Miten Suomen yhteiskunta hyötyy siitä, että ulkomaalaiset voivat opiskella täällä tutkintonsa kokonaan englanniksi?

Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.

Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.

Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.

Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.

Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.

Vierailija kirjoitti:

Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.

Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.

Mikä vitsi tämä oli? Ei ruotsin taidolla (ilman suomen taitoa) avaudu mitkään ovet Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.

Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.

Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.

Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.

Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.

5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.

Suomen yliopistot hyötyvät siitä, että väkeä tulee muualta. Tämän seurauksena suomalaisetkin opiskelijat saavat virikkeitä ja kanssakäymistä ei-suomalaisten kanssa, kansainvälinen verkottuminen paranee sekä akatemian että työelämän puolella, ja suomalaisten yliopistojen kansainvälinen status vahvistuu niiden tunnettuuden kasvaessa.

Ja mitä tulee ulkomaalaisten opiskelijoiden poislähtemiseen valmistuttuaan, tämä ei varmaankaan ole mitenkään erityisen negatiivinen seikka samaan aikaan valmistuville suomalaisille opiskelijoille, noin työmarkkinoita ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.

Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.

Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.

Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.

Toddennäköisesti tämä ei pidä paikkaansa. Kieltä opitaan.

Sitä paotsi ajatuksesi (tqi se, mitä jätät ehkä tarkoituksella ajattelematta) että olisi parempi oppia syvällisemmin vähemmästä (siitä, mistä tulisi keskusteltua saman tqustan omaavien kanssa) ei sekään toimi, koska siinä kaikki vaan jankuttaisivat siitä, minkä jo ennestäänkin tietävät. Tieto ei lisäänny ollenkaan, eikä syvenekään.

Ei yhtään mitenkään. Minua on jo pidempään pänninyt tämä meno, että porukka tulee tänne opiskelemaan ilmaiseksi ja sitten lähtevät niine hyvineen. Mitä järkeä?

Raha. EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevat englanniksi opiskelevat maksavat lukukausimaksuja, jotka ovat huomattavasti todellisia kustannuksia suurempia.

Näin korkean verotuksen maassa asia on syytäkin kyseenalaistaa. Työpaikoilla oravanpyörässä kieli vyön alla juoksevat maksavat näiden ulkomaalaisten asumisen ja opiskelun täällä korkeina veroina.

Kansainvälisten yritysten työkieli on joka tapauksessa englanti. Täydellistä suomen tai ruotsin taitoa ei edes vaadita. Vain peräkamnarinpersut haluavat sulkeutua omiin haiseviin ennakkoluuloihinsa tässäkin asiassa.

Verorahoilla pitäis rahoittaa vain suomen-ja saamenkielistä opetusta.

Nuo opiskelijat maksavat kulutuksessaan alvia, mutta eivät ole käyttäneet terveydenhuoltopalveluja yhtä paljon kuin Suomessa syntyneet lapset.

Vierailija kirjoitti:

Kansainvälisten yritysten työkieli on joka tapauksessa englanti. Täydellistä suomen tai ruotsin taitoa ei edes vaadita. Vain peräkamnarinpersut haluavat sulkeutua omiin haiseviin ennakkoluuloihinsa tässäkin asiassa.

Kansainväliset yritykset eivät maksa veroja juuri yhtään Suomeen. Miksi näitä pitäisi auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei yhtään mitenkään. Minua on jo pidempään pänninyt tämä meno, että porukka tulee tänne opiskelemaan ilmaiseksi ja sitten lähtevät niine hyvineen. Mitä järkeä?

Älyttömintä on että heitä jotenkin houkutellaan tänne ja ylpeillään, että meilläpä onkin niin hieno järjestelmä, että tänne tullaan ihan oikein ulkomailta asti. Ihan kuin ylpeilisi sillä että meilläpä kävikin näääin paljon vieraita. He tyhjensivät jääkaapin ja lompakon, mutta tärkeintä on, että poikkesivat.

Vierailija kirjoitti:

Nuo opiskelijat maksavat kulutuksessaan alvia, mutta eivät ole käyttäneet terveydenhuoltopalveluja yhtä paljon kuin Suomessa syntyneet lapset.

Niin mutta kun ne saavat sen koulutuksen ilmaiseksi Suomen kassasta. Tiedätkö, minkä suuruusluokan summista tässä puhutaan?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.

5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.

Mikset sinä sitten käytä kokoajan englantia,

miksi kirjoitat tänne käyttäen suomen kieltä millä ei ole mitään merkitystä

Vierailija kirjoitti:

Nuo opiskelijat maksavat kulutuksessaan alvia, mutta eivät ole käyttäneet terveydenhuoltopalveluja yhtä paljon kuin Suomessa syntyneet lapset.

Ei alv kata opsikelujen hintaa alkuunkaan. Suomalaiset sentään jäävät tänne enimmäkseen maksamaan veroja.

Mieheni muutti Suomeen viisi vuotta sitten.

Ei puhu suomea niin hyvin, että voisi suorittaa täällä korkeakoulututkinnon suomeksi.

Joten opiskelee parhaillaan englanniksi.

Hän jää tänne, joten on hienoa, että voi opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.

5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.

No ei tässä koko maailman etua olla ajamassa vaan mielellään Suomen. Eiköhän muutkin maat yleensä pidä huolta omista eduistaan.