Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isäpuoleni käytös

Vierailija
21.12.2019 |

Sanokaapa miten suhtautua, tuli kuvioihin ollessani 9v ja lopetti yhteydenpidon ollessani 32v eli n.1,5v äitini kuoleman jälkeen. Oli jo "vaarikin" silloin alle kouluikäisille lapsillenikn. Joulukortti tuli taas, mutta muuten-ei mitään, ikinä.
Minua kuvottaa. Surullinen en osaa enää edes olla, ajattelenpahan vain, että samaa kastia kuin biologinen isäni joka joi ja hakkasi, yhtä tyhjän kanssa.
Toivoisin vain, että olisi lopettanut yhteydenpidon jo ennen lapsiani, eivät olisi tarvinneet moista vaarihahmoksensa joka vain *naps* häviää kuvioista.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
21.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan suree myös vaimoaan, ja ehkä kokee asemansa sinun ja lastesi elämässä epävarmaksi ilman äitiäsi.

Oletko kertonut hänelle, että hän on tärkeä? Oletko suhtautunut häneen muuten niin kuin yleensä tyttäret isiinsä; lohduttanut surevaa, soitellut ja kysellyt vointia, auttanut hankalissa asioissa jne? Vai oletko vaan odottanut että missäs ne synttäri- ja joululahjat viipyy?

Vierailija
2/3 |
21.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse isoisän vaimo, ja täytyy tunnustaa, että koen asemani "mummipuolena" välillä kovin epävarmaksi.

On olemassa ne biologiset mummitkin, joiden varpaille en halua astua, enkä halua esittää että olisin lapsille yhtä tärkeä. Ja pyrin kannustamaan miestäni olemaan isoisänä. Ja mieheni lapset kuitenkin ovat ennen kaikkea mieheni lapsia. Ollaan toki ihan hyvissä väleissä, nytkin on huomenna koko porukka tulossa meille syömään (12 henkeä). Ja olen käynyt joissakin lastenlasten esityksissä ynnä muissa kutsuttuna, lapsenlapset ovat olleet meillä hoidossa ja muutenkin kylässä, ja toki myös miehen aikuiset lapset joskus soittavat suoraan minulle esim. kysyäkseen neuvoa jossain asiassa johon arvelevat minun osaavan sanoa jotain.

Mutta en sitten tiedä, jos erottaisiin (ei ole suunnitelmissa) tai jäisin leskeksi (toivottavasti ei ihan pian sentään). Mikä minun roolini ja osani olisi? Kyllä siinä tarvitsisi myös noiden aikuisten lasten olla aloitteellisia, luulen että aika herkällä korvalla voisin olla sen suhteen, että haluavatko he vielä minun olevan mukana elämässään vai eivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
21.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä tavoin itse olet pitänyt yhteyttä häneen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kuusi kolme