Onko vammaisella lonkkavikaisella naisella oikeus saada lapsia?
Kommentit (12)
Jos saa synnytettyä niin myöhemmin tulee lastensuojeluilmoituksia lapsista kuitenkin.
on sulla oikeus lentää vaikka kuuhun jos haluat
Nyt on niin paha sairaus, että mitenkähän ne muut selviää, jolla oikeasti on niitä sairauksia: reumaa, ms-tauti, hiv... Hyvin näyttää nämäkin selviytyvän...
Mulla on toinen jalka 4 cm lyhyempi kuin toinen. Eikä se ainakaan ole periytynyt. T. Ammattivalittaja
Oikeus on aina, mutta järkeäkin voi käyttää, jos joutuu turvautumaan jatkuvaan toisen apuun tai sosiaalisiin tukiin, vain täyttääkseen jonkun unelman. Ptäisi voida miettiä meneekö omat halut toisen kustanteella ja voisiko vauvakuumetta mitenkään hoitaa toisin. Voisiko esim. koira korvata hoivavietin?
On minullakin unelma ajaa vanhalla 50-luvun autolla kaikki arkiajot, mutta minulla ei siihen ole varaa ja lisäksi se saastuttaa. En siis ajele, koska sitä ei pidetä hyvänä asiana ja se aiheuttaa muille mielipahaa. Auto ja lapsi nyt eri asioita, mutta se pointti, että toisten hyväksi luovun jostain omasta unelmasta.
Totta himskatissa on oikeus! Siitä vaan, lapsia on aivan liian vähän tässä maassa ja joka ikinen on tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Oikeus on aina, mutta järkeäkin voi käyttää, jos joutuu turvautumaan jatkuvaan toisen apuun tai sosiaalisiin tukiin, vain täyttääkseen jonkun unelman. Ptäisi voida miettiä meneekö omat halut toisen kustanteella ja voisiko vauvakuumetta mitenkään hoitaa toisin. Voisiko esim. koira korvata hoivavietin?
On minullakin unelma ajaa vanhalla 50-luvun autolla kaikki arkiajot, mutta minulla ei siihen ole varaa ja lisäksi se saastuttaa. En siis ajele, koska sitä ei pidetä hyvänä asiana ja se aiheuttaa muille mielipahaa. Auto ja lapsi nyt eri asioita, mutta se pointti, että toisten hyväksi luovun jostain omasta unelmasta.
Näin. Minun mieheni ei pystynyt luopumaan unelmastaan saada lapsi minun vammaisuudestani huolimatta tai sairaushan tämä enemmänkin on... mutta siis lapsi piti saada ja hän kuulemma auttaa jne jne. Raskaus ja synnytys ei ollut ongelma, mutta arki ja liikkuminen kodin ulkopuolella on. Lopulta tietenkin kävi kuten arvasin, että mies lipesi vastuustaan ja minä liikkumisen vaikeuksista huolimatta hoidan lapset ja asioinnin hyvin pitkälti. Aina se kirpaisee, kun parkkeeraan invapaikalle lapset kyydissä ja nytrkkiä heristellään viereisistä autoista. Olen kuulemma niin nuori, etteivät usko minun oikeasti olevan siihen oikeutettu. Invamerkistä huolimatta.
Ei ole oikeus, vaan velvollisuus! Tärkeintä on synnytys, ei se mitä sen jälkeen tulee. Kysy vaikka Päivi Räsäseltä.
Kenelläkään ei ole mitään lähtökohtaista oikeutta saada lapsia.
Jos sinulle tulee lapsi, Niin olet varmaan oikein hyvä äiti ja pidä siitä hyvää huolta, mutta minä olen täysin kyllästynyt siihen, että yhteiskunnan muka pitäisi kaikille tarjota yhteisistä rahoista keinovauvoja ja seksissä avustajia ja vauvanhoidossa avustajia jne jne.
Tietysti on oikeus. Jos tarkemmin katsellaan, jokaisella meillä on joku peruste, jonka takia ei muka kannattaisi hankkia lapsia.
Joillain se on sairaus, jollain v-mäinen luonne, jollain kyvyttömyys pitää perhettä ehjänä, jollain huonot taloustaidot jne.
Taasko lonkkavikainen linjoilla. Miksi vikaasi ei ole hoidettu?