Elämänhalu kateissa

Joku yritti just kysellä vinkkejä itsensä päästämiseen päiviltä.

Silloin aina sanotaan ”hae apua”. Mitä apua?

Oikeasti mitä apua silloin voi antaa jos ei halua elää?

Minä olen pettynyt elämääni todella pahasti, en voi sille mitään, olen käynyt terapiat, on lääkkeet jne mutta elämässäni on asia joka masentaa tällä hetkellä niin paljon että monesti toivon etten enää heräisi. Olisi ihanaa jos en vaan enää heräisi.

Ja näistä ajatuksista puhuminen on aika riskialtista. Minulla on työ mistä pidän. Kuitenkin kun olen puhunut näistä ajatuksista kerran lääkärissä, se otetaan esiin työterveyden puolella ja sopimukseni jatko on siksi vaakalaudalla. Tässä yksi syy miksi ”avun hakeminen” ei ole niin simppeliä.

Ja toinen asia on se että jos ei vaan huvita olla täällä. Ja jos ei ole energiaa muuttaa elämäänsä.

Itse jos yrittäisin nyt muuttaa elämäni se vaatisi taloudellisia resursseja, jota minulla ei ole. Vaikka möisin sen omaisuuden mistä minulla on lainaa, lainaa jäisi jäljelle. Menee ainakin vuosi että olen saanut säästettyä tarpeeksi rahaa jotta voin muuttaa elämäni.

Tällaisessa tilanteessa oikeasti toivoo että ei vaan heräisi. Että asia ratkeaisi itsestään niin.

Olen velkaantunut toisen ihmisen vuoksi ja asun hänen talossaan ilmaiseksi. Koska velat ovat kovat, työssäkäydessä selviän niistä mutta muuhun ei jää säästöön. Tai jää sen verran että vuoden päästä pääsen pois. Vuoden.

Miten jaksan tämän vuoden?

Pankista en saa lainaa matalalla korolla koska ei ole vakuuksia. Olen ottanut korkean koron lainoja puolisolleni. Hän syytää ne yritystoimintaansa. Tämä oli ennen kuin kävi ilmi että ne unelmat miksi hänen kanssa naimisiin menin, ei toteudu. Hän oikeastaan huijasi minua mutta väittää ettei enkä saa sanoa että huijasi tai olla pahalla mielellä koska se loukkaa häntä.

Joten minä joudun täällä teeskentelemään iloista ja säästämään hiljakseen rahaa. Se on ihan tosi raskasta. Kiinteää omaisuutta ei ole velattomana, ei mitään sellaista minkä voisin realisoida. Elämäni oli ihan hyvällä mallilla ennen puolisoani.

Miten oikeasti jaksan vielä vuoden. Jos nyt lähden ei ole vara maksaa vuokria. Vuoden päästä on jos muutan kunnan halpaan asuntoon, halvempiin mahdollsiiin. Pitäisikö vaan yrittää ajatella että se on vain vuosi?

Ja tämä osakeromahdus. Olin saanut vähän säästettyä osakerahastoon, kahden 2kk vuokratakuun verran jo. Niin eikö sekin rahasto ollut nyt mennyt -30euroa tämän pörssiheilahtelun vuoksi.

Alkaisin juomaan jos joisin mutta kun tiedän ettei sekään auta.

Konkreettisia vinkkejä kiitos, huomioiden tämä tilanteeni eli mikää ”lähde huomenna” ei ole mahdollista ellen pääsisi jonnekin käytännössä ilmaiseksi asumaan koska vuokraan ja yksin asumiseen ei ole vielä varaa velkojen takia.