Lue keskustelun säännöt.
Harrastuksia, jotka eivät sido koko perhettä?
19.01.2020 |
Mitä harrastuksia kannattaisi kokeilla alle kouluikäiselle lapselle, jos ei halua, että koko perheen ajankäyttö on tulevaisuudessa sidottu lapsen harrastukseen? Jotain mistä saisi ehkä myös kavereita ja tervettä itsetuntoa, en haluaisi, että harrastus opettaa lasta vahtimaan painoaan ja ulkonäköään. Lapsi tykkää liikunnasta, mutta on aika pienikokoinen, joten koripalloa ei kannata aloittaa. Myös musiikista tykkää ja tehdä käsillään.
Kommentit (25)
Sirkus tai ilma-akrobatia. Lasten tanko"tanssi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvataidekoulu, jos läheltä sellanen löytyy.
Harrasteryhmät parhaita liikunnassa, kilparyhmät kierrä kaukaa
No kaikenlaiset jumpat, tanssit ja vastaavat eivät yleensä vaadi kummoisia talkoita ainakaan perustasolla. Oma poikani harrastaa sählyä, siinä on pari kertaa vuodessa pakollinen toimitsijavuoro, että ei paha. Joukkuelajit ovat tässä mielessä vähän riski, koska riippuen joukkueen käytännöistä voi joutua talkoisiin paljonkin.
Kannattaisi varmaan selvitellä mikä on mahdollista asuinseudullasi. Ja mistä lapsi voisi itse olla kiinnostunut. Esimerkiksi jos mukulaa ei huvita soittaa eikä hän ole edes musikaalinen, niin taitavinkaan soitonopettaja ei semmoisesta ipanasta soittajaa saa tehtyä, vaikka vanhemmat miten toivoisi.
Lastenteatteri tarjoaa kavereita ja peruskurssiin sisältyy monenlaista tekemistä, joka voi auttaa lasta selkiyttämään omaa näkemystään siitä, mikä häntä kiinnostaa. Partiossa myös on kavereita ja erilaista tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
8 oli siis ap
Eli miten tää toimii? Saako lapsi itse ollenkaan vaikuttaa asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
8 oli siis ap
Haluat toisin sanoen siis kaiken? Säilyttää ja syödä kakun. Varmaan joku piirtäminen tai ei vaadi perheeltä paljoa.
Meillä nämä:
8-vuotias:
• kävelee itse partioon seurakuntatalolle, me osallistumme lähinnä siten, että autamme pakkaamaan varusteet leireille.
• kävelee itse koululle HIP-toimintana järjestettävään kerhoon, aihe valittu sen mukaan, mitä koululla on, me emme osallistu mitenkään
• kävelee itse urheiluseuran järjestämään säbäkerhoon lähikoulun saliin, me osallistumme kuljettamalla turnaukseen n. 2 krt vuodessa
10-vuotias:
• partioon seurakuntatalolla samoin kuin kuopus, lisäksi joskus täytyy kuljettaa johonkin partiokisoihin tms mutta esim partioleireille lähtö hoituu itse kävelemällä seurakuntatalolle
• 1 krt viikossa kuljetamme urheiluharrastukseen, jota ei nyt enää voi harrastaa lähikoululla, mutta vähän väliä mennään julkisilla harjoittelun vuoksi, jotta oppii pian kulkemaan itse. Tässä lajissa näytökset 2 krt/vuosi, joita käymme katsomassa ihan jo varainhankinnankin vuoksi
• 1krt viikossa kuljetamme käsityöharrastukseen, jota ei ole HIP-toimintana lähikoululla
Mun vinkki on selvittää, mitä lähialueella pystyy harrastamaan ja aloittaa niistä. Vanhempana alkaa jo itse tietää, mitä haluaa, kun on kokeillut niitä lähialueella mahdollisia hommia, mutta sitten voi jo alkaa harjoitella sitä julkisilla kulkemistakin.
Tietty, jos asuu jossain jumalan selän takana, niin tämä ei toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä molemmat aloittivat partion 6v ja toinen soittotunnit 7v ja toinen karaten 8v.
