Lue keskustelun säännöt.
Narsistin katse
21.12.2019 |
Olen puolisoni jälkeen pystynyt tunnistamaan kohtuullisesti narsisteja ja heillä on yksi mielenkiintoinen piirre, jota en ole tavallisilla ihmisillä tavannut.
Heidän pupillinsa laajenee, kuin ihastuneena tai riippuvainen dripissa kun he saavat narsistista lähdettä. Oikeudessa tähtenä, työporukan keskipisteenä, jonkun jakamattoman huomion saaneena...
Kommentit (213)
epäilen, senverran eroavaisuuksia ihmisten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheeseen liittyen, narsisteilla on kyllä todella sairas katse aina kun tuijottavat uhriaan. Muistan sen katseen vieläkin. Hyi helvetti.
Häiritseekö sinua jos joku on tähtenä tai työporukan keskipisteenä? 🤔Haluaisitko itse olla?
Vierailija kirjoitti:
Sannaako tarkoitat?
Miksi nämä jotkut luulee että se on juuri hänen ex-vaimonsa, pomonsa tms., josta täällä puhutaan. 🤦🏼♀️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voidaanko silloin sanoa että heidän silmänsä narsastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen, narsisteilla on kyllä todella sairas katse aina kun tuijottavat uhriaan. Muistan sen katseen vieläkin. Hyi helvetti.
Muistan kanssa ikuisesti kun psykopaatti tuli tarkistamaan reaktiotani. Istui siinä edessäni ja katse oli sellainen lasittunut ja kuin orgasmiin partaalla, niin hyvillään oli tilanteesra. Suu hieman raollaan, hyvä ettei kuola valunut. Brrrr...ikuisesti jäi mieleen. Niin sairasta en ole sen jälkeen enkä ennen tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mikä siinä katseessa on, mutta ap on ihan oikeassa. Narsistin/psykopaatin katseen oppii tunnistamaan.
Omat kokemukset psykopaatista, joka hakeutui terapiaan eri asian takia ja sai tämän diagnoosin, eli ihan oikea psykopaatti. Kertoi siitä vain, koska oli ihan helvetin vihainen diagnoosistaan eikä mielestään ole yhtään sellainen. Oli varma, ettei kukaan uskoisi hänen psykiatriaan, koska hänhän on itse aivan täydellinen ja tämä psykiatri oli varmasti itse täysin mielenvikainen...
On paljon mestaroijia joiden lempiaihe on narsismi ja niiden tunnistaminen ihan karmaiseva hutitouhua. Varsinkin naiset kunnostautuu tällä aiheella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On paljon mestaroijia joiden lempiaihe on narsismi ja niiden tunnistaminen ihan karmaiseva hutitouhua. Varsinkin naiset kunnostautuu tällä aiheella.
Joka toisella. Ainutta olevan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaisilta sivustoilta tästä voi lukea ja tubessa on paljon ko. aiheesta. Tänne palstalle kirjoittajien mielenkiinto ei taida riittää näin dramaattisiin aiheisiin. Kertoo jotain suomalaisten ymmärryksestä narsisteja kohtaan, että täällä edelleen levitetään (myös mt-alan ammattilaisten) keskuudessa sitä vuosikymmeniä vanhaa tutkimustietoa faktana, että narsisteja olisi vaan 1% väestöstä.
MaalaisjärjelläKIN ajateltuna luku ei voi enää pitää paikkaansa, koska ko. tutkimus on tehty ennen kuin maailmansotien jälkeisten sukupolvien traumatisoituneet kasvatuksen tulokset ovat perustaneet omia perheitään.
Todellinen lukema tällä hetkellä on paljon suurempi, koska narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole geneettinen ominaisuus, vaan lähes aina väärän kasvatuksen seurausta.
Ja paradoksista kyllä, pelkästään tänne palstalle kirjoittavien keskuudesta voi bongata voimakasta empatiakyvyttömyyttä, itsekeskeistä puhetta ja kiusaamista. Aivan kuin tänne kirjoittavat olisivat vailla inhimillisiä tunteita. Olen lukenut palstaa vuosia ja selvästi havaittavissa on yleinen empatiakyvyn puute ja tietynlainen keskustelemattomuus, ei vaihdeta ajatuksia vaan jankataan omia näkemyksiä viesti toisensa jälkeen.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Narsistin katse on jotain todella karmivaa. Tapailin itse vuoden ajan miestä, jonka katse oli ahdistava alusta saakka.
Ei tarvinnut kovin kummoinen psykologi olla, kun alkoi lukea häntä narsismin oppikirjan kautta. Ainoastaan se, että tunnistin tyypiltä tämän ko. persoonallisuushäiriön esti minua menettämästä hänen kanssaan mielenterveyttä. Nyt lähinnä säälin häntä ja aika ajoin käyn katsomassa somesta, millaista persoonaa hän tällä hetkellä esittää.
Olen tavannut hänen exänsä sattumalta (puhui tästä paljon pahaa epänormaalin paljon) ja ko. nainen kertoi psyykeensä vaurioituneen miehen kanssa niin paljon, että terveys oli romahtanut. Kokemuksemme olivat lähes identtiset. Rakkauspommituksesta siirryttiin alistamiseen ja mitätöimiseen nopeasti.
