Saitko yliopistossa koskaan huonoja arvosanoja kursseista?
Kommentit (22)
En, mutta ei olisi masentanut, vaikka olisin saanutkin. Pääasia, että opinnot etenivät.
Sain parin ekan vuoden aikan kun en vielä hallinnut akateemista diskurssia enkä oikein tajunnut kuinka esseevastaukset kannattaa rakentaa. Kyllä se joskus masensi, varsinkin kun sitten aloin saada huippuarvosanoja mutta näiden parin vuoden takia joidenkin kurssien keskiarvo jäi siten huonoksi. En tiedä millainen käytäntö nykyään on, mutta mun aikana arvosanat olivat 1-3 ja sitten nämä ykköset alensivat kokonaisuuden arvosanoja joidenkin aineiden osalta.
Sain alkuun tenteistä pari ykköstä kun on niin huono muisti. Kirjalliset työt olivat vitosia.
Sain huonojakin arvosanoja. Päaasiassa sain kolmosia. Nelosia sain silloin tällöin. Vitosia en juuri koskaan, vaikka olisin kuinka yrittänyt. Ei vain pää riittänyt. Melko tiukka arvostelu oli kyllä myös yleensä. Jotkut hyvin harvat henkilöt veti melkein pelkkiä vitosia. Sitä ei voinut ymmärtää. Ihan niin kuin heillä olisi suurin piirtein ollut tiedossa mitä kysytään. Tosin jotkut käyttivät hyväkseen tenttiarkistoa johon oli koottu vanhoja kysymyksiä ja aina silloin tällöin niitä vanhoja kysymyksiä ilmeisesti tuli uudestaan. Itse en laiskuuttani tai tyhmyyttäni tätä hyödyntänyt.
Yhden kakkosen sain tilastotieteen jatkokurssista, jonka kyllä meninkin sillä asenteella että kunhan vaan menee läpi. Yleisin arvosana itellä varmaan 4.
Kaikkia laatuja löytyi. Eipä juuri masentanut, itsestähän se oli kiinni. Jos valmistautui tenttiin huonosti,niin mitäpä muuta saattoi odottaa kuin hylättyä tai huonoa arvosanaa.
Ei masentanut. Hilipatihippaa-kurssit vedin läpi suunnitelmallisesti rimaa hipoen, eikä kukaan ole tullut koskaan kyselemään niistä arvosanoista mitään. Joskus tuli vahingossa kolmonen yhen illan rääpäisystä.
Panostin niihin olennaisiin aineisiin sitten enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia laatuja löytyi. Eipä juuri masentanut, itsestähän se oli kiinni. Jos valmistautui tenttiin huonosti,niin mitäpä muuta saattoi odottaa kuin hylättyä tai huonoa arvosanaa.
Pahimmillaan siinä hektisessä menossa kävi niin, että kun avasi tenttikuoren niin huomasi lukeneensa tyystin väärät kirjat, hah. :)
Kysy vain kuinka usein? - Toisnaan masensi jos tai kun itse kuitenkin koki yrittävänsä ja nähneensä vaivaa ja joutui kuulemaan niitä, jotka hihkuivat kun olivat saaneet hyvän arvosanan samasta, omien sanojensa mukaan verraten pienellä työllä, kun taas itse sain vaivannäöstäni huolimatta vain keskinkertaisen arvosanan. Toisaalta välillä olin vain hyillään kun sain, jonkun kurssin suoritetuksi. Esimerkiski viime marraskuussa minulla oli tentti, johon osallituneista sai hylätyn 80%. Kun itse sain tentin -kolmannella yrittämällä- läpi, niin olin vain huojentunut, että nyt se on takana. Tiedän, että samaa tenttiä on moni muukin tehnyt useammankin kerran uudestaan kuin kolmesti. Mutta vaikka pettymykset ja harmitukset ovat olleet harmillisa ja kismittäviä, niin ovat ne olleet myös yleensä hyvin opettavaisia. Ei yliopistolla tenttejen ja opintosuoritusten ole tarkoitus ollakaan aina helppoja.
