Oletko joskus jättänyt lääkärin määräämän lääkekuurin väliin?
Kommentit (16)
Olen, monestikin. Lääkkeiden otto on vapaaehtoista.
Kuukauden närästyslääkekuurin (!) kilpirauhasoiereiden hoitoon.
Olen, monestikin. Vahvoja särkylääkkeitä ja lihasrelaksantteja.
Kerran ihotautilääkäri määräsi kasvojen ihottumaan voidetta. Voiteen sivuoireina mm. Voi aiheuttaa syöpää.
En käyttänyt.
Lääkäri osastolla määräsi minulle peratsin lääkettä. Kun pääsin pois niin jätin heti syömättä kyseisen myrkyn!
Kerran määrättiin trisyklisiä masennuslääkkeitä, olen muutenkin herkkä sivuvaikutuksille ja nuo lääkkeet ovat ihan pahimpia mahdollisia. Kun en suostunut käyttämään katkaistiin hoitosuhde. Jes
Monesti jätän hakematta, jos en koe lääkkeitä tarvitsevani. Ei ne lääkärit mitään jumalia ole, ei niillä ole vastauksia kaikkiin vaivoihin.
Melatoniinin, jota lääkäri halusi kirjoittaa minulle, vaikka kerroin, ettei siitä ole minulle hyötyä.
Olen, useita kertoja. Yleensä on olleet vahvoja särkylääkkeitä. Joskus myös sienilääkekuurin, joka määrättiin vähän "varmuuden vuoksi", ilman viljelykokeita. Kun kuukauden popsimisen jälkeen ei näkynyt mitään vaikutusta jalkojen ihoon, lopetin.
Olen, koska satuin kerran sanomaan että perussairauteni hoito joskus on todella haastavaa. Lekuri määräsi mielialalääkkeitä, en suostunut käyttämään, on se nyt kumma ettei joskus voi olla hoitoväsymystä ja ettei siita saisi puhua. Lihasrelaksantteja en ole suostunut ottamaan enkä panacod:ia, enkä turhaan määrättyä astmalääkettä flunssaan.
Olen.
Olen astmaatikko ja terveyskeskuksen vakiovastaus kaikkiin astmaongelmiini on tablettina kortisonia. Kummasti astma on ollut nyt 2 vuotta hyvässä jamassa, kun koko lääkitys laitettiin kokonaan uusiksi sen sijaan, että olisi vain lisätty ja lisätty vanhojen lääkkeiden annostusta ja tablettina kortisonia, vaikka mitään vaikutusta parempaan suuntaan ei ollut.
On liian aikaa vievää ja kallista tutkia, mikä oikeasti vaivaa mutta siihen on varaa, että ihminen käy useita kertoja samasta asiasta.
Joskus harvoin kun olen jotain reseptilääkettä saanut, se on kyllä tullut ihan tarpeeseen. Hammaslääkärin kirjoittamia hermosärkylääkkeitä en syönyt kun ei tullut mitään särkyjä. Ovat olleet kaapissa jos tulee tarvetta joskus.
Ihan oma valintahan se on, pitää vaan sitten seuraavalla käynnillä tehdä selväksi ettei ole noudattanut määrättyä hoitoa että lääkäri pysyy kärryillä.
Montakin kertaa. Nyt onneks toimiva lääkitys.
Lähes järjestäin lääkärit yrittää tyrkyttää paskaa lääkitystä. Onneks nykyisin tuntee omat vaivansa ja osaa pyytää oikeat lääkkeet. Säästää kaikkien aikaa
Kolestrolilääkkeillä en itseäni viiti dementikoksi hommata.
Työterveystarkastuksen aikana oli kerran virtsiitin oireita ja lääkäri määräsi kuurin -hoitaja soitti parin päivän kuluttua perään että miksi en sitä ole hakenut, että kohta mulla on tauti munuaisissa ja blaablaa. No ihan siksi, että päätin vielä kokeilla itsehoitoa, olisin kyllä varmasti hakenut jos ei olis tehonnut. Mutta kun tehosi, join 3 litraa vettä + sokeritonta hapanta marjamehua (karpalomehua ei ollut) sitrunalla, otin ison annoksen buranaa ja vielä c-vitamiinia. Ja rakko huuhtoutui, oireet hävisi. Kertaluontoinen tehokuuri, en olisi jatkanut jos ei olisi heti auttanut, olisin kyllä taipunut antibiootteihin ja 2 voden suolistoflooran sekoittamiseen kyllä, se olisi ollut pienempi vaiva kuin munuaisiin mennyt tulehdus... Mutta ei tarvinnut.
Vuosia sitten yksi lääkäri halusi määrätä minulle masennuslääkkeen ruokahalua hillitsemään ja lihavuuden hoitoon. Menin sille valittamaan lapaluiden välissä olevaa jumia... Menin niin hämilleni, että kävin jopa lääkkeet apteekista ja otin ekan pillerin. Sit heräsin, ja totesin, että minä olen lihava, mutta minä en ole masentunut. Ja että lapaluiden välissä oleva jumi ei ole lihavuudesta johtuvaa. Että olipa naurettava lääkärikäynti.
Masennuslääkkeet. En ollut masentunut. Ja kolesterolilääkkeet, kokonaiskolesteroli oli 5,4 ja hyvä kolesteroli 2,2.