Kaikki harrastuspaikat ovat kävelymatkan päässä ja lapset menevät sinne itse.
Vierailija kirjoitti:
Eli miten tää toimii? Saako lapsi itse ollenkaan vaikuttaa asiaan?
Tottakai saa! Mutta ei alle kouluikäinen tiedä mitä harrastuksia on olemassa, joten ei osaa edes kertoa mitä voisi haluta, jos ei kerro. Ja toisaalta, jos kertoo kaikki maailman harrastukset alkaen kuviokellunnasta partioon ja capoeirasta gemban soittoon, voi olla, että lapsella menee sormi suuhun. (Tai meidän lapsen tuntien haluaa harrastaa kaikkea.) Joten meidän vanhempien vinkkejä ja ohjausta tarvitaan joka tapauksessa.
Toki jos sattuisi, että lapsi keksisi, että hän haluaa ehdottomasti harrastaa jääkiekkoa ja haluaa ammattilaiseksi, niin kyllä me tukisimme ja asuisimme siellä jäähallilla. Mutta koska en sitä erityisesti itse toivo, en ensimmäisenä ole juuri kyseistä harrastusta lapselleni tyrkyttämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa menestyä, niin kyllä se aina vaatii uhrauksia perheeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miten tää toimii? Saako lapsi itse ollenkaan vaikuttaa asiaan?
Tottakai saa! Mutta ei alle kouluikäinen tiedä mitä harrastuksia on olemassa, joten ei osaa edes kertoa mitä voisi haluta, jos ei kerro. Ja toisaalta, jos kertoo kaikki maailman harrastukset alkaen kuviokellunnasta partioon ja capoeirasta gemban soittoon, voi olla, että lapsella menee sormi suuhun. (Tai meidän lapsen tuntien haluaa harrastaa kaikkea.) Joten meidän vanhempien vinkkejä ja ohjausta tarvitaan joka tapauksessa.
Toki jos sattuisi, että lapsi keksisi, että hän haluaa ehdottomasti harrastaa jääkiekkoa ja haluaa ammattilaiseksi, niin kyllä me tukisimme ja asuisimme siellä jäähallilla. Mutta koska en sitä erityisesti itse toivo, en ensimmäisenä ole juuri kyseistä harrastusta lapselleni tyrkyttämässä.
Äläpä yleistä. Meidän lapset ties ennen kouluikää vaikka mistä harrastuksista. Kävimme monipuolisesti liikkumassa perheenä (esim hiihto, luistelu, suunnistus, laskettelu, pyöräily, juokseminen ja yleisurheilu olivat tuttuja omasta takaa) ja kaverit ja serkut harrastivat, moni jo 3 v asti. Itse pidän outona, jos lapset eivät tietäisi mitä kaikkea on mahdollista harrastaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
8 oli siis ap
Haluat toisin sanoen siis kaiken? Säilyttää ja syödä kakun. Varmaan joku piirtäminen tai ei vaadi perheeltä paljoa.
Mikä ihmeen itsestäänselvyys on, että kaikkien harrastusten pitäisi tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin ovat harrastuksissa mukana viikonloput ja illat, talkoilevat, valmentavat, keräävät rahaa jne? Esikoisemme on harrastanut ja harrastaa yhä aktiivisesti monta kertaa viikossa, mutta harrastusmaisesti (ei itse halua kilpailla), joten on riittänyt, että me viemme ja haemme harrastuksesta, sovimme välillä kimppakyydit ja olemme kiinnostuneita. Sekä joskus teemme vapaaehtoisesti harrastuksesta tulleiden kavereiden kanssa harrastusreissuja. Nyt isompana lapsi pääsee jo osin itse harrastukseensa, eikä meillä ole tarvetta kuskata lasta pitkin maakuntia tai leipoa mokkapaloja.
