Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia isosta elämänmuutoksesta ns. " tyhjän päälle?"
11.03.2008 |
Tuli tuosta Goa-ketjusta mieleen, että onko joku vaihtanut asuinpaikkaa ja jättänyt varmat työpaikat muiden arvojen takia?
Meillä on yksi lapsi ja toinen tulossa, asumme pk-seudulla kerrostalossa. Asunto alkaa käydä ahtaaksi ja ei ole oikein rahkeita vaihtaa isompaan, koska hintataso on mitä on. Meillä olisi mahdollisuus muuttaa lapsuudenkotiini maalle, mutta se on ihan muualla Suomessa, joten nykyiset työpaikat tulisi unohtaa.
Jään kesän kynnyksellä äitiyslomalle, joten omasta puolestanihan voin olla kotona vaikka 3 vuotta menettämättä työpaikkaa. Miehelle pitäisi vain löytää jotain, hänen alan töitä ei tuolla paikkakunnalla ole. Lähimpään isompaan kaupunkiin on n. 80 km ja siellä voisi olla enemmän työmahdollisuuksia. Olemme pohtineet, että hän voisi ehkä ryhtyä yrittäjäksi tai sitten käydä tuolla isossa kaupungissa ja tehdä osan etänä tms.
Taloon pitää tehdä melko täydellinen remontti, joten siinä on omat murheensa. Remonttilainankin kanssa asumiskulumme laskisivat n. 1000 eurolla ja vaikka mies olisi työtön, voisimme pärjäillä taloudellisesti.
Plussana olisi oma iso talo, lapsille paljon hoitajia sukulaisista, mummot ym. lähellä, oma piha, luonto lähellä, loputtomasti tekemistä ;). Miinuksena mahdollinen taloudellinen epävarmuus.
Kertokaa, jos joku on tehnyt tällaisen ratkaisun, kannattiko vai kaduttaako?
Kommentit (6)
yli 100 km:n päästä silloisesta ahdistavasta kotikaupungista. Äitini asui täällä, majoitti minut kunnes löysin asunnon. Mukaani otin vain koiran ja auton.
Loin tänne elämän tyhjästä, en ikinä muuttaisi enää pois. Nyt elän unelmaani, farmariauto, kaksi lasta, mies, omakotitalo ja koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenkuin muutatte maaseudun idylliin remontoimaan unelmienne taloa, täytyy huolehtia, että edes toisella on jonkinlainen työpaikka.
Elämänmuutoksen tekeminen on ihan ok, mutta järki pitää olla mukana.
Jos yrityksen aikoo perustaa kannattaa tarkaa miettiä mikä kannattaa ja mikä ei.
Kyllä koiran pitäisi olla ennen miestä.
Vierailija #3:
...Nyt elän unelmaani, farmariauto, kaksi lasta, mies, omakotitalo ja koira.
vuodet. Tämä ei ole hetken mielijohde, vaan asiaa on puitu jo vuosia. Ei ole vain uskallettu lähteä, kun tietää ne riskit. Mitään maalaisidyllikuvitelmia ei ole, vaan päin vastoin vähän hirvittää, että kestääkö sitä todellisuutta (remontti, pienet lapset, mahdollinen työttömyys..).
Mutta toisaalta ne hyvät puolet on sitten muuta kuin rahallisia, niinpä tämä on enemmäkin elämänarvovalinta kuin taloudellinen. Ja toki ensisijaisesti mies yrittää saada töitä, työttömyys ei ole ykkösvaihtoehto. Mutta sellaista lopullista rohkeutta kaipaamme.
mutta olen muuttanut ulkomaille ja irtisanoutunut vakituisesta työpaikasta. Kun tulin sieltä takaisin, aloin tehdä pätkä- ja silpputyötä. Päätöstä en katunut missään vaiheessa. Olin tuolloin lapseton.
Olen myös muuttanut kaupugista maalle. Riski oli, etten saisi koulutusta vastaavaa työtä. No, sain kuitenkin, mutta ajokilometrejä kertyy. Eli siihen on varauduttava. Mies sai heti töitä, ja hyväpalkkaisen saikin. Olen tähänkin päätökseen oikein tyytyväinen, koska isovanhemmat ovat lähellä ja avaruutta piisaa. On totta kai pienellä paikkakunnalla sitten ne omat negatiiviset puolensa, mutta tuskinpa enää kaupunkiin muuttaisin. Vaikka eipä sitä koskaan tiedä, minkälainen käänne elämässä tapahtuu.
Vaikka kuinka jännittää ja vähän pelottaakin, asioilla vain on taipumus järjestyä.