Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuus vaivaa parisuhdetta
09.03.2020 |
Olemme keski-iän saavuttava pariskunta ja takana on pitkä yhteinen taival joka on alkanut jo teinivuosinamme. Elämässä kaikki puitteet ovat kohdallaan ja parisuhde voi hyvin paitsi, että nyt ongelmaksi muotoutuu lapsettomuus. Mies siis on se joka on aina halunnut lapsia, mutta itse en. En tiedä miksi, mutta en vain ole koskaan kokenut sitä fiilistä, että haluaisin saada lapsia ja pelkkä ajatuskin pelottaa. Puolisoni on aina välillä aiheen nostanut esiin, että olisi yksi tai kaksi taaperoa ollut kovin tervetulleita, mutta on onnellinen ilmankin. Nyt iän karttuessa tuntuu tilanne muuttuvan ja on hänelle hyvin herkkä aihe. Tiedän, että olisi hyvä isä ja tykkää lasten kanssa olla sekä omistaa pitkän pinnan. Hän on puhunut kauniisti mitä kaikkea lastensa kanssa haluaisi tehdä tai harrastaa.
Ystävämme ovat lapsia saaneet ja joka kerta huomaan miehessä surua ja katkeruutta vaikka kiistää sen. Kysyin häneltä nyt olisiko onnellisempi jos eroaisimme ja hän lähtisi vielä etsimään uutta suhdetta ja sen myötä sitä lasta. Hän käänsi katseensa pois siinä ja meni hiljaiseksi. Sanoi mulle kuitenkin olevansa onnellinen juuri näin. Musta itsestä kuitenkin tuntuu aika kurjalta tämä tilanne. Rakastan mun miestä ja se sanoo rakastavansa mua. En vaan halua itse lasta hankkia, mutta olenko oikeutettu estämään mieheltäni sen?
Kommentit (4)
Mies tekee valinnan jääkö vai lähteekö. Jos valitsee jäädä, kantaa itse vastuun, myös tunteistaan. Sä saat nauttia elämästä rauhasta, jos kerran olet ollut rehellinen, että et halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee valinnan jääkö vai lähteekö. Jos valitsee jäädä, kantaa itse vastuun, myös tunteistaan. Sä saat nauttia elämästä rauhasta, jos kerran olet ollut rehellinen, että et halua lapsia.
En ole koskaan sanonut, että haluaisin lapsia. Olen sanonut että se voi olla mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä, että tulen niitä haluamaan. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee valinnan jääkö vai lähteekö. Jos valitsee jäädä, kantaa itse vastuun, myös tunteistaan. Sä saat nauttia elämästä rauhasta, jos kerran olet ollut rehellinen, että et halua lapsia.
En ole koskaan sanonut, että haluaisin lapsia. Olen sanonut että se voi olla mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä, että tulen niitä haluamaan. AP
Sano, että et halua lapsia, älä jätä tuollaista epämääräistä takaporttia auki. Mies toiveissaan takertuu siihen, eikä siksi pohdi tilannetta aidosti.
Kurja umpikuja. Kuulostaa kyllä siltä, että miehesi tulisi katkeroitumaan ilman lasta? Toki tässä tilanteessa päätös omasta lapsettomuudestaan on miehen vastuulla, hänhän kuitenkin tietää kantasi. Mutta tekeekö hän oikean päätöksen? Jääkö hän suhteeseenne vain tottumuksesta ja pelosta, ettei uutta suhdetta löytyisi? Kestääkö suhteenne, jos mies katkeroituu? Ei kai auta kuin keskustella aiheesta syvällisesti, mahdollisesti jopa pariterapiassa?