Hyviä, humoristisia kirjoja?

Kaikki ei tietenkään tykkä chick litistä, mutta itse tykkään Bridget Joneseista, sekä Cecilia Arhetin P.S. Rakastan sinua -kirjasta. Jojo Moyesin kirjoja en ole lukenut, mutta Kerro minulle jotain hyvää -elokuva ainakin oli loistava, joten eiköhän se kirjakin, johon elokuva perustuu ole hyvä myös.

Stephen Fryltä on tullut 3 elämänkertaa, ne ovat täynnä huumoria. Ja ainakin tietää lukiessa että kaikki päättyy hyvin!

Caitlin Moran on myös aivan mahtava kirjailija, joskin jotkut hänen kolumneihinsa perustuneet kirjoitukset ovat todella surullisia.

Tuo edellä mainittu Cecilia Ahertin P.S. Rakastan sinua on muuten ainoa kirja, joka minut on saanut itkemään niin vuolaasti, että silmät melkein muurautui kiinni. Olen lukenut sen myös uudestaan, ja itkun määrä on vakio. Kirja perustuu siihen, että aviomies tietää kuolevansa ja antaa vaimolleen haudan takaa ohjeita (kirjeet , jotka saa avata vasta kuoleman jälkeen), jotta vaimo löytäisi uuden rakkauden. Uskomattoman surullinen pohjavire kirjan alusta loppuun. En missään nimessä veisi luettavaksi sairaalle ihmiselle. Tuskinpa tuota kirjaa enää kirjakaupoista saakaan.

Jos on nuorempi ihminen, Douglas Adamsin ja Terry Pratchettin kirjat.

Jos vanhempi, esim. Aapelin kirjat.

Steinbeckin klassikot, iki-ihania!

Vierailija kirjoitti:

Steinbeckin klassikot, iki-ihania!

Mitkä niistä on humoristisia? Kysyn itseäni varten. Voisin mielelläni laittaa kirjastoon varauksen. Luin joskus monia vuosia sitten Hiiriä ja ihmisiä ja Edenistä itään, mutta näitä ei voi kuvailla missään nimessä naurettaviksi tai humoristisiksi, vaikka hyvin onkin kirjoitettu.

Steinbeckillä on sellaisia humoristisia veijarihahmoja, mutta useissa kirjoissa saattaa silti olla niiden veijareidenkin kohdalla jonkinlainen surumielinen loppuvire. Eivät siis ole mitään kevyttä hömppää, vaikka jossain vaiheessa saattaa siltä tuntua.

-toinen Steinbeckistä tykkäävä

Tykkään Mielensäpahoittaja-kirjoista. Suomalaisen mielenmaiseman kuvausta. Elokuvat eivät tavoita kaikkia sävyjä. Mahdollisuus, että ystäväsi on niitä jo lukenut, on tietenkin melko suuri.

Veikko Huovisen Lyhyet Erikoiset.

Veikko Huovisen Hamsterit. Kun maailma murjoo ja joka syksy luen tämän pienen helmen.

Miika Nousiaisen kirjat.

Vierailija kirjoitti:

Steinbeckillä on sellaisia humoristisia veijarihahmoja, mutta useissa kirjoissa saattaa silti olla niiden veijareidenkin kohdalla jonkinlainen surumielinen loppuvire. Eivät siis ole mitään kevyttä hömppää, vaikka jossain vaiheessa saattaa siltä tuntua.

-toinen Steinbeckistä tykkäävä

Eivät olekaan mitään vitskirjoja, mutta sisältävät paljon lämminhenkistä huumoria.

Yksi mikä naurattaa aina vain on Mark Twainin parhaat. Lyhyitä mielipuolisen hauskoja tarinoita.

P. G. Wodehousen kirjat Jeeves hovimestarista.

Ainoat mitkä naurattaa oikeasti on toilailevan plkkiometsästäjän Stephanie Plumin seikkailut.

Kirjottaja Janet Evanovich. Koko ajan sattuu kommellusta ja hauskasti kirjoitettu. Lue kokeeksi itse niin näet mitä tarkoitan.

Olen lukenut muita ketjussa ehdotettuja ja ne eivät todellakaan ole hauskoja ja saa nauramaan.

Täällä taas; satiiri Hitleristä

Vierailija kirjoitti:

Jos on nuorempi ihminen, Douglas Adamsin ja Terry Pratchettin kirjat.

Jos vanhempi, esim. Aapelin kirjat.

Olenohan nuori kun sekä Terry Prachet että Douglas Adams toimii minulle hyvin :)

nimim 52-vuotias

Tarkista löytyykö kirjastosta Linnunradan käsikirja liftareille kuunnelmana. Tarinahan kirjoitettiin alunperin kuunnelmaksi.

Ja jos kuunnelmat piristää, niin Knalleja ja Sateenvarjoja toimii yhä.

Donald Westlaken kirjat lienevät melko hassuja. En ole lukenut kuin muutaman ja siitä on jo vuosia, mutta muistelen, että niitä lukiessani hekottelin aika lailla.

Jos haluaa elämänkertoja, niin Groucho Marxin ja Harpo Marxin elämänkerrat.

Siis kaksi viidestä veljeksestä, jotka ensin nousisvat kuuluisuuteen vaudeville teatterissa ja sittemin elokuvissa.

Grouchon tv-esitykset nostivat elokuvat ja kaikki veljekset uuden sukupolven tietoisuuteen.

Kaksi täysyin erilaista elämänkertaa tylliltään :) Ja ihan erilaista historiaa.

Giovanni Quarechin Isä Camillot. Tosin vaativat ehkä jonkin verran ajan ymmärtämistä, kun tapahtuvat 1940-luvun lopun 1950-luvun alun Italiassa.

Arto Paasilinnan hirttämättömien lurjusten yrttitarha & auta armias noin esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Arto Paasilinnan hirttämättömien lurjusten yrttitarha & auta armias noin esimerkiksi.

Paasilinnalla on paljon kategotiaan kuuluvaa, vaikka välillä on surumielistäkin virettä mukana kuten Ulvovassa myllärissä.

Tuotanto on myös hieman epätasaista, ennen lopun tason romahdustakin tuli välillä joku lukukelvoton tekele.

Vierailija kirjoitti:

Veikko Huovisen Hamsterit. Kun maailma murjoo ja joka syksy luen tämän pienen helmen.

Miika Nousiaisen kirjat.

Tuo Hamsterit on ihana kirja. Lapsena jo luin ja muistan, miten kutkuttavaa tyydytystä se ruoan hamstraaminen toi. Tuli telkustakin sarjana joskus.