Tilanne, jolloin olitte aivan varma että teillä on kummitus?
Tuli mieleeni aloittaa tällainen ketju, kun tänään ajattelin, että meillä on kummitus.
Laitoin pyykkejä koneeseen yksin kotona. Meillä on pyykkikorin vieressä ovi aina auki vessaan, oven takana on vain naulakko ja heti seinä. Kun otin korista pyykkejä, kuulin aivan selvästi kovaäänisen aivastuksen. En keksi, mistä ääni tuli, mutta vitsailinkin miehelle kun tuli kotiin, että meillä on aivasteleva kummitus.
Koskaan ennen en ole kuullut tuollaista, vaikka olen asunut vanhoissa taloissa liki 10 vuotta. Kaikenlaisia narahduksia, kolinoita, pauketta, rapinaa, koputuksia ja muuta olen kuullut, mutten koskaan aivastusta. Luultavasti tuli rakenteista ja kaikui oudosti, mutta jäi hiukan naurattamaan, että meillä on oma kotikummitus, joka aivastelee.
Asumme maalla, lähimmät naapurit parin kilometrin päässä, eikä ketään lähelläkään, joten rakenteista tai aivastelevasta kummituksesta se tuli.
Kommentit (18)
Kahden viikon juopottelun päätteeksi - oli aika metka meininki...
Asun vanhassa talossa (1800-luvun alussa rakennettu). Luin keittiössä lehteä, kun kuulin, miten lasikuistin ovi avattiin ja joku tuli sisälle. Oletin, että se on mieheni ja huikkasin, että tule kahville sieltä. Otin jo mukin valmiiksi, kun väliovi narahti ja kysyin, että kaadanko heti.
Kukaan ei kuitenkaan tullut huoneeseen. Menin katsomaan ruokasalin puolelle, että missä se mies viipyy, mutta siellä ei ollut ketään. Kuistin vieressä ei ollut autoa ja ulko-ovet olivat lukossa.
Kun käännyin ihmeissäni takaisin, narahti salin lattia kuin joku kulkisi siellä.
Kesäloman viimeisenä yönä, kun vihdoin selvisin.
Ihminen voi tulkita jonkin kuulemansa epämääräisem äänen joksikin tutuksi ääneksi.
Aivot kasaaavat tarkoiksi kuvittelemiamme havaintoja joskus varsin epämääräisistä vihjeistä.
Tämä on tutkittua faktaa.
Kummituksista sen sijaan on vain tarinoita.
Olen odottanut kuolleita läheisiä vierailulle, eivät ole tulleet. Ehkä oudoin oli kun näin edessäni olevan oven aukeavan, ja se ovi on tiukka, suorastaan jumissa. Mutta ehkä se sitten oli saunatonttu.
No ei kummitus, mutta jokin kotitonttu.
Usein etsin jotakin tavaraa pitkään, kunnes yhtäkkiä löydän sen uuden etsimiskierroksen alussa sieltä, josta katsoin jo monta kertaa tai sen olisi pitänyt löytyä.
Esim. kerran etsin juustohöylää, kunnes 15min etsimisen jälkeen löysin sen keskeltä keittiön pöytää, josta olin etsinyt sitä jo monen monta kertaa. Ja asuin tuolloin yksin, joten kukaan muukaan ei sitä olisi voinut siihen laittaa ja muutoin pöytä oli tyhjä, joten olisi luullut osuvan silmään. Mahdollista tietty, että aivot vain jotenkin olivat jumissa, eivätkä nähneet sitä.
Toinen kerta oli, kun vaihdoin vauvalleni (silloin 11kk) vaippaa hoitopöydällä. Nostin hänet seisomaan olkapäätäni vasten kun vedin vaipan ylös ja hänellä oli kädessään kuumemittari. Hän tiputti kuumemittarin olkani yli ja kuulin, kun se tipahti lattialle ja tunsin kun se kopsahti kantapäätäni vasten. Kun olin vaihtanut vaipan ja etsin mittaria, sitä ei löytynyt mistään. Etsin sitä hyvin pitkään, eikä se ollut voinut tippua sängyn tmv. alle, tuossa oli pitkä matka vain umpinaisia lipastoja. Luovutin, mutta etsin vielä monet kerrat, enkä löytänyt. Kun muutin ja pakkasin tavaroita, se löytyi. Kävelin tuohon huoneeseen ja siinä se mittari oli, hoitopöydän edessä, juuri siinä mihin se oli tippunut kun katosi.
Vintiltä kuului juoksuaskelia, kuin lapsen askeleet ja syöksyin töistä palaavan miehen kaulaan itku kurkussa että mikä hirvee tuolla vintillä on, mee kattoo. No, se oli orava joka säntäili paniikissa edes takaisin.
Olin erehtynyt katsomaan kauhuleffan ja juuri silloin tippui seinäkello!
Mieheni oli ulkona tupakalla ja kuulin sieltä kauhean rysähdyksen. Olin menossa katsomaan mistä se tuli, kun mieheni ryntäsi sisään ja kysyi mitä tapahtui. Ihmeteltiin aikamme, miehen mielestä rysäys tuli selvästi sisältä, minun mielestäni selvästi ulkoa. Meillä ei ollut eläimiä tai lapsia, eikä naapureita kun asutaan maalla kaukana naapureista. Luultavasti jokin talon rakenne paukahti, mutta oudosti se kyllä kaikui. Jos olisi katolle tippunut jotain tai ulkona ylipäätään, mies olisi sen kuullut eri tavalla.
Valon välähdyksiä huoneessa (huoneen valot eivät siis välähtele vaan jostain ilmestyy valo, joka välähtää vaikkapa aivan vieressäni missä ei ole lamppuja), samaan aikaan suihkusta rupeaa tippumaan vettä, tietokoneeseen tulee häiriö ja korvani alkavat soimaan. Sattunut useampaan otteeseen, jotenkin vaistoan kuitenkin että on positiivista energiaa eikä nämä tapaukset pelota minua lainkaan.
Ette uskoisi kumminkaan, oon kokenut kauhuleffatasoista kummittelua yhdessä asunnossa missä asuin.
Kun otin yliannostuksen. Kevyt psykoosi iski.