Lue keskustelun säännöt.
Isoäiti hamstraa polyesterivaatteita tytölleni
Vaateröykkiöihin hukkuva äiti
06.01.2020 |
Äitini ravaa paljon alennusmyynneissä, ja hänelle tuntuu aivan vieraalta ajatus, että vähemmän voisi olla enemmän. Jo ollessani itse nuorempi hän saattoi ostaa alennusmyynneistä kasan vaatteita minulle ja sisaruksilleni, vaikka yritimme sanoa hänelle haluavamme itse valita omat vaatteemme. Yleensä nämä hänen hamstraamansa vaatteet eivät edes olleet sopivia tai muuten mieluisia. "Mutta kun se maksoi vain... euroa", oli tuttu lause kodissamme. Hukkaan menivät kuitenkin ne eurot kun alelöydöt jäivät käyttämättä. Aloin ostaa omat vaatteeni kesätyörahoillani noin 14-15 vuotiaasta asti, koska muuten minulla ei olisi ollut esimerkiksi yhtiäkään oikeasti sopivia farkkuja. En siis käyttänyt järjettömiä summia vaatteisiini, mutta ostin tarpeelliset ja sopivat vaatteet välittämättä siitä, olivatko ne alennuskorista vai normaalihintaisia.
Olen itse pyrkinyt vuosien ajan välttämään "muovivaatteita" niiden huonojen ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien takia. Tiedostan kyllä myös puuvillaan liittyvät ongelmat, mutta pyrin ylipäätään ostamaan vaatteita vain todelliseen tarpeeseen. Äitini taas on ihastunut lastenvaatteisiin ja ostaa niitä säkkikaupalla lapsellemme. Olen yrittänyt sanoa hänelle välttelevämme esimerkiksi polyesteria, mutta hän ei usko. Samoin olen harmitellut jonkun (ei hänen ostamansa) polyesteripaidan menneen yhdessä pesussa kaamean näköiseksi ja yrittänyt sen kautta saada hänet ymmärtämään polyesterivaatteiden järjettömyys.
Olemme laittaneet esimerkiksi 100% polyesteria olevat yöpaidat suoraan kierrätykseen. Lapsille on kuitenkin tarjolla täysin puuvillaisia vaatteita järkevään hintaan, joten en halua pukea lastamme hengittämättömään öljysäkkiin. Onko ideoita, miten saisin äitini lopettamaan ostoshysteriansa loukkaamatta häntä täysin?
Kommentit (20)
Annat äidillesi listan, mitä tarvitsette.
Tyyliin villahousut, puuvillapaita...koko se-ja-se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit sanoa myös, ettei teille yksinkertaisesti mahdu kaappeihin tuhotonta määrää ylimääräisiä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
First World Problems.
Jos yhtään seuraisit mitä nämä valtavat määrät halpavaatteita maailmassa aiheuttavat ympäristölle ja köyhille maille, niin tajuaisit ettei kyseessä nimenomaan ole "first world problem".
Polyesterista olen siis jo sanonut hänelle. Kuitteja häneltä on turha pyytää, koska alennusvaatteita ei voi palauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annat äidillesi listan, mitä tarvitsette.
Tyyliin villahousut, puuvillapaita...koko se-ja-se.
Häntä ei tunnu kiinnostavan se, mitä me tarvittaisiin. Vaatteita hän hamstraa sen mukaan mitä sattui alesta löytämään. Ei ole väliä vaikka olisimme sanoneet hänelle, ettei tyttö tarvitse yhtään enempää vaatteita.
En usko että sinulla on muuta tietä kuin loukata äitiäsi, pakottamalla häntä viemään jokaikisen vaatteen takaisin minkä mukanaan tuokin. Sanot ei kiitos, ja pakotat kantamaan ostoksensa takaisin autoonsa/kotiinsa. Tämä on ainoa tapa miten asia menee perille, jos jollakin on taipumusta liialliseen osteluun ja ehkä hamstraamiseenkin(?).
