Erilaiset seksitarpeet; syy erota?

Tuossa iässä ehtii vielä paljon oikean kumppanin kanssa. Sen löytyminenkin on helppoa, jos todella olet aktiivinen seksissä. Mutta kun olet 50-60, sopivia miehiä ei enää löydy. Itse odotin liian kauan ja nyt kaduttaa.

Toinen, epätodennäköinen, vaihtoehto on, että harrastat au-seksiä miehesi luvalla. Tumputtakoon sillä aikaa yksin kotona ( tai lapsista huolehtien).

Tämä asia koskettaa monia kun tarpeet eivät kohtaa tai ovat liian erilaiset. Itse olen kamppaillut saman asian kanssa sillä erotuksella että vaimo ei todennäköisesti tyydytä itseään ainakaan kovin usein. Ero on tietysti yksi vaihtoehto mutta itse päätin etten sen takia eroa kun kaikki muu on kuitenkin hyvin. En ole edes seksiä hakenut muualta vaikka sitäkin olisi tarjolla. olen koittanut välillä ottaa asian puheeksi muttei se johda kuin hetkeksi näennäisesti minulle tyydyttävämpään seksi elämään. Pakottamisella ei asia edisty päinvastoin. Jokainen suhde on erilainen ja päätökset jokainen tekee itse. Olisihan se ihanaa jos muuten rakas ihminen olisi samalla aaltopituudella seksin suhteen mutta toki on elämässä muutakin. Lapsettomilla on varmasti helpompi lähteä eroamaan mutta ei lapsien takiakaan voi määräänsä enempää kärsiä. Erittäin monitahoinen ja vaikea aihe kun toinen on tyytyväinen mutta toinen ei. Seksikin on aika huonoa kun huomaa ettei toista kiinnosta mutta suostuu toisen takia. Ei siitä itsekkään silloin nauti jä päällimäisenä on suhteeliisen ankara vitutus todennäköisesti molemmilla. Vertaistukea varmasti on saatavilla vaikka anonyyminä kun meitä ns enemmän aktiivisia on ilmeisen paljon niin miehiä kuin naisia.

En edes oikein tiedä pitäisikö olla loukkaantunut ettei toinen halua minua, kun tosiaan kyse ei ole siitä ettei tee mieli, vaan siitä ettei tee mieli minun kanssa (vaikka siis mies sanoo syyksi väsymyksen). Vaikka kaikki on muuten ok, niin pahalta tämä silti tuntuu (eikä mies tunnu edes ymmärtävän sitä). Liiton ulkopuolinen suhde tuntuisi myös pahalta, enkä usko mieheni suostuvan siihenkään. Hän on kuitenkin jo aiemmin sanonut että jos meille joskus jostain syystä tulisi ero, niin ei haluaisi olla enää missään tekemisissä minun eikä lapsen kanssa. Jos siis päättäisin lähteä, niin se veisi lapseltani isän. Siksikin mietin onko väärin olla itsekäs ja miettiä vain omia tarpeita. Voisiko joku miespuolinen ottaa kantaa, ilmenisikö pelkkä väsymys noin vai onko mies minuun tyytymätön?

Meilläkään ei seksihalut kohtaa täysin, mutta jatkan suhdetta koska uskon tilanteen paranevan. Mieheni on nyt sairas. En tietenkään voi itsekään ylivoimaisen hyvin tukiessani miestä ja ollessani ilman sellaista "turvallista peruskalliota". Olen kuitenkin ajatellut näitä asioita aika paljonkin viime vuosina eikä näihin ole mitään yksiselitteistä ratkaisua.

Omassa tapauksessani eroaisin jos siihen olisi mahdollisuus ja alkaisin haluta seksiä muiden kanssa tarpeeksi ja enemmän kuin mikä on mahdollista puolisoni kanssa. Nykyaika on oikeastaan aika ihanteellinen ja turvallinen tässä mielessä ja ero kirpaisee silloin kerran, mutta sen jälkeen on vapaa etsimään uuden onnen. Pehmeä pudotus. Kuulostaa siltä, että sinulle olisi tarjolla muutakin ja ero voisi onnistua. Myös huono suhde voi pilata elämän ja perheen eikä sen jatkaminen ole silloin minkään arvoista.

