Tekeekö huonolla ylioppilastodistuksella mitään?

Mikä nyt sitten on huono ja mikä ei?

A:n papereilla tuskin pääsee oikein mihinkään.

Minne vaan, kun lukee pääsykokeisiin hyvin. Yliopistossa on kiintiö myös pelkille pääsykoepisteille. Oma lapsi pääsi täysillä pisteillä yliopistoon vaikka kirjoitukset meni penkin alle.

AMK jollakin alalla, johon ei ole kovaa tunkua.

Tai sitten voi pyrkiä pääsykokeiden kautta minne vain.

Valintakokeella voi päästä vaikka minne. Ei hyvälläkään ylioppilastodistuksella tee mitään muuta kuin hakee seuraavaan opiskelupaikkaan.

Ei mitään.

Ja on syytä muistaa, ettei ole sanottua että heikko oppilas pääsee läpi kirjoituksista.

Ammattikoulu parempi. Kieliä voi mennä omaksumaan kohdemaihin ja avoimessa yliopistossa/amkissa voi suorittaa mielin määrin kursseja.

Pääsykokeeseen joutuu tosissaan lukemaan. Siellä on ammattikoululaisetkin kisaamassa ja myös he käyvät valmennuskursseja läpi.

Vierailija kirjoitti:

Minne vaan, kun lukee pääsykokeisiin hyvin. Yliopistossa on kiintiö myös pelkille pääsykoepisteille. Oma lapsi pääsi täysillä pisteillä yliopistoon vaikka kirjoitukset meni penkin alle.

Vuosi, ala ja yliopisto? Sorry, mutta en usko väitettäsi.

MicMac kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minne vaan, kun lukee pääsykokeisiin hyvin. Yliopistossa on kiintiö myös pelkille pääsykoepisteille. Oma lapsi pääsi täysillä pisteillä yliopistoon vaikka kirjoitukset meni penkin alle.

Vuosi, ala ja yliopisto? Sorry, mutta en usko väitettäsi.

En mainitse tarkempia tietoja, mutta lähiaikoina. Sai täydet pisteet pääsykokeesta. Ja sisäänpääsyyn oli myös kiintiö, missä huomioitiin vain pääsykoepisteet. Tämä väylä on olemassa esim ulkomailla lukionsa käyneitä varten.

Mikä on huono ylioppilastodistus? Korkein arvosanani oli M, alin ei ollut edes A ja silti kelpasin tänä vuonna korkeakouluun opiskelemaan. Hakijoita kyllä riitti ja ryhmässäni on myös polkuopintojen kautta opiskelevia jotka eivät pärjänneet pääsykokeissa.

Eikös 2020 tule pääsykokeisiin joku muutos? Ylioppilastodistus merkkaa niissä entistä vähemmän?

Itselle huono ylioppilastodistus oli vaan taakka. Hei mä osaan nää jutut, mutta joo katellaan ylioppilastodistuksia.

Kukaan ei ole koskaan kysynyt todistukseni perään.

Kyllä kaupan kassalla arvotetaan lukiota, voit päästä päälliköksi.

Pääseehän sillä nykyisin vaikka lääkikseen, kun pänttää pääsykokeisiin kunnolla. Sitten kun on päässyt opiskelemaan, niin koko yo-todistuksella ei tee yhtikäs mitään. Kerran sitä kysyi erään tunnetun lakifirman esimies, kun hain heille kesätöihin. Ei ollut ihan tässä päivässä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole koskaan kysynyt todistukseni perään.

Yliopistojen sisäänpääsyissä kysellään. Se on se oleellisempi osa. (jos huono, niin sitten monessa paikassa on pienelle osalle valintakoe)

Vierailija kirjoitti:

Pääseehän sillä nykyisin vaikka lääkikseen, kun pänttää pääsykokeisiin kunnolla. Sitten kun on päässyt opiskelemaan, niin koko yo-todistuksella ei tee yhtikäs mitään. Kerran sitä kysyi erään tunnetun lakifirman esimies, kun hain heille kesätöihin. Ei ollut ihan tässä päivässä kiinni.

Mitä todistusta sen olisi sitten pitänyt kysyä? Ei kai kesähessulla ole päättötodistusta korkeammalta asteelta

Pääsin amk.hon pääsykokeilla. Luin kirjat 3 krt läpi.

Lukion todistusta en ole tarvinnut mihinkään ikinä.

Minä hain ja pääsin verraten kovalla työllä yliopistoon ja oma ylioppilastodistukseni arvosanat ovat parhaimmilllaan vain hvviä ja kirjoitusten arvosanat kaikki heikkoja. Toisaalta minun lienee parempi olla enempää viisastelematta sillä omana aikanani omalle alalle joutuivat kaikki osallistumaan pääsykokeisiin ja oli siten täysin mahdollista, että samalla vuosikurssilla olisi voinut aloittaa niin se aikanaan ns. huippulukuiossa laudatur -rivin kirjoittanut kuin hän, joka lukion asemasta valitsi tai muutoin päätyi ammattikouluun. Erona tosin oli, että ylioppilaaaksi kirjoittanut saattoi saada paikan niin erillisestä ylioppilas kuin pääsykoe kiintiössä kun taas ammattikoulusta valmistunut saattoi saada paikan vain pääsykoekiintiössä, joka oli usein huomattavasti pienempi kuin ylioppilaskiintiö. Yhtä hyvin kumpi vain olisi voinut jäädä kokonaan ilman ao. opiskelupaikkaa. Ja sekös olisi harmittanut jos tai mahd. kun ammattikoulusta valmistunut olisi napannut himoitun (jatko-)opiskelupaikan huippulukiosta valmistuneen nenänen edestä. Varmasti harvinaista mutta täysin mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Minne vaan, kun lukee pääsykokeisiin hyvin. Yliopistossa on kiintiö myös pelkille pääsykoepisteille. Oma lapsi pääsi täysillä pisteillä yliopistoon vaikka kirjoitukset meni penkin alle.

Minulla oli pitkästä matikasta A, reaalista ja äikästä C ja englannista sekä ruotsista M. Nykyään työskentelen tekniikan parissa erikoistutkijana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole koskaan kysynyt todistukseni perään.

Yliopistojen sisäänpääsyissä kysellään. Se on se oleellisempi osa. (jos huono, niin sitten monessa paikassa on pienelle osalle valintakoe)

Onko Suomessa nykyisin montakin yliopisto tai korkeakoulu alaa/ opiskelupaikkaa, jonne ei voisi lainkaan pääsykokeiden kautta ellei saisi paikkaa muutoin, kuten tavallisimmin ylppäreidenarvosanojen perusteella?

Itselläni näet ei tule äkkiseltään yhtään mieleen...  Toinen juttu on se että vain pääsykokeiden perusteella (/ kautta) voidaan valita pienempi joukko mutta kun paikka on saatu niin on aivan sama onko sen saanut pääsykokeiden perusteella vai ylppäreiden arvosanojen perusteella vai jotenkin muutoin.