Siis aidosti kysyn; mikä joulussa stressaa?!

Ne on ne jotkut jouluihmiset joita stressaa. Me ei kummemmin vietetä joulua, joten ei ole joulustressiäkään.

Ap, näytönpaikka se on.

Rahanmeno ja turha höösäys kolmen päivän takia. Onneksi tässä taloudessa äänet jouluttoman joulun puolesta alkaa olla 3-1, saapi höösääjä rakentaa ihan itse joulunsa johon me muut emme aio osallistua.

aattelin leivoskella, pullaa ja piirakkaa

Vuoden loppuun vaan kasaantuu aina kaikki.

Työelämässä oli YT:t, jotka päättyivät sopivasti aatonaattona. Opiskellessa deadlinet ja tentit. Omat ja puolison vanhemmat toivoisivat molemmat meitä aatoksi paikalle ja samalla olisi mukava nähdä sisaruksia, joilla on samat aikatauluhaasteet. Ennen joulua on kaiken maailman pikkujouluja ja pitäisi ehtiä nähdä jokainen mahdollinen ystävä ja kumminkaima. Kaupat on täynnä ihmisiä ja konvehtirasiavuoria, joita väistellä, että saisi tehtyä ihan perusruokaostokset.

Itse jouluhan on varsin stressitön. Hankkii pari lahjaa, koristelee kodin ja laittaa ruokaa. Mitään suursiivousta ja kaappien puunausta ei todellakaan tehdä. Joulukortitkin laitetaan, jos muistetaan ja ehditään.

No minusta tuntuu, että kaikki on liikaa, koska tämä pimeys masentaa ja vie kaikki voimat. Se vaikuttaa esimerkiksi siten, että en saa nukuttua, vaikka olen todella väsynyt. Koko ajan tuntuu, kuin olisi tulossa kipeäksi.

Lisäksi työssäni opettajana juuri tähän aikaan on paljon töitä. Korjattavia pinoja kasaantuu ja arvioinnin deadline on käsillä.

En lähetä kortteja, ostan vain muutaman lahjan, siivoan ja koristelen minimaalisesti. Silti jokainen asia, joka pitäisi tehdä ja muistaa, tuntuu olevan se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.

Eipä stressaa joulu, syystä että lopetin se viettämisen jo yli kymmenen vuotta sitten.

Alussa se oli vaikeaa lapsiperheessä, vetäytyä pois siitä tohinasta, mutta avioeron jälkeen tilanne helpottui ja löydettyäni puolison, joka ei myöskään välitä joulusta, viettämme jouluja viettämättä niitä mitenkään.

Pakollista naamanvääntelyä ja pierunpidätystä aiheuttavat joulun alla puolison lasten ja lastenlasten vierailut, joiden aikana täytyy hetki näytellä joulun henkeä, ehkä tänä jouluna hieman viinalta tuoksahtavan, että kestää sen pentujen riehumisen ja hyvää vittu joulua ja haistakaa tekin paskaa uutta vuotta tarkoituksettoman toivottelun.

Suurimman osan joulun ajasta voimme vedellä naamariimme mitä kaapista löytyy, ilman kinkkua, sillä sikojen kohtalo alkaa aina säälittää joulun alla, eikä enää halua suolistoaan tukkoon kaikella joulupaskalla mitä ihmisille tuputetaan jouluateriana.

Joulu juhlista jaloin ja pikkujouluista kontaten.

- Menee rahaa

- Mua väsyttää tosi paljon tähän aikaan vuodesta, en jaksais mitään ylimääräistä (en varmasti oo ainoa)

- Kyllä siihen jouluruokien laittoon menee ylimääräistä aikaa, vaikka mä laitankin tosi vähän, kun laitan vain osan (mennään mun vanhemmille) - eineksiä en kyllä osta silloinkaan, kun vieteään kotona, koska ne on musta pahoja

Se älytön ruuan hamstraaminen alkaa itsenäisyyspäivänpyhistä ja jatkuu loppiaiseen. Aivan sairaan näköistä ruokakaupoissa meni mihin aikaan hyvänsä. Ihmiset haahuilee ympäriinsä kärryt täynnä kun sitä ja tätä pitää olla että joulu olisi onnistunut ja täydellinen. Uskomatonta. Sama juttu joka joulu.

Ymmärrän, että ennen kun nähtiin melkein koko vuosi nälkää jouluna vedettiin niin että napa paukkui, mutta nykyään, kun syödään joka päivä yli oman nälän ja tarpeen käsittämätöntä.

Onneksi ei tarvitse, eikä kukaan pakota osallistumista tähän itse hankittuun joulustressiin. Ne joita joulu stressaa ovat sen stressin ansainneetkin.

Monissa töissä tämä on vuoden kiireisintä aikaa. Tai kuten itselläni myyntitöissä, viimeinen mahdollisuus vaikuttaa vuoden tulokseen. Pomo hengittää niskaan, vaikka on jo antanut kaikkensa.

