Mitä ajattelet tällaisesta skypetyksestä lapsiperheessä? Stressaanko turhaan?
Mieheni puhuu jonkin verran skypessä ja muuten videopuheluita työasioihin liittyen eikä informoi siitä muuta perhettä. Nyt viimeisenä esimerkiksi vetäytyi makkariin videopuhumaan. Lapset sitten aukaisivat oven ja menivät huoneeseen alasti (kun kylpyyn oltiin menossa). Mies käänsi kameraa, että "hei, tämmöisiä sankareita tuli häiritsemään" ja lapset ja minä näyimme kameralla (ja myös sotkuinen huone, joka hävettää ehkä kaikkein eniten.)
Olenko vain ylistressaantunut ja hermoloman tarpeessa vai oliko tuossa teidän mielestänne mitään typerää? Minulla vain nousi sykkeet vaikka tiedän, että mieheni tykkää meitä/perhettään esitellä kaikille ja on meistä ylpeä, aina on tykännyt pitää parisuhteestamme ja minusta ja lapsista meteliä. Mutta en tykkää yhtään esim. tuollaisesta. Että jonkun tuntemattoman ulkomaalaisen ukkelin ruudulla vilahdamme. Olenko minä siis vain stressaantunut ihan omaa tyhmyyttäni ja pitäisi keskittyä sitä stressiä lievittämään? Vai onko mieheni jopa urpo?
Tuntuu vaan, että mies tuo kaikki työt kotiin ja ne määrittävät koko tämän perhe-elämämme. Emmekä mitään etuoikeutetun hyväosaisia ole, jolloin tämä ajan ja yksityisyyden uhraus kävisi jotenkin järkeen vaan aivan tavallisia ihmisiä. Raskas tilanne jotenkin.
Nyt kun miehelle sanoin, että vähän tuntui epämukavalta (meillä on ollut paljon riitoja niin en edes jaksanut yrittää sanoa muuta, mietin olisiko pitänyt jättää kokonaan sanomatta) niin mies alkoi todella vihaisena siivota täällä ja tiuskimaan kuinka häntä stressaa kun minua stressaa ja jotain tuollaista. Huoh. No tiedän, että mies stressaa, mutta voisiko vain ystävällisesti olla kuvaamatta meitä tai paljon mitään muutakaan meidän kodissamme. En vain jaksa...
Kommentit (9)
Hienoa, että miehesi on ylpeä perheestään. Mutta siitä huolimatta hänen on kunnioitettava sinun yksityisyyttäsi. Sinulla on oikeus päättää milloin ja miten sinua näytetään. Teidän pitää myös sopia lasten yksityisyyden tasosta.
Ikävää, että miehesi tuo töitä kotiin eikä osaa erottaa työ- ja perhe-elämää. Joillekin se ei ole ongelma, mutta sinua se selvästi häiritsee. Siksi sinun on nostettava asia keskusteluun ja teidän täytyy sopia teidän rajoista. Mies ei tietenkään tykkää tulevasta keskustelusta, mutta mikäli hän haluaa onnellisen puolison ja toimivan parisuhteen, hänen on otettava sinut huomioon.
En tosiaan riitaa haluaisi. Eniten ehkä pidän ongelmana sitä, että mies tekee töitä jatkuvasti ja se näkyy kyllä perhe-elämässä. Jotenkin tuo sitten oli sellainen asia, jossa toivoisin mieheni ymmärtävän huomioida tunteitani enemmän vaikka itse kuvaamisesta erilailla ajattelisikin. Mies myös kertoilee aika avoimesti asioita ja itse olen sillälailla yksityisempi ihminen, että oikein ahdistaa, että mitä kaikkea mies kokee asialliseksi kertoa kelle vain. Ei hän tyhmä ole vaan todella älykäs, mutta ei nyt kuitenkaan parhaiten huomioiva. Että kun hän haluaa tehdä jotenkin niin niin sitten tehdään.
Toinen juttu tänään, että mies tapansa mukaisesti päätti tehdä vielä vähän lisää töitä ja oletin, että siinä menisi aivan pari tuntia, mutta koko iltahan siinä sitten meni tietysti enkä päässyt lenkille, mikä olisi ollut minulle tärkeää. (Ja mies teki töitä kotoa eli missään toisen kanssa ei ollut, av:ssa on aina epäilijöitä).