Minä sain oman anoppini kohdalla loppumaan tämän juuri tuolla tavalla. Taas oli osteltu kassillinen väärän kokoisia vaatteita, joille ei muutenkaan ollut tarvetta, silloin rohkaisin itseni ja otin kassista yhden vaatteen ja sanoin että tämä meillä tulee vain käyttöön. Voit etsiä jonkun muun perheen, joille nämä loput sopisivat.
Tätä ennen olin joka tapaamisella vastaanottanut kassillisen vaatteita. Ymmärrän kyllä jos joku perhe antaa kassillisen vanhoja vaatteita meille ajatuksella "katsokaa haluatteko jotain ja laittakaa loput kierrätykseen/toiselle perheelle/palauttakaa. Mutta en pidä yhtään ajatuksesta, että joku sukulainen ottaa elämäntehtäväkseen etsiä meidän lapsille mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halpaa, eli etsii oikeastaan jonkun kohteen johon tyydyttää oudon ostamisen tarpeensa. Palstalta ja kavereilta olen käsittänyt, että isovanhemmilla aika yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaateröykkiöihin hukkuva äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat äidillesi listan, mitä tarvitsette.
Tyyliin villahousut, puuvillapaita...koko se-ja-se.
Häntä ei tunnu kiinnostavan se, mitä me tarvittaisiin. Vaatteita hän hamstraa sen mukaan mitä sattui alesta löytämään. Ei ole väliä vaikka olisimme sanoneet hänelle, ettei tyttö tarvitse yhtään enempää vaatteita.
Palauta kelvottomat hänelle.
Opettele puhumaan. Sillä pääsee pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko että sinulla on muuta tietä kuin loukata äitiäsi, pakottamalla häntä viemään jokaikisen vaatteen takaisin minkä mukanaan tuokin. Sanot ei kiitos, ja pakotat kantamaan ostoksensa takaisin autoonsa/kotiinsa. Tämä on ainoa tapa miten asia menee perille, jos jollakin on taipumusta liialliseen osteluun ja ehkä hamstraamiseenkin(?).
Minä sain oman anoppini kohdalla loppumaan tämän juuri tuolla tavalla. Taas oli osteltu kassillinen väärän kokoisia vaatteita, joille ei muutenkaan ollut tarvetta, silloin rohkaisin itseni ja otin kassista yhden vaatteen ja sanoin että tämä meillä tulee vain käyttöön. Voit etsiä jonkun muun perheen, joille nämä loput sopisivat.
Tätä ennen olin joka tapaamisella vastaanottanut kassillisen vaatteita. Ymmärrän kyllä jos joku perhe antaa kassillisen vanhoja vaatteita meille ajatuksella "katsokaa haluatteko jotain ja laittakaa loput kierrätykseen/toiselle perheelle/palauttakaa. Mutta en pidä yhtään ajatuksesta, että joku sukulainen ottaa elämäntehtäväkseen etsiä meidän lapsille mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halpaa, eli etsii oikeastaan jonkun kohteen johon tyydyttää oudon ostamisen tarpeensa. Palstalta ja kavereilta olen käsittänyt, että isovanhemmilla aika yleistä.
Näin täytyy varmaan tehdä. Pelkään vain välien menevän täysin, äitini kun ei oikein osaa ottaa mitään palautetta vastaan ja osaa halutessaan heittäytyä älyttömäksi marttyyriksi... Haluaisin kuitenkin isovanhempien olevan osa tytön elämää.
Sanot, ettei käy lapsen iholle kun eivät hengitä. Ja se on totta vaikkei olisi atoopikko. Eli terveydelliset syyt. Jos loukkaantuu niin voi,voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin simppeliä: lapset eivät voi käyttää muovivaatteita, ne käyvät iholle eivätkä hengitä. Tämä ollut itsellleni aivan selvää aina, minusta on käsittämätöntä että niitä edes myydään.
Ja sitten sanot mille vaatteille tarve jotta hän tietää mitä ostaa, jos ostaa.
Ristus että taas tyhjästä tehty ongelma.
Älä oo niin hienohelma.
Ehkä tyttäresi kasvaa järkevämmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla marttyyri, jos tahtoo. Se on sitten hänen valintansa. Sinä teet myös oman valintasi: otat vaan kaiken vastaan ja harmittelet itseksesi - eli sinä valitset marttyyrin roolin.