Aloittajan tapauksessa ratkaisu riippuu mielestäni siitä miten puoliso suhtautuu sinuun. Ymmärtääkö hän, että ette halua samaa? Joillain haluttomilla on se käsitys, että halut kohtaavat luonnollisesti. Silloin kun eivät kohtaa ja puoliso kertoo tyytymättömyydestään ja toivoo halujen yhteensovittelua, tyytyväisempi puoliso tuumaa, että "minähän saan mitä haluan eli Me saamme mitä haluamme, näin on hyvä..." Eli eivät ymmärrä suhteessa voivan olla ongelmia silloin jos itse eivät koe ongelmaa eivätkä välitä toisesta vaikka niin hölmöyttään luulevat. Mies pitäisi siis saada ymmärtämään mitä tarkoitat ja vastaamaan voitteko molemmat saada haluamaanne suhteessa jollain tavoin.

Tänään esimerkiksi yksi nainen kertoi av:ssa haluttomuudestaan ja kuinka seksi on hänestä yhtä kiinnostavaa kuin "pistotyöt miehelle"... ettei ole koskaan ollut kiinnostunut seksistä, mutta voisi vissiin vähän kartoittaa sitäkin vaihtoehtoa jos sitten hänellä ehkä olisi jotain haluttomuutta... eli ei halua haluta eikä hän ymmärrä mitä mies kaipaa, häntä ei vissiin kiinnosta, hänhän on vain tällainen ja Hän saa jo haluamansa. Varmasti mies kärsii suhteessa ja hänen olisi parempi erota niin pöljästä naisesta. Tämä tietysti ulkopuolisen mielipide. Saa erota jos suhde pilaa elämäsi ja haluat rakkautta enemmän kuin muita asioita, jos ette ole yhdessä tyytyväisempiä kuin erossa.

Ole mahdollisimman rehellinen ja anna miehelle tilaisuus ymmärtää ja tulla vastaan. Siinä et menettäisi mitään. Jos ei tule vastaan niin oma on tappionsa. Löydät varmasti parisuhteen jos haluat, valitse silloin tarkkaan sinua ymmärtävä mies ja yritä itse ymmärtää. Elämässä ehtii tapahtua vielä monenlaista.

Tämä "automatkalla töistä kotiin" kuulostaa kyllä jo aika patologiselta, sorry vaan. Siis joko patologiselta käyttäytymismallilta (jos on noin kova tarve, ettei kotiin malta odottaa, miten se ei sitten siellä kelpaa?) tai patologiselta valehtelulta (hoitaako tarpeensa vieraissa kuitenkin?).

Miehiähän löytyy suhteeseen kanssasi, jos ilmoitat sellaista haluavasi täälläkin, luultavasti saat 5 kontaktia, joista yksi hyvällä tuurilla saattaa olla jopa kokeilemisen arvoinen. Mutta sitten joutuisit itse joko kertomaan tai valehtelemaan suhteesta ja se ei kuulosta olevan vaihtoehto? Pattitilanne? Keskustelua?

Mies käyttää henkistä väkivaltaa uhkaillessaan sinua ja pakottaessaan sinut "vastuulliseksi" hänen ja lapsen suhteesta. Tuo on uhkailua ja kiristystä. Jos sinä lähdet niin lapsi ei lakkaa olemasta hänen lapsensa. Sitä paitsi todennäköisesti mies puhuu lämpimikseen... Ensimmäisenä sanot miehelle, että et kuuntele häneltä tuollaista páskaa. Jos mies ei osaa keskustella rakentavasti niin eihän tuosta mitään tule. Jos hän on niin sairas, että kostaisi eron sinulle lapsen kautta, laiminlyömällä omaa lastaan, niin saa mennäkin. Mitä nopeammin pääset miehestä eroon sen parempi, tuollaista määräilyä ei tarvitse eikä pidä sietää.

