Lapsesta lähtien ollut tämä vahva tunne, ei yksikään asiantuntija tai lääkäri on osannut auttaa minua. Tämä tunne on hengenvaarallinen.
Olen pienestä lähtien vihannut elämä ja halunnut kuolla pois. En näytä masentuneelta enkä edes tunne itseäni masentuneelta. Mä vain jostain syystä inhoan elämänä todella paljon. Tämä inho on sellainen syvä ärsytys.
Olen nyt 30v ja olen suurin osa elämästä nukkunut ja katsonut fantasia sarjoja, nämä ovat ainut asiat jotka tekevät minusta tyytyväisen. Olen käynyt terapia,kokeillut kerran jopa masennuslääke, mikään ei auta.
Ainoastaan nukkuminen tekee minusta aidosti onnellisen. Muistan jo lapsena kuinka minulla oli tapana feidaa kaverit, en jaksanut pihalle leikkimään vaan jäin nukkumaan kotiin tai uppouduin johonkin TV sarjaan.
Miten mä jaksan vielä seuraavat 50 vuotta tässä jäätävässä kärsimyksessä?
Kommentit (27)
Borderline -sairaus. Eli halu kuolla.
Tuttua. Elämässäni on 3 vuotinen jakso jolloin oikeasti nautin elämästäni. Se oli vuodet ennen yläastetta. Muuten olen aina vihannut elää ja joka päivä haaveilen helposta keinosta lähteä täältä.
Oletko kokeillut työntekoa tai liikuntaa?
Makaaminen ei piristä ketään.
Olen ap. Pitääkö oikeasti jäädä kärsimään seuraavat vuosikymmenet? Tarvitsen hoito tähän tai muu ratkaisu, eihän ihminen voi näin roikkua.
Minulla ei ole koskaan ollut elämässä fiilis että on kiva, tai no jos rehellisiä ollaan niin alle 20 päivää.
Voidanko asiallisesti nyt sitten keskustella? Tämä on vakava aihe. Joo olen ollut paljonkin mukana työelämässä ja paljon yrittänyt. Tässä vastaus heille jotka ovat tänne tulossa ihmettelemään että onko laiska. Nyt en yhtään kaipaa mitään tollaista!
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut työntekoa tai liikuntaa?
Makaaminen ei piristä ketään.
Samaa mieltä. Kommentti, jota ei saisi sanoa kenenkään sellaisen kuullen, jota yhteiskunta elättää vuodesta toiseen. Aiheuttaa närkästymistä, vaikka tutkitusti liikunta auttaa paremmin kuin höpölääkkeet.
Itsellä sama, tosin masennus ja persoonallisuushäiriö on todettu. Pahaa traumatisoitumista. Kaikki apu otettu vastaan 20 vuoden aikana. Silti toivon vain että joku sairaus/onnettomuus veisi minut mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti pois. Minulla ei elämässä ole juuri mitään hyvää, en saa mielihyvää mistään.
Miksi ihmeessä valtiolla on rahaa käyttää minun hoitamiseeni 20 vuotta, mutta ei halua tai tahtoa antaa esim. eutanasiaa jatkuvan kärsimyksen ja tuskan vuoksi? Belgiassa ainakin tehdään näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut työntekoa tai liikuntaa?
Makaaminen ei piristä ketään.
Samaa mieltä. Kommentti, jota ei saisi sanoa kenenkään sellaisen kuullen, jota yhteiskunta elättää vuodesta toiseen. Aiheuttaa närkästymistä, vaikka tutkitusti liikunta auttaa paremmin kuin höpölääkkeet.
En ole ap, mutta kokeiltu on. Liikunta ei poista tuskaa, ahdistusta ja halua kuolla, valitettavasti. En haluaisi olla yhteiskunnan elätti, mutta sitä vaadin yhteiskunnalta että pystyisivät myöntämään eutanasian mt-syistä.
Kuulostaa tutulta. Muuta jonnekin syrjään ja jatka samalla tavalla, hyvästä fantasia-viihteestä nauttien.
Mulla sama. Näennäisesti elän normaalisti ja olen koko aikuisen elämäni ajan käynyt töissä. Opiskellutkin olen. Olen hyvä työssäni ja saan siitä huvin palkkaa.
Olen kuitenkin ihan pohjattoman ikävystynyt. Kuten ap, minäkin voi upota hyviin kirjoihin ja sarjoihin unohtaen kaiken tosielämään liittyvän. Olen ollut koulussa kympin oppilas, kavereita olisi ollut mutten ole koskaan ollut heidän seurastaan kiinnostunut.
Minua ei vaivaa mikään muu kuin se, etten ole kiinnostunut ihmiselämästä. Seksistä pidän ja minulla on ollut siihen tarkoitukseen sopivat miesystävät jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama, tosin masennus ja persoonallisuushäiriö on todettu. Pahaa traumatisoitumista. Kaikki apu otettu vastaan 20 vuoden aikana. Silti toivon vain että joku sairaus/onnettomuus veisi minut mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti pois. Minulla ei elämässä ole juuri mitään hyvää, en saa mielihyvää mistään.
Miksi ihmeessä valtiolla on rahaa käyttää minun hoitamiseeni 20 vuotta, mutta ei halua tai tahtoa antaa esim. eutanasiaa jatkuvan kärsimyksen ja tuskan vuoksi? Belgiassa ainakin tehdään näin.
tämä aiheuttaa minulle entistä enemmän ihmisvihaa kun ei ymmärretä päästä kärsimyksestä. Miksi vuosikymmeneestä toiseen antaa tukea ja raha asiaan mitä ei edes ymmärretä?