Sen tyypin elämässä oli kaikki peruselementit narsistisen persoonallisuushäiriön kehitykseen: lapsuuden hylkäämiskokemus toiselta vanhemmalta ja toisen vanhemman tarjoama ylenpalttinen lelliminen materialla, mutta yksin jättäminen henkisesti (alkoholismi).
Esitti eläinrakasta, mutta samalla omasi hyvin sadistisia piirteitä eläimia kohtaan. Ulospäin oli valkoinen, oikeasti musta. Mukautui sen hetkisen seuransa mukaan ja haki hyväksytyksi ja ihailluksi tulemista. Mikään siinä tyypissä ei ollut totta, vaan omaa harhaista kuvitelmaa.
Konkreettinen esimerkki: esittää karaokessa kappaleen, saa aplodit: on vakuuttunut, että olisi menestyvä levyttävä artisti. Hommasi kotiinsa vehkeet, että voisi levyttää. Raivostui silmittömästi kun kyseenalaistin, mies lauloi ihan nuotinvierestä.
Toinen esimerkki: katsottiin pubissa liveartistia, joka sai kaiken huomion. Mies ei kestänyt, että kaikki huomio ei ollut hänessä, joten änkesi lavalle laulamaan ja musisoimaan viereen. Muusikko oli hämmentynyt ventovieraan lavalle noususta, mutta koska oli harrastelija-artisti ja illan keikka oli ilmaisesitys, antoi tyypin jäädä soittamaan ohi nuottiensa.
Narsisti ei itse näe omia tekojaan omituisina, "normaaleille" ihmisille on absurdi ajatuskin mennä toisen keikkaa sotkemaan, mutta narsisti ei koe tätä niin. Hänellä on mielestään oikeus tulla nähdyksi ja ihailluksi. Ja ikää tällä kaverilla oli pitkälle yli 30. Kun jätin hänet, yritti kaikki temput, joita voi kuvitella.
Ainoa tapa päästä narsisteista eroon on jäädyttää ja haamuttaa, katkoa kaikki kontaktit myös yhteisistä tutuista ja kavereista, vaikka olisivat kuinka herttaisia.
Pupillit suurenee ja pienenee kenellä tahansa, mutta narsistin katse on läpitunkevan intensiivinen silloin, kun se tutustuu saaliiseensa. Siinä tuntee olevansa jotain erityistä, kun saa huomiota siinä määrin. Lisäksi tulee tunne syvästä yhteydestä, jo ihan katsekontaktin määränkin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaisilta sivustoilta tästä voi lukea ja tubessa on paljon ko. aiheesta. Tänne palstalle kirjoittajien mielenkiinto ei taida riittää näin dramaattisiin aiheisiin. Kertoo jotain suomalaisten ymmärryksestä narsisteja kohtaan, että täällä edelleen levitetään (myös mt-alan ammattilaisten) keskuudessa sitä vuosikymmeniä vanhaa tutkimustietoa faktana, että narsisteja olisi vaan 1% väestöstä.
MaalaisjärjelläKIN ajateltuna luku ei voi enää pitää paikkaansa, koska ko. tutkimus on tehty ennen kuin maailmansotien jälkeisten sukupolvien traumatisoituneet kasvatuksen tulokset ovat perustaneet omia perheitään.
Todellinen lukema tällä hetkellä on paljon suurempi, koska narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole geneettinen ominaisuus, vaan lähes aina väärän kasvatuksen seurausta.
Ja paradoksista kyllä, pelkästään tänne palstalle kirjoittavien keskuudesta voi bongata voimakasta empatiakyvyttömyyttä, itsekeskeistä puhetta ja kiusaamista. Aivan kuin tänne kirjoittavat olisivat vailla inhimillisiä tunteita. Olen lukenut palstaa vuosia ja selvästi havaittavissa on yleinen empatiakyvyn puute ja tietynlainen keskustelemattomuus, ei vaihdeta ajatuksia vaan jankataan omia näkemyksiä viesti toisensa jälkeen.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Narsistin katse on jotain todella karmivaa. Tapailin itse vuoden ajan miestä, jonka katse oli ahdistava alusta saakka.
Ei tarvinnut kovin kummoinen psykologi olla, kun alkoi lukea häntä narsismin oppikirjan kautta. Ainoastaan se, että tunnistin tyypiltä tämän ko. persoonallisuushäiriön esti minua menettämästä hänen kanssaan mielenterveyttä. Nyt lähinnä säälin häntä ja aika ajoin käyn katsomassa somesta, millaista persoonaa hän tällä hetkellä esittää.
Olen tavannut hänen exänsä sattumalta (puhui tästä paljon pahaa epänormaalin paljon) ja ko. nainen kertoi psyykeensä vaurioituneen miehen kanssa niin paljon, että terveys oli romahtanut. Kokemuksemme olivat lähes identtiset. Rakkauspommituksesta siirryttiin alistamiseen ja mitätöimiseen nopeasti.
