Minun työllistymistarinani olisi varsinainen "tuhkimotarina"

Mutta en halua tulla julkisteen kertomaan sitä, koska en halua tällä uudella paikkakunnalla otsaani "on ollut työtön" leima. Mulla ei ole suuria aukkoja CV:ssä, sillä olen käynyt ahkerasti työllistymiskursseja, ollut yrittäjänä pöytälaatikossa tosin ja sain vain taskurahaa, mutta YTJ:ssä on tieto kuin olisin ollut. Hommasta on jo sen verran aikaa, ettei taloustietoja enää oikein löydy. Tukitöistä en mainitse, että kyseessä oli tukityö. Tosiasiassa olin vuodesta 1993 vuoteen 2011 ilman kunnollista työtä, kaikki oli tuon yrittäjyyden lisäksi tukitöitä, harjoittelua ja äitiyslomat ja hoitovapaat on "hyväksyttävä" aukko. Oikeasti olin hoitovapaalla, koska ei ollut töitä. Minulla oli vakityö siihen 1993 saakka.

Kaltaisistani ei ole juttuja, koska työttömyys on häpeä. Itse vaihdoin alaa ja kuin ihmeen kaupalla sain kutsun, siis todellakin "kotoa haettiin", netti CV:n perusteella nykyiseen, oman alan töihin. Piti vain muuttaa, aika kauas. Nyt olen edennyt ja moni minut tunteva väittää, ettei tunne ketään tai tuttavapiiriin ei kuulu ketään, kuka olisi koskaan ollut työtön. Tietäisivätpä vain.