Lue keskustelun säännöt.
Harrastuksia, jotka eivät sido koko perhettä?
19.01.2020 |
Mitä harrastuksia kannattaisi kokeilla alle kouluikäiselle lapselle, jos ei halua, että koko perheen ajankäyttö on tulevaisuudessa sidottu lapsen harrastukseen? Jotain mistä saisi ehkä myös kavereita ja tervettä itsetuntoa, en haluaisi, että harrastus opettaa lasta vahtimaan painoaan ja ulkonäköään. Lapsi tykkää liikunnasta, mutta on aika pienikokoinen, joten koripalloa ei kannata aloittaa. Myös musiikista tykkää ja tehdä käsillään.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
8 oli siis ap
Haluat toisin sanoen siis kaiken? Säilyttää ja syödä kakun. Varmaan joku piirtäminen tai ei vaadi perheeltä paljoa.
Mikä ihmeen itsestäänselvyys on, että kaikkien harrastusten pitäisi tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin ovat harrastuksissa mukana viikonloput ja illat, talkoilevat, valmentavat, keräävät rahaa jne? Esikoisemme on harrastanut ja harrastaa yhä aktiivisesti monta kertaa viikossa, mutta harrastusmaisesti (ei itse halua kilpailla), joten on riittänyt, että me viemme ja haemme harrastuksesta, sovimme välillä kimppakyydit ja olemme kiinnostuneita. Sekä joskus teemme vapaaehtoisesti harrastuksesta tulleiden kavereiden kanssa harrastusreissuja. Nyt isompana lapsi pääsee jo osin itse harrastukseensa, eikä meillä ole tarvetta kuskata lasta pitkin maakuntia tai leipoa mokkapaloja.
Hänenkin vuokseen olisi kiva, jos pienemmän sisaruksen harrastus ei veisi vähintään toisen vanhemman viikonloppuja suhteettomasti.
ap
Turha täällä riehut. Niin se vaan usein on. Sitä se vaatii monissa lajeissa. Ei se minun vika ole :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi alle kouluikäinen ja käy jo muskarissa? Kuinka paljon enemmän harrastuksia tuon ikäinen tarvitsee? Eikö kannattaisi odottaa että on edes kouluiässä, sitten ne kiinnostuksen kohteetkin alkaa paremmin hahmottua.
Aika kuluu yllättävän nopeasti, mitään haittaa ei ole, että mietin tätä jo nyt pari vuotta etukäteen, kun on aikaa, ei sinne harrastukseen tarvitse heti tänään ilmoittautua. Ja itse näen, että harrastukset hahmottuvat helpommin, jos niitä voi kokeilla. Esikoinen meillä kokeili montaa harrastusta, ennen kuin löysi ns. oman juttunsa, näen, että eri asioiden kokeilu auttoi löytämään sen omansa.
t. ap
No sittenhän teillä on jo kokemusta tästä asiasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
8 oli siis ap
Haluat toisin sanoen siis kaiken? Säilyttää ja syödä kakun. Varmaan joku piirtäminen tai ei vaadi perheeltä paljoa.
Mikä ihmeen itsestäänselvyys on, että kaikkien harrastusten pitäisi tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin ovat harrastuksissa mukana viikonloput ja illat, talkoilevat, valmentavat, keräävät rahaa jne? Esikoisemme on harrastanut ja harrastaa yhä aktiivisesti monta kertaa viikossa, mutta harrastusmaisesti (ei itse halua kilpailla), joten on riittänyt, että me viemme ja haemme harrastuksesta, sovimme välillä kimppakyydit ja olemme kiinnostuneita. Sekä joskus teemme vapaaehtoisesti harrastuksesta tulleiden kavereiden kanssa harrastusreissuja. Nyt isompana lapsi pääsee jo osin itse harrastukseensa, eikä meillä ole tarvetta kuskata lasta pitkin maakuntia tai leipoa mokkapaloja.
Hänenkin vuokseen olisi kiva, jos pienemmän sisaruksen harrastus ei veisi vähintään toisen vanhemman viikonloppuja suhteettomasti.
ap
Turha täällä riehut. Niin se vaan usein on. Sitä se vaatii monissa lajeissa. Ei se minun vika ole :D
Siksi juuri kysyn harrastuksia, jotka eivät vaadi sitä. Koska niitä on.
t. ap
Vierailija kirjoitti:
Asumme isossa kaupungissa, joten mahdollisuuksia on paljon. Lasta tällä hetkellä tuntuu kiinnostavan kaikki ja toisaalta ei alle kouluikäinen edes vielä tiedä mitä kaikkia harrastuksia olisi olemassa, joten ilman meidän vanhempien apua ei osaisi itse ehdottaa. (Ei edes me vanhemmat tiedetä, sen verran paljon kaikkea löytyy, esim. jonkun mainitsema tankotanssi ei olisi tullut itselleni mieleenkään.)
Mielellään laittaisin sellaiseen harrastukseen, jossa voi halutessaan edetä pidemmällekin, jos lapsella itsellään on kiinnostusta. Eikä niin, että laitan nyt vaikka jalkapallon harrastusryhmään ja sitten jos lapsi toden teolla innostuisikin ja olisi lahjoja, toteaisin, että et saakaan mennä vaativampaan ryhmään. Vaan mieluummin niin, että jos lapsi haluaisi, hänellä olisi mahdollisuus edetä vaativammalle tasolle, ilman, että koko perheen pitää elää harrastuksen ehdoilla.
Käy nyt muskarissa ja tykkää todella paljon, jotain soitinta voisi lähivuosina kokeilla. Sitä voi harrastaa vaikka joka päivä ja käydä viisi kertaa viikossa harjoituksissa, ilman, että meidän vanhempienkin tarvitsee muuttaa konservatoriolle asumaan.
Joku liikuntakin olisi kiva, tanssia ainakin voisi harkita.
Onko jollain kokemusta esim. kiipeilystä, parkourista tms?
Meillä 5- ja 7-vuotiaat pojat on parkourin alkeisryhmässä, viime syksynä aloittivat. Lapset tykkää kovasti ja itse harjoituksia seuranneena totean kyllä, että fiksun tuntuinen harrastus. Harjoituksissa tulee kestävyyskuntoa, tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta ja nopeutta; kaikki samassa paketissa.
Aika kuluu yllättävän nopeasti, mitään haittaa ei ole, että mietin tätä jo nyt pari vuotta etukäteen, kun on aikaa, ei sinne harrastukseen tarvitse heti tänään ilmoittautua. Ja itse näen, että harrastukset hahmottuvat helpommin, jos niitä voi kokeilla. Esikoinen meillä kokeili montaa harrastusta, ennen kuin löysi ns. oman juttunsa, näen, että eri asioiden kokeilu auttoi löytämään sen omansa.
t. ap