Sen tyypin elämässä oli kaikki peruselementit narsistisen persoonallisuushäiriön kehitykseen: lapsuuden hylkäämiskokemus toiselta vanhemmalta ja toisen vanhemman tarjoama ylenpalttinen lelliminen materialla, mutta yksin jättäminen henkisesti (alkoholismi).
Esitti eläinrakasta, mutta samalla omasi hyvin sadistisia piirteitä eläimia kohtaan. Ulospäin oli valkoinen, oikeasti musta. Mukautui sen hetkisen seuransa mukaan ja haki hyväksytyksi ja ihailluksi tulemista. Mikään siinä tyypissä ei ollut totta, vaan omaa harhaista kuvitelmaa.
Konkreettinen esimerkki: esittää karaokessa kappaleen, saa aplodit: on vakuuttunut, että olisi menestyvä levyttävä artisti. Hommasi kotiinsa vehkeet, että voisi levyttää. Raivostui silmittömästi kun kyseenalaistin, mies lauloi ihan nuotinvierestä.
Toinen esimerkki: katsottiin pubissa liveartistia, joka sai kaiken huomion. Mies ei kestänyt, että kaikki huomio ei ollut hänessä, joten änkesi lavalle laulamaan ja musisoimaan viereen. Muusikko oli hämmentynyt ventovieraan lavalle noususta, mutta koska oli harrastelija-artisti ja illan keikka oli ilmaisesitys, antoi tyypin jäädä soittamaan ohi nuottiensa.
Narsisti ei itse näe omia tekojaan omituisina, "normaaleille" ihmisille on absurdi ajatuskin mennä toisen keikkaa sotkemaan, mutta narsisti ei koe tätä niin. Hänellä on mielestään oikeus tulla nähdyksi ja ihailluksi. Ja ikää tällä kaverilla oli pitkälle yli 30. Kun jätin hänet, yritti kaikki temput, joita voi kuvitella.
Ainoa tapa päästä narsisteista eroon on jäädyttää ja haamuttaa, katkoa kaikki kontaktit myös yhteisistä tutuista ja kavereista, vaikka olisivat kuinka herttaisia.
Olen samaa mieltä, että arviot psykopaattien, narsistien ja sosiopaattien määrästä on äärimmäisen paljon alakanttiin ja luvut vanhentuneet. Tämä aika ruokkii henkisesti häiriintynyttä maailmankuvaa, sallii sairaalloisen individualismin ja normalisoi tunnekylmyyden. Itse allekirjoittaisin psykopaattitutkijoiden viime vuosien käsityksen, että psykopaatteja on noin 4% väestöstä ja heitä tukevia muita häiriöisiä ja passiivisia mahdollistajia noin 12%. 16% kuulostaa jo luvulle jonka itsekin tunnistan ja olen havainnut.
NPD on niin vaikeaa tutkia ja diagnosoida, että siitä kiistellään paljon.
https://www.bbc.co.uk/programmes/articles/sfHxNf7X4jpZ424Dwl6Fjk/is-nar…
Tuolla sanotaan, että tutkimukset ovat niin ristiriitaisia, että NPD on joko erittäin yleistä tai sitten sen ei pitäisi joidenkin asiantuntijoiden mukaan olla virallisessa tautiluokituksessa lainkaan.
Monet psykologit ja psykiatrit kutsuvat npd:tä epidemiaksi. Eli siitä on tullut niin yleistä, että sitä ei koeta enää edes sairautena, vaan persoonallisuuden piirteenä. Eihän meidän tarvitse katsoa kuin suurmaiden johtajia ja julkisuudenhenkilöitä, keitä me ihailemme ja palvomme?
Toivottavasti empatia ei kuole ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Pahalta näyttää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Pupillit suurenee ja pienenee kenellä tahansa, mutta narsistin katse on läpitunkevan intensiivinen silloin, kun se tutustuu saaliiseensa. Siinä tuntee olevansa jotain erityistä, kun saa huomiota siinä määrin. Lisäksi tulee tunne syvästä yhteydestä, jo ihan katsekontaktin määränkin vuoksi.
Tällä mun tapaamalla sadistisella narsistilla oli jo Tinder-kuvassaan se katse, joka jäi mieleen omituisena. Sellainen halveksuva ja vihaava. Tapailumme alussa mainitsin kyseisen kuvan karmivan minua, koska se katse oli niin pelottava. Vaihtoi whatsappiin profiilikuvakseen sen eikä ollenkaan kuulemma ymmärtänyt, miksi kuva oli pelottava.
Törmäsin tähän kreisipussiin Tinderissä uudestaan ja oli se sama kuva sielläkin. Jos uskaltaisin, varottaisin kaikkia helsinkiläisiä nuoria naisia tästä miehestä. Harmi, kun ei ole Tinderin mustaa listaa missään.
Nämä deittisovellukset ovat miesnarsisteille oikea kultakaivos, koska voivat esittää siellä mitä haluavat.
En tajuu. En vaan tajuu. Joku daemoni siis sieltä sielusta käsin katselee?