En jaksa perhekerhojen mammoja
Haluaisin touhukkaan 3-vuotiaani kanssa käydä perhekerhossa että lapsella olisi leikkikavereita ja itsellä vertaistukea, mutta en sovi joukkoon enkä muutenkaan jaksa niitä ihmisiä siellä. Siellä korkeasti koulutetut, arjen harmaat mammat istuu katsomassa nyrpeänä kun tällainen amis-arto saapuu paikalle, eikä edes mulla ja lapsella ole mitään samistelulettileggareita jalassa. Ei käydä jokaikisessä kerhossa ja muskarissa mitä on tarjolla eikä meillä syödä itse kasvatettua, vegaanista luomuruokaa. Miten sinnekin sitten menee kun keskusteluihin on erittäin vaikea osallistua. Kaiken lisäksi muut on aina sen 10 vuotta vanhempia vaikka en itsekään ole erityisen nuori.
Kommentit (18)
Et sovi seuraan, kun halveksit muita ja koet ylemmyyttä iästäsi.
Kyllä ne on niitä vähiten koulutettuja jotka näihin samisteluleggareihin pukeutuvat ja pukevat lapsensa merkkiin päästä varpaisiin. Lampaita
Joo mua ärsyttää kans ne kuppikuntamammat jotka kehuvat vuorotellen omaa pikku Samu-Joonataniansa siirappisesti. Joo ei kiitos kiinnosta.
Jaah. Olen nyrpeä akateeminen kaksivuotiaan äiti, mutta meillä ei syödä vegaaniruokaa eikä käydä muskareissa. Enkä puhu kestovaipoista, vegaaniruoista enkä muskareista. Enkä moloista enkä gugguista. Olen muuten vain nyrpeä ja muuten vain akateeminen.
Mulla taas oli ihan päinvastoin: tunsin aina olevani ylikoulutettu ja hienostelevasti puhuva! Muut olivat aina värikkäissä trikoissa ja kovaäänisinä, tunsivat kaikki ja olivat niin sosiaalisia. Ehkä me ollaan kumpikin asuttu väärissä kaupunginosissa!
älä huoli, kukaan ei koskaan pääsee mukaan mihinkään Suomessa.
Minun mielestä moloista kannattaisi puhua koska täytyy olla tosi idiootti jos pukee lapsensa päälle vaatteen jossa lukee molo. Siinä on sitten on äitiaivot sulaneet kokonaan. Joo itsekään en sopeutunut mihinkään kanojen juttuihin ja se alkoi jo synnärillä kun katsoi niitä aivokuolleesti hymyileviä lypsylampaita. Voi kuvotus mikä ihmisyyden alennustila. Ei todellakaan omia lapsia sellaisten lähelle ettei aivovamma vielä tartu.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä moloista kannattaisi puhua koska täytyy olla tosi idiootti jos pukee lapsensa päälle vaatteen jossa lukee molo. Siinä on sitten on äitiaivot sulaneet kokonaan. Joo itsekään en sopeutunut mihinkään kanojen juttuihin ja se alkoi jo synnärillä kun katsoi niitä aivokuolleesti hymyileviä lypsylampaita. Voi kuvotus mikä ihmisyyden alennustila. Ei todellakaan omia lapsia sellaisten lähelle ettei aivovamma vielä tartu.
😂😂 miten ne kehtaa... Vielä Molo-merkkisiä vaatteita pukea lapsille.
Sama juttu koulussa,työpaikoilla, juhlissa... Tiesitkö että ulkopuolisuuden tunne on jokseenkin yleinen ilmiö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä moloista kannattaisi puhua koska täytyy olla tosi idiootti jos pukee lapsensa päälle vaatteen jossa lukee molo. Siinä on sitten on äitiaivot sulaneet kokonaan. Joo itsekään en sopeutunut mihinkään kanojen juttuihin ja se alkoi jo synnärillä kun katsoi niitä aivokuolleesti hymyileviä lypsylampaita. Voi kuvotus mikä ihmisyyden alennustila. Ei todellakaan omia lapsia sellaisten lähelle ettei aivovamma vielä tartu.
😂😂 miten ne kehtaa... Vielä Molo-merkkisiä vaatteita pukea lapsille.
Jep. Kyrpäsen perhe tässä terve ja tässä on meidän Moloihin puetut lapset. Jokaisella lukee joko päässä tai rintamuksessa Molo. Ei hyvää päivää..