Hänenkin vuokseen olisi kiva, jos pienemmän sisaruksen harrastus ei veisi vähintään toisen vanhemman viikonloppuja suhteettomasti.
ap
Harvassa on paikkakunnat, joissa joukkuelajeissa on varaa pitää ns.höntsäjoukkueita jasen päälle kilpailujoukkueita, koska aina on pulaa valmentajista ja harjoittelupaikoista. Yleisurheilussa voi olla harrasteryhmä ja kilpailuryhmä riippuen taas paikkakunnasta. Kamppailulajeissa on monesti mahdollisuus vain harrastaa mutta jos haluaa edetä tosissaan, on käytävä kilpailuissa, mutta vuosimaksut eivät nouse korkeiksi. Vanhempien ei myöskään tarvitse seistä vesisateessa ulkona, kun on kyse sisälajeista (karate, judo, paini jne.) Kunnilla ja seurakunnilla voi olla lapsille ja nuorille liikuntakerhoja matalalla kynnyksellä. Kotisivuilta selviää. Taideharrastukset sitten sen mukaan, onko lapsella halua ja kykyä näihin.
Lapsi alle kouluikäinen ja käy jo muskarissa? Kuinka paljon enemmän harrastuksia tuon ikäinen tarvitsee? Eikö kannattaisi odottaa että on edes kouluiässä, sitten ne kiinnostuksen kohteetkin alkaa paremmin hahmottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miten tää toimii? Saako lapsi itse ollenkaan vaikuttaa asiaan?
Tottakai saa! Mutta ei alle kouluikäinen tiedä mitä harrastuksia on olemassa, joten ei osaa edes kertoa mitä voisi haluta, jos ei kerro. Ja toisaalta, jos kertoo kaikki maailman harrastukset alkaen kuviokellunnasta partioon ja capoeirasta gemban soittoon, voi olla, että lapsella menee sormi suuhun. (Tai meidän lapsen tuntien haluaa harrastaa kaikkea.) Joten meidän vanhempien vinkkejä ja ohjausta tarvitaan joka tapauksessa.
Toki jos sattuisi, että lapsi keksisi, että hän haluaa ehdottomasti harrastaa jääkiekkoa ja haluaa ammattilaiseksi, niin kyllä me tukisimme ja asuisimme siellä jäähallilla. Mutta koska en sitä erityisesti itse toivo, en ensimmäisenä ole juuri kyseistä harrastusta lapselleni tyrkyttämässä.
Äläpä yleistä. Meidän lapset ties ennen kouluikää vaikka mistä harrastuksista. Kävimme monipuolisesti liikkumassa perheenä (esim hiihto, luistelu, suunnistus, laskettelu, pyöräily, juokseminen ja yleisurheilu olivat tuttuja omasta takaa) ja kaverit ja serkut harrastivat, moni jo 3 v asti. Itse pidän outona, jos lapset eivät tietäisi mitä kaikkea on mahdollista harrastaa...
Toki meidän lapsi tietää nuo, mutta koska harrastusmahdollisuuksia on paljon muitakin. En pidä outona, jos esim. viisivuotias ei keksi toivoa harrastuksekseen trikkausta, uimahyppyjä, pingistä, parkouria, roller derbyä, tankotanssia, mäkihyppyä, pikaluistelua, judoa, tennistä, showtanssia, akrobatiaa, sirkusta tai trampoliinivoimistelua. Noita kaikkia näyttää meidän lähitienoilla olevan tarjolla 4-8-vuotiaille, varmaan paljon muutakin, josta en edes tiedä.
Toki voitaisiin mennä vain niillä harrastuksilla, joista lapsi on itse tietoinen, mutta miksi suotta, jos löytyisi myös muita lapselle sopivampia juttuja.
t. ap
Musiikki on siitä hyvä, että jos instumentti ei ole kovin suuri tai sitä ei kuljeteta kotiin ja tunnille, niin melko nuoresta lapsi pääsee itse kulkemaan harrastukseen. Eikä tule juurikaan mitään talkoita ja muita. Vie lapsen tunnille, hakee pois ja maksaa laskun. Ja kotona kuuntelee sitä plim-plom-eikua.