Jos mies pystyy hillitsemään uhkailuhalujaan niin voitte onnistua puhumaan tilanteestanne rakentavasti ja ymmärtää toisianne. Tilannehan on nyt se, että haluatte eri asioita! Joillekin se on pelottava asia myöntää ja kiven kovaa täytyisi esittää onnellisia tilanteessa, jossa molemmat eivät saa haluamaansa. "Miksi et ole tyytyväinen tähän kun minähän olen? Jatketaan näin".  Ikään kuin pitäisi valita kahden ihmisen toiveiden väliltä vain toisen toiveet. Se on typerää. Voisitte molemmat saada haluanne muuttamalla jotain. Se ettei halua samaa ei tarkoita, että molemmat eivät voisi saada haluamaansa. Joskus ei voikaan, mutta toinen ei muutu tyytyväiseksi sillä, että hänet pakotetaan elämään toisen halujen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä "automatkalla töistä kotiin" kuulostaa kyllä jo aika patologiselta, sorry vaan. Siis joko patologiselta käyttäytymismallilta (jos on noin kova tarve, ettei kotiin malta odottaa, miten se ei sitten siellä kelpaa?) tai patologiselta valehtelulta (hoitaako tarpeensa vieraissa kuitenkin?).

Miehiähän löytyy suhteeseen kanssasi, jos ilmoitat sellaista haluavasi täälläkin, luultavasti saat 5 kontaktia, joista yksi hyvällä tuurilla saattaa olla jopa kokeilemisen arvoinen. Mutta sitten joutuisit itse joko kertomaan tai valehtelemaan suhteesta ja se ei kuulosta olevan vaihtoehto? Pattitilanne? Keskustelua?

Mies on sanonut ettei petä, ja uskon häntä ainakin tällä hetkellä, ei ole syytä olla uskomattakaan. Auton penkki on sen verran mällissä että kylläpä tuon huomaisi sanomattakin ja talouspaperia autossa kuluu, mutta siis syyksi on sanonut että kotona ei voi silloin kuin haluaa (lapsien vuoksi) ja illalla kun voisi niin ei enää jaksa. Oudolta tämä minustakin kuulostaa, ja siksi olen hyvin hämilläni tilanteesta, ja mielessäni syytän siitä jollain tavalla itseäni.

Mies puhuu kyllä omiaan. Kaikilla on kotona wc missä voi tyydyttää itsensä vaikka lapsia olisikin kotona. Aika uuvatti täytyy olla jos auton penkeille pitää sperma ruikkia. Lähde pois vaikka sattuu muuten sattuu loppuelämä.

Aikuisten oikeasti nyt, autonpenkin mällissä ja runkkutalouspaperi takaikkunalla, mies kertoo kaiken avoimesti?

0/5

N38 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä "automatkalla töistä kotiin" kuulostaa kyllä jo aika patologiselta, sorry vaan. Siis joko patologiselta käyttäytymismallilta (jos on noin kova tarve, ettei kotiin malta odottaa, miten se ei sitten siellä kelpaa?) tai patologiselta valehtelulta (hoitaako tarpeensa vieraissa kuitenkin?).

Miehiähän löytyy suhteeseen kanssasi, jos ilmoitat sellaista haluavasi täälläkin, luultavasti saat 5 kontaktia, joista yksi hyvällä tuurilla saattaa olla jopa kokeilemisen arvoinen. Mutta sitten joutuisit itse joko kertomaan tai valehtelemaan suhteesta ja se ei kuulosta olevan vaihtoehto? Pattitilanne? Keskustelua?

