AV mamman asunto löytyi

Pitääkö asunnon olla tyylikäs? Sekö se vaatimus on?

Sillisalaatti, mutta silti monta hienoa yksittäistä tavaraa. 

En nyt välttämättä tyylikkääksi sanoisi, mutta minusta tuo on todella kiva ja viihtyisä. Ei vastaa omaan makuani, mutta asukas selvästikin rakastaa tuota tyyliä joten se on tärkeintä. Kukin sisustakoon juuri niin kuin itse eniten tykkää.

Tulee mieleen kirpputori.

Ei mulle ainakaan tyylikkyys ole kodissani tavoitteena, vaan viihtyisyys ,toimivuus ja itseäni ja puolisoa miellyttävä ulkonäkö. Tosin kotimme ei ole mikään edustuskoti.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö asunnon olla tyylikäs? Sekö se vaatimus on?

Aina hehkutetaan miten valkoinen meni jo muodista pois ja ”muodissa” on aina se mistä itse sattuu tykkäämään, esim vihreä sohva tms :)

Ei mua häiritse tuo, kun ei tarvitse tuossa kotimuseossa asua. Mutta ei mulle myöskään ap tai sisustuslehdet sanele, miten kotini sisustan. Voitko mennä mielenterveyshoitoon spämmäämästä tyhmiä, ap.

En tunnustaudu hamsteriksi.

Ihan hirveä. Inhoan 70-lukua ja liikaa tavaraa. Sain näistä kuvista näppylöitä.

Joo en mä kyllä ainakaan haluis asuu missään valkoisessa kodissa. Kyllä retro, 70-luku ja paskanruskea on niin paljon persoonallisempia juttuja. Varsinkin, kun kaiken kuorruttaa vielä muovikrääsällä. Ahhh! Nyt on feng-shuit kohdillaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mua häiritse tuo, kun ei tarvitse tuossa kotimuseossa asua. Mutta ei mulle myöskään ap tai sisustuslehdet sanele, miten kotini sisustan. Voitko mennä mielenterveyshoitoon spämmäämästä tyhmiä, ap.

MT ongelmia on kyllä sitten monella muullakin täällä, koska tämä on ihan yleinen keskustelun aihe täällä. Näköjään osu ja uppos. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö asunnon olla tyylikäs? Sekö se vaatimus on?

Aina hehkutetaan miten valkoinen meni jo muodista pois ja ”muodissa” on aina se mistä itse sattuu tykkäämään, esim vihreä sohva tms :)

Muoti on viimeinen asia, jonka mukaan kannattaa sisustaa, koska muoti muuttuu koko ajan ja sisustuksen on tarkoitus kestää aikaa ihan jo ekologiselta kantilta ajateltuna. Itse en koskisi 70-luvun sisustukseen pitkällä tikullakaan. Elin silloin lapsuuteni ja en pidä sen ajan tyylistä. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että lapsuuteni ei ollut paras mahdollinen. Sen sijaan, kun mennään ajassa vielä kauemmas taakse päin, niin minäkin alan tuntea oloni kotoisaksi. 

Kivan näköistä, mutta minun makuuni liikaa purkkia, purnukkaa ja muuta pikkutavaraa.

Ja se suurin ärsytys: alkuperäinen 70-luvun roina EI ole retroa vaan vintagea.

En itselleni tuollaista hankkisi mutta jotenkin tulee fiilis että jos kaverilla olisi tuollainen niin mielelläni siellä vierailisin. Lämmin, persoonallinen, kodikas, kiinnostava.

Itse en viihtyisi mutta nopeella silmäyksellä, sisustus on todella arvokas. Kukin tyylillään.

Omasta mielestä 70-luvun tyyli oli kamalaa jo silloin ekalla keralla. Ei iske täysvalkoinenkaan, mutta jos tuo on ainoa toinen vaihtoehto, otan sen valkoisen millon vaan.

Sanoisin, että tuossa on omaan makuuni aivan liian paljon tavaraa, eikä silmä lepää missään, kun huomio herpaantuu seuraavaan romuiseen nurkkaan. Pari onnistunutta yksityiskohtaa säilyttämällä ja karsimalla voisi saada oikein toimivan kokonaisuuden tähän päivään. Hyvä kuitenkin, jos itse tykkää.

Meillä on avara ja uusi, sävymaailmaltaan neutraali skandikoti, jossa kliinisyyttä rikkoo vanha talonpoikaiskaappi. Se ei oikeastaan sovi minkään kanssa, mutta istuu silti tänne ja sen päälle vaihtelen sisustusesineitä. Muualla krääsää ei juuri näy. Koti on rauhoittava ja meille funktionaalinen. Siksipä siis juuri sopiva tälle av-mammalle ;)

Aika kodikas ja viihtyisä. Muutaman tavaran tuolta huolisin kyllä. Omasta mielestäni on hieman liikaa tavaraa, voisi vähän raivata, että olisi selkeämpi. Pääasia, että asukas viihtyy (ja jaksaa pyyhkiä pölyjä). Parin seinän värin vaihtaisin myös.