Ulkona on pimeää ja kylmää, lapsilla on kaikkea erikoisohjelmaa ja -aikataulua.

Mikä tahansa ylimääräinen on juuri nyt liikaa, vaikka tykkäänkin joulusta.

Koti on kaaoksessa, vaikka pitäisi olla tunnelmallinen Sköna hem koti. Pitäisi käydä joulumarkkinoilla ostamassa käsityöläisten tuotteita, mutta oikeasti teen paniikkipistoja marketteihin ja jännitän ehtiikö nettitilaukset ajoissa.

Pitäisi leipoa lasten kanssa joulu varten, mutta valmispiparitaikinastakin tulee tarpeeksi sotkua.

Sukulaiset kyselee lahjavinkkejä lapsille ja tivata koska tullaan kylään. Kortit jäi lähettämättä (taas).

Mutta ei muuta kuin kynttilät palamaan, ei kun nekin taisi olla sisäilmalle tosi haitallisia. Kai glögi on vielä sallittua?

Koska se semmoinen joulu on ja mikä se on? Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Mulla stressasi aikoinaan se, että jotenkin halusin samanlaista huolella laitettua joulua kuin lapsuudessani oli, mutta aina vain tuntui etten mitään ehdi.

Jossakin vaiheessa opin antamaan periksi, vaikka en ihan täysin vieläkään. Mutta en esim. enää tee kaikkia niitä jouluruokia, jotka muka "kuuluvat" jouluun. Eikä ole pakko olla kuustakaan. Vietän joulua ihan vain lepäillen.

En minäkään ymmärrä.

Luulen että nuo stressaajat eivät vain ole järjestelmällisiä ihmisiä, mikä sitten näkyy asioiden epäonnistumisena.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että nuo stressaajat eivät vain ole järjestelmällisiä ihmisiä, mikä sitten näkyy asioiden epäonnistumisena.

Voi mikä yllätys, ihmiset ovat erilaisia.

Minua stressaa se, että pelkään että lapset pettyvät lahjoihin. Eivät edes toivo montaa lahjaa.

Mutta itse petyin joskus nuorena pahasti, kun olin odottanut niin hirveästi joulua ja lahjojen avaamista ja sitten lahjat olikin kovin vaatimattomia. Äidillä taisi silloin olla huolia ja olin kasvanut niin isoksi, että ei ollut oikein keksinyt mitään. Oli kamalaa, kun kaverit kyselivät joulun jälkeen mitä sain lahjaksi.

Toivoisin, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja iloisia jouluna.

Muuten ei mikään, mutta pitää kutsua useana päivänä vieraita meille ja tehdä heille ruuat juhlapöytään. Lisäksi pitää joka ikinen päivä juosta kylässä muilla, ei ole yhtään omaa aikaa.

Joulussa stressaa:

-Lahjojen hankinta tahoille, joille se kuuluu hankkia. Naapurit, opettajat, päiväkodin tädit. Mitä niille taas keksii ja miksi tämän aina muistaa vasta joulunalusviikolla

-Deadlinet, kiire, kissanristiäiset ja härdelli töissä aina juuri ennen joulua

-myyjäiset, konsertit, kauden päättäjäiset, varainkeruut ja kaikenlainen lasten harrastuksiin liittyvä hässäkkä joka painottuu joulun alle.

-lasten Juhlavaatteet jotka on taas jääneet pieniksi

-Suorituspaineet, kun haluaa tehdä lapsille ihanan joulun, mutta aika ja voimat ei oikein riittäisi kaikkeen mitä siihen kuuluu

-Sukulaiset, jotka odottavat kutsua/vierailua/huomiointia, ja joista oikeasti pidät muttet vain tiedä missä välissä ja kenen kaikkien kanssa sitä näkisi

Iäkkäät ja sairaat lähiomaiset ynnä jälkikasvu odottavat joulua, ja terveen keski-ikäisen on se heille järjestettävä. Yksinäiset eivät halua olla yksin, joten vierailuja on järjestettävä. Mukana on hankalan henkilökemian asetelmia, joten pitää valita, kenelle tuottaa mielipahaa. Melkein joka vuosi tulee joku hirveä riita, jota en onnistu sovittelemaan.

Joululahjoihin menee toista tonnia - onneksi rahatilanteeni on hyvä, joten pahin ongelma on keksiä lahjat ja ehtiä ostaa ne, ja paketointikin on urakka. Itse saan ehkä yhden kirjan ynnä villasukat.

Meille tulee ulkomaalaisia vieraita, miehen sukulaisia. Ruoanlaitto stressaa, koska ei heille voi pelkkiä kinkkuja ja laatikoita tarjota eikä eineksiä ainakaan. Suomalaiset perinteiset jouluruoat ei ole oikeastti mitään gourmeeta ulkomaalaisten mielestä, pitää keksiä jotain vähän hienompaa.