Vaikka toki jos vielä palaan tuohon marraskuun tenttiin, niin se on tentti, jonka järjestäen hylkäysprosentti on suunnnilleen jotain 75-85 välillä on saanut miettimään, että onko kyse todella aina meistä opiskelijoista, vai pitäsikö opintokokonaisuudesta vastaavankin vähän miettiä, että miten ao. kokonaisuus tulisi rakentaa ja toteuttaa, koska ei sekään ole itse tarkoitus, että samasta kokonaisuudesta saa reilusti yli puolet poikkeuksetta hylätyn, joka toki on parempi kuin se, että läpipäässeiden saati arvosanojen määrä vaihtelisi hyvin paljon eri kierrosten välillä.
Eli esimerkiksi niin että toisinnan lähes kaikki osallistuneet saisivat hyviä arvosanoja (tai vaikka vain tentin läpi) ja tosinaan taas ei päästettäsi tentistä läpi kuin jokunen ja hekin nippa -nappa rimaa hipoen.
Jokusen ykkösenkin sain. Pääasiassa meni hyvin. Loppua kohti arvosanat alkoi ylipäätään parantua.
Ei tullut edes mieleen masentua ykkösistä. Yksi kurssi oli niin vaikea, että olin tosi tyytyväinen läpipääsystä.
Mun kohdalla on riittänyt, että paperit on olemassa, muut asiat on painanut työnhaussa.
Se voi olla masentavaa aluksi, jos on lukiossa tottunut helposti vetämään kokeesta aina vähintään 9 ja myös yo-kirjoituksissa pärjännyt hyvin, niin sitten yhtäkkiä huomaakin yliopistossa, että vaikka olisi lukenutkin ahkerasti, niin ei tulekaan hyvää arvosanaa välttämättä.
No tuota jokaisen opiskelijan on käytävä vähintään kerran dekaanin juttusilla eli ei kannata panikoida hylsystä. Se kuuluu asiaan.
Katsoin joskus TKK:lla teknillisen fysiikan tenttituloksia. Siellä saattoi olla esim. 20 osallistujaa tenttiin, joista 15 sai hylätyn, kolme sai ykkösen, yksi sai kolmosen ja yksi vitosen. Siis äärimmillään oli tuollaisia tuloksia.
Pari kertaa saksan kielen lauseoppi-kurssista.
Kaksi kertaa sain tentistä ykkösen, mutta en masentunut, koska tiesin valmistautuneeni tenttiin tosi huonosti. Kävin kyllä myöhemmin korottamassa nämä arvosanat. Kaksi kakkosta annoin jäädä todistukseen (paras arvosana oli 5).
Tottakai. Oli kursseja jotka pakollisia muttei olennaisia joten miksi panostaa niihin. Vedin vaan läpi just ja just ja panostin niihin kaiken mitkä tärkeitä.
Jollet tutkijaksi tms. yliopiston virkaan aio niin arvosanoja ei kukaan työelämässä kysele, ketään ei kiinnosta miten joku tietty kurssi meni!
Se ei ihmetytä kovasti miksi opiskelijat voi huonosti psyykkisesti jos vaativuus itseä kohtaan on sellainen että masentaa jos joku kurssi menee huonosti.
Suomalaiset on aivan käsittämättömiä pinkojia ja stressaajia.
Kyllä. Pari ykköstä on tullut, kakkosiakin jonkin verran. Nämä tulivat niistä kursseista, joista en ole suuremmin ollut kiinnostunut. Suurin osa kuitenkin hyviä arvosanoja ja löytyypä vitosiakin useampi vastapainoksi.
Huonot arvosanat eivät niinkään masentaneet, mutta ensimmäinen hylätty suoritus kyllä. Kahden kurssin läpäiseminen tuotti suuria hankaluuksia, muun muassa ruotsin kurssi suullisen osuuden takia sekä sivuaineeni kirjatentti, jonka jouduin tenttimään lukematta yhtään (materiaaleja huonosti saatavilla).
joo ja joo. Kovat vaatimukset niin itellä kuin opettajillakin...
Joo, sain heti ensimmäisestä tentistä hylätyn ja muutaman kerran sen jälkeen. Hetken masensi hieman, mutta tiesin osaavani ja ei kun vaan ilmoittautumaan uusintaan. :)