Onko muilla sama? Joulun jälkeen tammikuun alussa iskee vieraantuneisuuden tunne.
Olen 27-vuotias nainen. Opiskelen yliopistossa ja käyn töissä pari iltaa viikossa.
Jo pari vuotta minulle on tullut outo olo, kun palaan opiskelupaikkakunnalle vanhempien kotoa. Tuntuu, etten kuulu tähän paikkaan ja tähän elämään, kaikki on vierasta ja jotenkin epätodellista. Vaikka muuten tykkään asua opiskelupaikkakunnalla, tammikuussa se tuntuu vieraalta. Samoin työt ja opiskelut tuntuvat merkityksettömiltä, kaikki on ihan samantekevää. Tätä kestää viikkoja. Käyn joka vuosi talvilomalla etelässä ja se helpottaa oloani. Eli viimeistään maaliskuussa kaikki on taas ok.
Mistä tämä voi johtua? Onko muilla tällaista?
Kommentit (4)
Mulla oli saman tyylinen juttu. Joka kotivisiitin jälkeen tyyliin itkin, vihasin kaikkea elämässäni ja oikeasti laskin päiviä seuraavaan lomaan kotona.
Päädyin muuttamaan takaisin kotipaikkakunnalleni, kun sain koulupaikan toisesta ammattikorkeasta paljon lähempää. Olen nyt paljon onnellisempi kuin pari vuotta sitten, vaikka ulkopuolinen saattaakin ajatella mua jonain luuserina, joka ei ole päässyt pienestä kylästä pois. En ole tosin poissulkenut muuttoa tulevaisuudessa taas jonnekin muualle, mutta tällä hetkellä tämä on mulle paras paikka maan päällä.
Voisiko syynä olla lomalta palaaminen harmaaseen arkeen? Onko joululomasi täynnä hauskoja asioita, et ehdi ajatella arkisia asioita ja voit muutenkin elää iloisessa kuplassa? Tässä tapauksessa ymmärtäisin tunteen, kun kupla puhkeaa joutuessasi palaamaan arkeen. Itse jollain tasolla tunnistan tunteen, saan sen hetkellisesti pidempien pelireissujen jälkeen. Niillä elää aina vahvasti hetkessä joukkueen kanssa, kotiin palatessa normielämä tuntuu vertailussa tylsältä ja tarkoituksettomalta. Tuo kuinka pitkään tunnet noin kuulostaa kyllä joltain vakavammalta.
27v on vielä niin pentu että toinen jalka on aikuisuudessa ja toinen jalka siellä lapsuudenkodissa, etenkin jos mukavat joulut jälkimmäisessä tuovat aina elävästi mieleen kaikki lapsuudenkin joulut.
Nosto