Minä olen korkeasti koulutettu akateeminen mamma. Sekä minä että lapseni käytämme halpahallivaatteita - niissä on mukavat kuosit ja materiaalit eikä haittaa, vaikka kohta jää pieneksi, koska hinta ei ole päätä huimannut. Nyrpeä saatan kyllä olla sen takia, ettei kukaan juttele minulle. Tosin olen nyrpeä vain sisäisesti, ulospäin yritän näyttää mahdollisimman lähestyttävältä ja ystävälliseltä ja hymyilevältä. Silti olen niin ulkopuolinen kuin vain voi olla. Surettaa, mutta toisaalta enhän minä siellä itseni takia käy vaan lapsen takia. Kaikki muut taitavat tuntea toisensa jo entuudestaan, minä olen tämmöinen muualta muuttanut. Koska minulla on vain yksi lapsi, yritän tehdä hänen kanssaan mahdollisimman paljon kaikenlaista, jotta hän tapaisi muita lapsia ja saisi kavereita. Käymme siis kyllä muskarissa ja satujumpassa ja muissa sellaisissa, vaikka ne eivät mitään minulle superihania olekaan. Tavoite onkin kasvattaa lasta ja antaa hänelle monenlaisia elämyksiä ja virikkeitä.
Meillä syödään myös lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä moloista kannattaisi puhua koska täytyy olla tosi idiootti jos pukee lapsensa päälle vaatteen jossa lukee molo. Siinä on sitten on äitiaivot sulaneet kokonaan. Joo itsekään en sopeutunut mihinkään kanojen juttuihin ja se alkoi jo synnärillä kun katsoi niitä aivokuolleesti hymyileviä lypsylampaita. Voi kuvotus mikä ihmisyyden alennustila. Ei todellakaan omia lapsia sellaisten lähelle ettei aivovamma vielä tartu.
😂😂 miten ne kehtaa... Vielä Molo-merkkisiä vaatteita pukea lapsille.
Jep. Kyrpäsen perhe tässä terve ja tässä on meidän Moloihin puetut lapset. Jokaisella lukee joko päässä tai rintamuksessa Molo. Ei hyvää päivää..
Mammallakin Molo otsassa? 😱
Tuo kerhoilu- ja puistoiluvaihe oli niin surullista aikaa. Se ulkopuolisuudentunne sekä minulla että lapsilla.
Mun lapseni itse vaatii Molon ulkovaatteita, koska tykkää niistä tähdistä ja raidoista. Jos aikuiset perhekerhomammat eivät pysty tämän asian kanssa elämään, niin ehkä minä pystyn elämään ilmankin seuraanne.
T. Monella muullakin tavalla vääränlainen äiti.
Voi, niin tuttua oli. Pidän vähän hulluista ja eriskummallisista ihmisistä. Persoonista.
Mammaryhmissä oli t y l s ä ä ! Pitkästyin kuoliaaksi puistoissa ja kerhoissa. Puheenaiheet eivät kiinnostaneet sitten yhtään. Ei kakka-ei vaippajutut, ei mitkään pelkän äitiyden ympärillä junnaavat arkiset aiheet. Minua kiinnosti silloinkin tiede, taide, kulttuuri, uutiset, maailman tapahtumat. Lapset kasvoivat tästä huolimatta mukaviksi persooniksi.
Onneksi puistovaihe ja vanhemmuuskeskeinen pakkososiaalisuusaika on ohi. En ole vain ollut semmoinen äitiyssosiaalinen ihminen. Et ole varmaan sinäkään ap. Kukahan edes on. Kenestä ne aiheet ovat ihan oikeasti, käsi sydämellä kiinnostavia?
Asia selvä. Puhutaanko jostakin muusta?
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni itse vaatii Molon ulkovaatteita, koska tykkää niistä tähdistä ja raidoista. Jos aikuiset perhekerhomammat eivät pysty tämän asian kanssa elämään, niin ehkä minä pystyn elämään ilmankin seuraanne.
T. Monella muullakin tavalla vääränlainen äiti.
Enkä jaksa kuunnella sitä kun ne lässyttää lapsilleen! Kai niistä lapsista tulee puhevikaisia kun äitikään ei osaa puhua niinkuin normaalit ihmiset.