Mikä yksittäinen tapahtuma tai havainto on järkyttänyt maailmankuvaasi eniten?

Olin yhdessä vaiheessa aika ulkonäkökeskeinen. Ei niin että olisin tällännyt itseäni hirveästi, mutta jotenkin ajattelin että kunhan vaan saisin treenattua kapean vyötärön esiin ja saisin treenattua pyöreämmät pakarat niin kaikki olisi paremmin ja sitten kaikki olisi minulle mahdollista. Voisin pukeutua kauniisti ja kaikki unelmat toteutuisivat kuin itsestään. Olin tyytymätön ja elin sitten kun-elämää.

Sitten yhtenä vuonna kun tuli se Haitin maanjäristys, uutisissa näytettiin kuvia katastrofista. Siellä pinottiin joukkohautaan ihan uskomattoman kauniita ruumiita. Siellä oli luonnostaan kapeita vyötäröitä ja täyteläisiä reisiä ja ihan todellisia sellaisia vaikka kuvakulma ei ollut mikään imarteleva, jokainen ikuiseen hautaan menossa.

Silloin vasta oikein tunnetasolla tajusin, että kauneus yksin ei takaa mitään. Minulla on jo kädessä enemmän avaimia unelmieni saavuttamiseen kuin kenelläkään joka asuu niissä slummeissa. Ihan riippumatta että tulenko koskaan mahtumaan 38-koon housuihin. Sen jälkeen olen valittanut vähemmän mistään omassa elämässä.

Miten teillä?