Mies on sanonut ettei petä, ja uskon häntä ainakin tällä hetkellä, ei ole syytä olla uskomattakaan. Auton penkki on sen verran mällissä että kylläpä tuon huomaisi sanomattakin ja talouspaperia autossa kuluu, mutta siis syyksi on sanonut että kotona ei voi silloin kuin haluaa (lapsien vuoksi) ja illalla kun voisi niin ei enää jaksa. Oudolta tämä minustakin kuulostaa, ja siksi olen hyvin hämilläni tilanteesta, ja mielessäni syytän siitä jollain tavalla itseäni.

Kannattaa käskeä miestä vaatimaan, että se vieras nainen (tai mies) joka suihin ottamalla autossa pallit tyhjentää, myös nielee lastin ettei nyt sentään mene auton penkki pilalle kun mällit ei pysy suussa. Joku roti sentään tuohon touhuun on saatava.

Älä tuhlaa elämääs tommosen kanssa

Eiköhän se vika ole, että keskustelu- ja kosketusyhteys on katkennut ja sitä kautta yhteinen seksielämäkin. Rakentavaa keskustelua ja tietoista koskettelua arkeen. Jos ei auta, niin sitten mietit erota vai ei.

Minulla tuli ero 10v jälkeen. Olin mennyt aivan väärän ihmisen kanssa naimisiin. Nyt eron jälkeen keski-ikäisenä on seksiä ollut parin vuoden aikana paljon enemmän kuin koko aiemman elämän aikana yhteensä.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se vika ole, että keskustelu- ja kosketusyhteys on katkennut ja sitä kautta yhteinen seksielämäkin. Rakentavaa keskustelua ja tietoista koskettelua arkeen. Jos ei auta, niin sitten mietit erota vai ei.

Minulla tuli ero 10v jälkeen. Olin mennyt aivan väärän ihmisen kanssa naimisiin. Nyt eron jälkeen keski-ikäisenä on seksiä ollut parin vuoden aikana paljon enemmän kuin koko aiemman elämän aikana yhteensä.

Ei meillä keskustelu- ja kosketusyhteys ole kadonnut, parisuhteemme on aika tuore vielä. Minulla on edelleen vanha kämppä, mutta nyt pitäisi päättää luovunko siitä, siksi päätös on nyt ajankohtainen.

N38 kirjoitti:

En edes oikein tiedä pitäisikö olla loukkaantunut ettei toinen halua minua, kun tosiaan kyse ei ole siitä ettei tee mieli, vaan siitä ettei tee mieli minun kanssa (vaikka siis mies sanoo syyksi väsymyksen). Vaikka kaikki on muuten ok, niin pahalta tämä silti tuntuu (eikä mies tunnu edes ymmärtävän sitä). Liiton ulkopuolinen suhde tuntuisi myös pahalta, enkä usko mieheni suostuvan siihenkään. Hän on kuitenkin jo aiemmin sanonut että jos meille joskus jostain syystä tulisi ero, niin ei haluaisi olla enää missään tekemisissä minun eikä lapsen kanssa. Jos siis päättäisin lähteä, niin se veisi lapseltani isän. Siksikin mietin onko väärin olla itsekäs ja miettiä vain omia tarpeita. Voisiko joku miespuolinen ottaa kantaa, ilmenisikö pelkkä väsymys noin vai onko mies minuun tyytymätön?

Mies kiristää sinua jäämään seksittömään suhteeseen sillä että ei halua tavata eron jälkeen omaa lastaan??!!? Sinä kilttinä tyttönä sitten teet niin kuin käsketään... No jos asia näin on, niin salasuhdetta vain rinnalle, ja eroat sitten kun sinusta siltä tuntuu. Mies tumputelkoon ja uhkailkoon mitä lystää. Ei tuollainen miehimys ansaitsekaan mitään uskollista vaimoa.

N38 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se vika ole, että keskustelu- ja kosketusyhteys on katkennut ja sitä kautta yhteinen seksielämäkin. Rakentavaa keskustelua ja tietoista koskettelua arkeen. Jos ei auta, niin sitten mietit erota vai ei.