No yritän vielä saada rauhan palaamaan. Olen vain kyllästynyt sovittelemaan tällaisia jos mies ei osaa tulla kertaakaan enemmän vastaan. Tuntuu, että joustan jo niin paljon ja väsyttääkin tietysti. Muta kyllä se siitä. On minullakin tapana tehdä kärpäsestä härkänen ainakin mielessäni.
Ap
Kansainvälisissä kuvioissa on joskus vain pakko joustaa normaaleista virka-ajoista, ihan aikaerojenkin takia. Mutta tuntuisi hyvältä ratkaisulta, että mies sulkeutuisi skypettämään johonkin huoneeseen, ja sen jälkeen olisi taas läsnä perheen kanssa. Keskustelkaa.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan riitaa haluaisi. Eniten ehkä pidän ongelmana sitä, että mies tekee töitä jatkuvasti ja se näkyy kyllä perhe-elämässä. Jotenkin tuo sitten oli sellainen asia, jossa toivoisin mieheni ymmärtävän huomioida tunteitani enemmän vaikka itse kuvaamisesta erilailla ajattelisikin. Mies myös kertoilee aika avoimesti asioita ja itse olen sillälailla yksityisempi ihminen, että oikein ahdistaa, että mitä kaikkea mies kokee asialliseksi kertoa kelle vain. Ei hän tyhmä ole vaan todella älykäs, mutta ei nyt kuitenkaan parhaiten huomioiva. Että kun hän haluaa tehdä jotenkin niin niin sitten tehdään.
Toinen juttu tänään, että mies tapansa mukaisesti päätti tehdä vielä vähän lisää töitä ja oletin, että siinä menisi aivan pari tuntia, mutta koko iltahan siinä sitten meni tietysti enkä päässyt lenkille, mikä olisi ollut minulle tärkeää. (Ja mies teki töitä kotoa eli missään toisen kanssa ei ollut, av:ssa on aina epäilijöitä).
No yritän vielä saada rauhan palaamaan. Olen vain kyllästynyt sovittelemaan tällaisia jos mies ei osaa tulla kertaakaan enemmän vastaan. Tuntuu, että joustan jo niin paljon ja väsyttääkin tietysti. Muta kyllä se siitä. On minullakin tapana tehdä kärpäsestä härkänen ainakin mielessäni.
Ap
Sanoitko miehelle, että haluaisit lenkille? Ymmärrän teitä molempia ja itse syyllistyn myös "teen vain tämän yhden jutun, mutta menikin koko ilta" töihin. Silloin itse toivoisin kumppanilta selkeää viestiä, että jos hän odottaa minulta jotain. Yleensä toiveet avoimesti, ystävällisesti etukäteen kertomalla pääsee parempaan lopputulokseen kuin olettamalla jotain ja tiuskimalla jälkikäteen. Siitä hermostuu vain molemmat.
Kiitos linkistä, se kyllä piristi. :D
Joo, keskusteltava on. Mies meni jo nukkumaan niin olkoon nyt rauhassa, mutta huomenna varmaan löytyy sopiva hetki sopia. Iso osa miehen asiakkaista ja yhteistyökumppaneista on Jenkeistä, joten yhteydenotot menevät tietysti aina todella myöhäisiksi. Sinänsä tiedän kyllä, että olen onnekas kun on tuollainen fiksu ja luotettava mies. Vaikkakin hyvin joustamaton ja taivuteltava mies jos jotain haluaa joskus toisellakin tapaa tehdä. Varmaan tuolla lenkinkin väliinjäämisellä oli yllättävän suuri vaikutus sitten ja oloni oli jo muutenkin vähän sellainen "ihan huono päivä", että ylireagoin. Onhan se tietysti hyvä, että mies ei koe tarvetta kaunistella asioitamme ja osaa olla avoimempi.
Huomenna sitten ylös, ulos ja lenkille niin jaksaa taas!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan riitaa haluaisi. Eniten ehkä pidän ongelmana sitä, että mies tekee töitä jatkuvasti ja se näkyy kyllä perhe-elämässä. Jotenkin tuo sitten oli sellainen asia, jossa toivoisin mieheni ymmärtävän huomioida tunteitani enemmän vaikka itse kuvaamisesta erilailla ajattelisikin. Mies myös kertoilee aika avoimesti asioita ja itse olen sillälailla yksityisempi ihminen, että oikein ahdistaa, että mitä kaikkea mies kokee asialliseksi kertoa kelle vain. Ei hän tyhmä ole vaan todella älykäs, mutta ei nyt kuitenkaan parhaiten huomioiva. Että kun hän haluaa tehdä jotenkin niin niin sitten tehdään.