Vaateröykkiöihin hukkuva äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että sinulla on muuta tietä kuin loukata äitiäsi, pakottamalla häntä viemään jokaikisen vaatteen takaisin minkä mukanaan tuokin. Sanot ei kiitos, ja pakotat kantamaan ostoksensa takaisin autoonsa/kotiinsa. Tämä on ainoa tapa miten asia menee perille, jos jollakin on taipumusta liialliseen osteluun ja ehkä hamstraamiseenkin(?).
Minä sain oman anoppini kohdalla loppumaan tämän juuri tuolla tavalla. Taas oli osteltu kassillinen väärän kokoisia vaatteita, joille ei muutenkaan ollut tarvetta, silloin rohkaisin itseni ja otin kassista yhden vaatteen ja sanoin että tämä meillä tulee vain käyttöön. Voit etsiä jonkun muun perheen, joille nämä loput sopisivat.
Tätä ennen olin joka tapaamisella vastaanottanut kassillisen vaatteita. Ymmärrän kyllä jos joku perhe antaa kassillisen vanhoja vaatteita meille ajatuksella "katsokaa haluatteko jotain ja laittakaa loput kierrätykseen/toiselle perheelle/palauttakaa. Mutta en pidä yhtään ajatuksesta, että joku sukulainen ottaa elämäntehtäväkseen etsiä meidän lapsille mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halpaa, eli etsii oikeastaan jonkun kohteen johon tyydyttää oudon ostamisen tarpeensa. Palstalta ja kavereilta olen käsittänyt, että isovanhemmilla aika yleistä.
Näin täytyy varmaan tehdä. Pelkään vain välien menevän täysin, äitini kun ei oikein osaa ottaa mitään palautetta vastaan ja osaa halutessaan heittäytyä älyttömäksi marttyyriksi... Haluaisin kuitenkin isovanhempien olevan osa tytön elämää.
No mietihän asiaa niin, että jos joku lyö välit poikki lapsenlapseen, koska tämän äiti ei vastaanota ylimääräisiä vaatteita, niin onko hän todella hyväksi omalle lapsellesi? Jos tuo on siis ihan oikea mahdollisuus teillä. Terve ihminen ei lyö välejä poikki tuollaisesta. Haluatko opettaa lapsellesi että on ok kiristää toisia sillä, että lyödään välit poikki jos ei saa tehdä toiselle mitä haluaa?
Todennäköisesti äitisi marttyroi ja draamailee asiaa aikansa, sitten palaatte entiseen niin että hän aina välillä jupisee asiasta jotain.
Vierailija kirjoitti:
First World Problems.
Nimenomaan. Ensimmäisen maailman suurimpia ongelmia on juurikin turhan tavaran jatkuva syötös.
Itsekin yritän hillitä tuota sukulaisten shoppailuhulluutta. Nyt minulla on ilmaantunut kassillinen koon 68 housuja ja bodyja. Pesen vauvapyykkiä kaksi tai kolme kertaa viikossa, joten kovin montaa vaatekertaa ei edes tarvitse, 6-7 on jo hulppea määrä.
Vierailija kirjoitti:
Älä oo niin hienohelma.
Ehkä tyttäresi kasvaa järkevämmäksi.
Millä tavalla ap on hienohelma, jos hän ei halua liikaa eikä epäsopivia vaatteita lapselleen ja ajattelee myös ympäristöä?
Munkin äiti on aina työntänyt mulle kamalia hiostavia keinokuituvaatteita, ihan lapsesta saakka! Olikohan nuo kiiltelevät ja liukkaat keinokuidut sitten joskus aikoinaan olevinaan jotakin hienoa? Äitini on syntynyt vuonna 1946. En juuri muuta pysty käyttämään kuin puuvillaa. Sitähän äiti ei ota kuuleviin korviinsa. :D
Sanot suoraan, ettei teillä käytetä polyesteriä. Jos loukkantuu, niin mitä väliä?
Tai pyydät kuitit vaatteista, että voit palauttaa/vaihtaa ne. Itse annan aina kuitit lahjojen mukana, että tyttäreni voi vaihtaa ne, jos ei tuote miellytä.