Lue keskustelun säännöt.
A2-kieli: kannattaako saksaa enää opiskella?
21.12.2019 |
Pitkän saksan ja ranskan lukijoiden määrä on laskenut ihan valtavasti viime aikoina. Sen sijaan esim. espanjaa luetaan paljon. Lapsi on kiinnostunut aloittamaan saksan tai ei mitään 4. luokalla. Sanoin, että voi toki aloittaa jos ryhmä muodostuu, mutta varoittelin, että viime vuosina on jäänyt muodostumatta. Lohduttelin, että 4v päästä kasilla varmaan sit viimeistään alkaa, kun on iso koulu.
Mutta tarviiko saksan kielen taitoa enää missään nykymaailmassa? Opettajan hommissa ei ainakaan ;)
Kommentit (16)
Kyllä. Oikein hyvä kieli liike-elämää ajatellen. Muutenkin hienoa, että on kiinnostunut kielistä. Fiksu lapsi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekniikan parissa voi olla hyvinkin tarpeellinen. Itse olen insinööri, ja omalla alalla kaikki tapahtumat on Saksassa. Toki messuilla esittelijät osaa englantia. Mutta iltaisin kun on vapaa-aikaa, sitä on alkanut kaipaamaan saksan kielen taitoa
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kielitaito on hyvästä.
Ja joistain paljon enemmän hyötyä kuin toisista, onko järkeä opiskella vaikka ruotsia tai latinaa
Se on suomalainen PERINNE, että opiskellaan saksaa!
No minä ainakin tarvitsen joka työpäivä. Itse tosin luin aikoinaan vain D-kielenä, mutta asuin myöhemmin saksankielisessä maassa lähes 20 vuotta.
Saksa ja ranska ovat ehdottoman tärkeitä ainakin kaikissa EU-yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni valitsi saksan, mutta saikin ranskan ja pettyi. Toinen luki valinnaisena saksaa yläkoulussa. Uskon että kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on suomalainen PERINNE, että opiskellaan saksaa!
Meidän kaupungissa n. 70% lukee espanjaa. Enkä ihan ymmärrä miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin kielialue Euroopassa (jos Venäjää ei lasketa), Saksa, Itävalta, Sveitsi, Liechtenstein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kielitaito on hyvästä.
Ja joistain paljon enemmän hyötyä kuin toisista, onko järkeä opiskella vaikka ruotsia tai latinaa
Molempia olen opiskellut. Paljon on ollut hyötyä.
"myymme millä kielellä tahansa, mutta ostamme ainoastaan omallamme". Ainoa maa joka Euroopassa pystyy sanomaan näin on Saksa.
Kummasti alkoi näkyä lompakon pullistumisena kun keikat Saksaan alkoivat ja kävin lämmittämässä kesken jääneen D-saksan kansalaisopuston kursseilla. Vajaassa kahdessa vuodessa alkeistasolta lähes ammatilliseen käyttöön. Seuraus: asiakkaat alkoivat vaatia vain minut keikoille, jotka hoidin kerta toisensa jälkeen putkeen - palkankorotusta ja bonusta piisasi.
Eipä vaan siitä toisesta kotimaisesta ole ollut mitään muuta kuin haittaa, alkuun jopa saksan opiskeluissakin. Perkele että osaa olla typeriä päättäjiä kun eivät osaa katsoa mikä olisi todellinen kansallinen etu jos täällä olisi muitakin kuin enkun+kelvottoman ruotsin osaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan liikaa korostetaan sitä, että kaikkien suomalaisten pitäisi osata jotain tiettyä kieltä. Englanti nyt sinällään on ihan kiistaton, sillä kun pärjää vähän kaikkialla mutta jossakin Lapissa voisi olla syytä opiskella ruotsin sijaan saamea, itärajalla venäjää ja rannikolla sitten sitä ruotsia. Olisi hyvä, jos tehtäisiin paketti ns. kotimaisia kieliä, joihin voisi aloittaa tutustumisen jo alakoulun puolelta esim. viidenneltä luokalta. Kunta päättäisi, mitä kieliä siihen pakettiin tulee ja lapset valitsisivat sitten siitä oman kunnan paketista. Muuttajille tilanne tietysti olisi vähän kurjempi, jos on vaikka pari vuotta tutustunut saamen kieleen ja kulttuuriin ja yllättäen muuttaakin Turun saaristoon mutta toisaalta siitä saamen kielen jonkinlaisesta tutustumisestakin on varmasti enemmän hyötyä kuin nykyisen kaltaisesta järjestelmästä, jossa joku ilomantsilainen pänttää ruotsia, vaikka sitä ei koskaan kuule lähiseudulla eikä edes sadan kilometrin säteelläkään ja vaikka järkevämpää olisi opiskella venäjän kieltä ja kulttuuria, edes alkeiden verran (oppii kirjaimet). Suomessa puhuttaviin kieliin tutusuminen on vain järkevää ja lapset voisivat myös näyttää taitojaan luokassa tekemällä omasta valinnastaan esitelmiä. Näin myös ne muun kielen valinneet voivat hyötyä ihan perusasioista, joita luokkatoverit jo hallitsevat. Tämän lisäksi lasten erilaiset taidot - kotona saatetaan puhua arabiaa tai kiinaa tai vaikkapa tataaria - tulisivat esille ja niistä taidoista hyötyisi kokonainen luokka. Suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan kasvaisi, kun siihen totutettaisiin jo alakoulun puolelta ja kielivähemmistön taitajat saisivat töitä.
Tämä siis olisi pakkoruotsin tilalla. Edelleen halukkaat voisivat valita sen pitkän saksan tai pitkän ranskan tai ilmeisesti jossain päin espanjan. Kieleen tutustuminen ei kuitenkaan olisi niin irrallista arjesta kuin se nyt on vaan tunneilla olisi äänessä niitäkin, jotka puhuvat sitä äidinkielenään ja pystyvät kertomaan samalla kulttuurista, tavoista, perinteistä ja siitä, miten ovat sopeutuneet suomeen. Tavoitteena ei olisikaan tuottaa peruskoulusta saamenkielen taitoisia rovaniemeläisiä vaan ihmisiä, joilla on tietoa saamen kielestä ja kulttuurista ja sitä kautta mahdollisuus kiinnostua siitä lisää tai käyttää sitä apuna esim. työpaikan hakemisessa (muutaman sanan osaaminen on turisteille eksoottista ja hienoa). Se olisi siis osa suvaitsevaisuuskasvatusta ja erilaisuuden arvostamista.
Kielitaidosta ei ikinä ole haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa panostaa englantiin ja jättää muut kielet pois. Kun niitä ei kuitenkaan saa hyväksi ellei sitten oikeasti käytä ja mitä enemmän kieliä on niin sen vaikeampi on kehittää ja ylläpitää taitoa kaikissa ja ne jää sitten jokainen vähän vajavaisemmaksi kuin että jos olisi vain yksi vieras kieli ja käyttäisi ja kehittäisi vain sitä, jolloin valinta on luonnollisesti englanti.
Hyvällä englannin kielen taidolla pärjää ihan missä vaan, esim. saksalla ei paljon saksan ulkopuolella tee mitään.
Saksa on niin helppo kieli, että sen pystyy opiskelemaan itsenäisestikin nopsaa.
Kaikki kielitaito on hyvästä.