Toinen juttu tänään, että mies tapansa mukaisesti päätti tehdä vielä vähän lisää töitä ja oletin, että siinä menisi aivan pari tuntia, mutta koko iltahan siinä sitten meni tietysti enkä päässyt lenkille, mikä olisi ollut minulle tärkeää. (Ja mies teki töitä kotoa eli missään toisen kanssa ei ollut, av:ssa on aina epäilijöitä).
No yritän vielä saada rauhan palaamaan. Olen vain kyllästynyt sovittelemaan tällaisia jos mies ei osaa tulla kertaakaan enemmän vastaan. Tuntuu, että joustan jo niin paljon ja väsyttääkin tietysti. Muta kyllä se siitä. On minullakin tapana tehdä kärpäsestä härkänen ainakin mielessäni.
Ap
Sanoitko miehelle, että haluaisit lenkille? Ymmärrän teitä molempia ja itse syyllistyn myös "teen vain tämän yhden jutun, mutta menikin koko ilta" töihin. Silloin itse toivoisin kumppanilta selkeää viestiä, että jos hän odottaa minulta jotain. Yleensä toiveet avoimesti, ystävällisesti etukäteen kertomalla pääsee parempaan lopputulokseen kuin olettamalla jotain ja tiuskimalla jälkikäteen. Siitä hermostuu vain molemmat.
Sanoin kyllä, hän jotenkin onnistui unohtamaan sen. Ei tahallaan tietenkään, mutta monesti uppoutuu työhön sillä tavalla, että ajantajukin saattaa heiketä. Nytkin esimerkiksi sanoi, että olisin voinut käydä ennen kuin hän lähti kun hänhän teki töitä vain pari tuntia extraa (vaikka oli neljästä kahdeksaan). Ei siis muistanut alettuaan heti töistä tultuaan töihin. Aika pahalta varmaan kuulostaa... Ei tämä onneksi tällaista ihan päivästä toiseen ole. :)
Ap
Eli mies siis sanoi tekevänsä muutaman asian työpäivän jälkeen ja muistutin, että haluan käydä lenkillä. Sitten mies paiskikin hommia pidempään ja meinasi vielä, että olisin voinut käydä lenkillä "siinä välissä". Ja sitten tämä skype-homma mistä pahoitin mieleni. Ei pitäisi kyllä ihan joka asiasta tehdä ongelmaa vaan keskittyä niihin hyviin asioihin. Onhan se yleensä aika ihana kuitenkin.
Ap
Ymmärrän molemmat puolet. Itse en ole ollenkaan somessa ja vaikka tykkäänkin olla kavereideni kanssa kuvissa (jotta minulla on joitain muistoja heistä), en pidä yhtään siitä että he julkaisevat kuvia jossain kysymättä minulta ensin. Useat ystäväni toki varmistavat saako jonkun kuvan laittaa jonnekin, mutta on muutama jotka eivät kysy ja laittavat esimerkiksi tilannekuvia joissa näyn enkä ole edes tietoinen kuvien olemassaolosta.
Minusta on kuitenkin kiva ajatus, että mies tykkää esitellä teitä ja on ylpeä perheestään. Eikö se tuntuisi pahemmalta, että mies tiuskisi ja lasten tullessa huoneeseen huutaisi, että pois täältä nolaatte minut tms?
Tuo lasten alastomana oleminen on nykyään ilmeisesti hieman kyseenalaista, mutta ainakin vielä 90-luvulla oli tyypillistä ottaa lapsista kuvia ilman vaatteita ja näitä on esitelty kuva-albumeista pitkin maita ja mantuja.
Ei tuosta riitaa kannata tehdä, voisit yrittää keskustella rauhallisesti asiasta jos sinua tämä häiritsee. Helposti stressin alta kaikesta saa väännettyä riidan aikaiseksi vaikka sellaiseen ei tarvetta olisi.