Toi eutanasian saaminen on aivan järkyttävä byrokratia, sitä annetaan vain fyysisesti vakavasti sairaille.
Mun pitää saada jostain apua, tämä tilanne on kestämätön.
Suuntaa mielesi johonkin muuhun kun fantasiamaailmaan.
Elämän tarkoitusta ei löydy sieltä.
Olen kuunnellut hengellisitä kanavilta paljon koulutettujen terapeuttien hyviä ohjelmia.
Muuta todella rakentavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ap. Pitääkö oikeasti jäädä kärsimään seuraavat vuosikymmenet? Tarvitsen hoito tähän tai muu ratkaisu, eihän ihminen voi näin roikkua.
Minulla ei ole koskaan ollut elämässä fiilis että on kiva, tai no jos rehellisiä ollaan niin alle 20 päivää.
Kiinnostaa kuulla, mitä tapahtui noina "alle 20 päivänä", kun oli kiva fiilis?
Sähköhoito auttaa osaa ihmisistä. Onko sitä kokeiltu teidän kohdallanne?
Olen pahoillani siitä, että pidätte elämäänne turhana.
Osaa auttavat terveelliset elintavat. Olin surkeassa jamassa, kun söin epäterveellisesti, nukuin ja liikuin liian vähän.
Oletteko yhtään kiinnostuneita hengellisistä asioista, kokeilleet esim. rukoilemista? Moni on saanut elämäänsä Jeesukselta avun, kun on huutanut Hänen puoleensa <3
Esim .juuri nyt tulee radio Patmoksesta Seppo Jokisen Perusturvallisuus
Ehkä olet tähän maailmaan kuulumaton sielu, joka kaipaa täältä pois jonnekin omaan paikkaan. Tämä elämä on kuitenkin sinulle annettu. Eikö mikään asia kiinnosta sinua?
Luulen, että maailmassa on paljonkin kaltaisiasi vaihtoehtoihmisiä, jotka ovat etsineet itselleen sopivimman tavan elää maailmassa, joka on heille epämiellyttävä. Jos jaksat vain katsoa televisiota, ja siitäkin vain fantasiajuttuja, niin mikset tekisi siitä elämäsi sisältöä opiskelemalla vaikka elokuvantekoa tai kirjoita itse fantasiakirjoja? Voisitko tähdätä johonkin sellaiseen? Onhan elämän voitava olla mielekästä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet tähän maailmaan kuulumaton sielu, joka kaipaa täältä pois jonnekin omaan paikkaan. Tämä elämä on kuitenkin sinulle annettu. Eikö mikään asia kiinnosta sinua?
Luulen, että maailmassa on paljonkin kaltaisiasi vaihtoehtoihmisiä, jotka ovat etsineet itselleen sopivimman tavan elää maailmassa, joka on heille epämiellyttävä. Jos jaksat vain katsoa televisiota, ja siitäkin vain fantasiajuttuja, niin mikset tekisi siitä elämäsi sisältöä opiskelemalla vaikka elokuvantekoa tai kirjoita itse fantasiakirjoja? Voisitko tähdätä johonkin sellaiseen? Onhan elämän voitava olla mielekästä.
olisi kyllä kiva tehdä mutta kun ihminen on tehnyt kaikesta vain kilpailua, monimutkaista. Minulla siinä kohdalla loppuu kiinnostus.
Mä ainoastaan arvostan viidakon heimot. He eivät tunnista käsitteet raha, omaisuus tai kilpailu. He vain elävät homogeenisessä ja rauhallisessa yhteiskunnassa. Mä inhoan meidän maailma koska se on keinotekoinen eikä kunnioiteta ihmisen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet tähän maailmaan kuulumaton sielu, joka kaipaa täältä pois jonnekin omaan paikkaan. Tämä elämä on kuitenkin sinulle annettu. Eikö mikään asia kiinnosta sinua?
Luulen, että maailmassa on paljonkin kaltaisiasi vaihtoehtoihmisiä, jotka ovat etsineet itselleen sopivimman tavan elää maailmassa, joka on heille epämiellyttävä. Jos jaksat vain katsoa televisiota, ja siitäkin vain fantasiajuttuja, niin mikset tekisi siitä elämäsi sisältöä opiskelemalla vaikka elokuvantekoa tai kirjoita itse fantasiakirjoja? Voisitko tähdätä johonkin sellaiseen? Onhan elämän voitava olla mielekästä.
olisi kyllä kiva tehdä mutta kun ihminen on tehnyt kaikesta vain kilpailua, monimutkaista. Minulla siinä kohdalla loppuu kiinnostus.
Mä ainoastaan arvostan viidakon heimot. He eivät tunnista käsitteet raha, omaisuus tai kilpailu. He vain elävät homogeenisessä ja rauhallisessa yhteiskunnassa. Mä inhoan meidän maailma koska se on keinotekoinen eikä kunnioiteta ihmisen luonne.
Hei, saanko kysyä mistä maasta olet kotoisin? Kirjoitat hiukan eri tavalla kuin natiivi suomea äidinkielenään puhuva.
Tiedän mistä puhut. Olet kuitenkin vielä nuori. Kokeile eri terapeuttia tai esim. erilaisia terapiamuotoja.