ja haukkuja.
Sama täällä. Tämä korona tekee asiakkaista vielä kusipäisempiä. Voi myötähäpeää, kun keski-ikäinen kiukuttelee kuin lapsi. Mikään ei ole hyvin. Jokainen lause päättyy huutomerkkiin ja jatkuvasti uhkaillaan kannella projektin toiselle osapuolelle. Viimeksi tänään uhkaili oikeustoimilla.
Eilen itkin puolet päivästä läppärin ääressä. Tilanne rauhoittui ja tänään uudet metkut. Ei auta kuin kuvitella tuo aikuinen vauva vaippoihin ja luottaa, että universumi korjaa. 4-vuotias poikanikin osaa riidellä rakentavammin.
Eihän tämä poikkea normaalitilanteesta millään tavalla. Joten ei ongelmia.
Ihan hyvin.
Mulla on chattikontakteja.
Sitä paitsi yksi ystävä yllätti just tänään
soittamalla Englannista.
Yksin, mutta en yksinäinen. Kohtalotovereiden kanssa pelataan netissä, puhutaan vähän kaikesta ja juodaan olutta :)
Uudenlaisia puolia paljastunut, spartalaista kuria tullut mukaan kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vielä jaksaa, mutta kyllä olo tästä pahenee. Introvertti olen, mutta kävin paljon kirjastossa, kaupungilla ja ulkoilemassa. Siellä näki ihmisiä. Nyt ei ole mitään kontakteja kun ei pahemmin ole kavereita joille jutella. Tämän palstan ansiosta pysyn järjissäni.
Oletko kuinka tarkka siitä, millaisia ketjuja luet? Täällä on niin paljon kiusaamista, ettei voi tehdä hyvää kaikkien juttujen lukeminen.
Nautin suuresti, kun saan oikein luvan kanssa olla vain yksin. Olen todella huono kieltäytymään asioista ja siksi vähän puoliväkisinkin lähtenyt, jos joku on pyytänyt kahville tms. Nyt kukaan ei pyydä ja se on aikas vapauttavaa. Tämä kun kuitenkin on vain väliaikaista.