Minulla tuli ero 10v jälkeen. Olin mennyt aivan väärän ihmisen kanssa naimisiin. Nyt eron jälkeen keski-ikäisenä on seksiä ollut parin vuoden aikana paljon enemmän kuin koko aiemman elämän aikana yhteensä.

Ei meillä keskustelu- ja kosketusyhteys ole kadonnut, parisuhteemme on aika tuore vielä. Minulla on edelleen vanha kämppä, mutta nyt pitäisi päättää luovunko siitä, siksi päätös on nyt ajankohtainen.

Anteeksi, ei ole tarkoitus jankata. Mutta mielestäni tuo ”väsyttää” ja salassa tumputtaa kuulostavat välttelyltä, eivät oikealta kommunikaatiolta. Puhutteko edelleen seksistä, haluista, haaveista ja tunteista avoimesti ja rehellisesti? Kuulostaa, että mies välttelee aiheesta puhumista.

Vierailija kirjoitti:

N38 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se vika ole, että keskustelu- ja kosketusyhteys on katkennut ja sitä kautta yhteinen seksielämäkin. Rakentavaa keskustelua ja tietoista koskettelua arkeen. Jos ei auta, niin sitten mietit erota vai ei.

Minulla tuli ero 10v jälkeen. Olin mennyt aivan väärän ihmisen kanssa naimisiin. Nyt eron jälkeen keski-ikäisenä on seksiä ollut parin vuoden aikana paljon enemmän kuin koko aiemman elämän aikana yhteensä.

Ei meillä keskustelu- ja kosketusyhteys ole kadonnut, parisuhteemme on aika tuore vielä. Minulla on edelleen vanha kämppä, mutta nyt pitäisi päättää luovunko siitä, siksi päätös on nyt ajankohtainen.

Anteeksi, ei ole tarkoitus jankata. Mutta mielestäni tuo ”väsyttää” ja salassa tumputtaa kuulostavat välttelyltä, eivät oikealta kommunikaatiolta. Puhutteko edelleen seksistä, haluista, haaveista ja tunteista avoimesti ja rehellisesti? Kuulostaa, että mies välttelee aiheesta puhumista.

Eipä mitään, kiva että joku kommentoi. :) Kyllä me ollaan puhuttu avoimesti, ihan yhtä suoraan hän kertoo noi tumputtamisetkin eli ei tee salassa minulta vaan lapsilta. Silti se vaikuttaa jotenkin erikoiselta. Tosin nyt viimeisen viikon aikana en ole itse puhunut hänelle näistä asioista kun olen tätä miettinyt. Mies on pornoaddikti, joten se vaikuttanee käyttäytymiseen, mutta voihan silti olla että hän ei ole minuun tyytyväinen mutta ei vaan sitä halua suoraan sanoa.

Ihan seksitön suhteemme ei ole, mutta siltikin sitä seksiä on nyt korvattu suurin osa tuolla sooloseksillä. Mies ei myöskään painosta jäämään uhkailemalla lapsen jäävän isättömäksi, vaan ollaan jo aiemmin juteltu keskenämme että jos ero tulisi jostain syystä niin näin toimitaan.

Elin itse parikymnentä vuotta suhteessa jossa seksitarpeet eivät kohdanneet. Näin jälkikäteen voin kokemuksesta sanoa ettei olisi ehkä kannattanut elää noin kauaa jatkuvassa puutteessa. Muutaman vuoden sinkkuajan jälkeen löysin kumppanin jolla samat intohimot ja tarpeet. Myös hän oli joutunut kitkuttelemaan seksuaalisesti epäyhteensopivien kumppanien kanssa. Neuvoisin olemaan hieman itsekäs. Hyvä seksi tekee onnelliseksi. Oikeasti.

Asiat eivät ole helppoja ja yksinkertaisia. Meillä vietin kotiseksin nelivuotispäivää hiljan. Sitä ennen oli vielä pitempi tauko. Uskollisuus meni, kun terapia ja suora keskustelu ei auttanut. Olen sen jälkeen aktivoitunut AU-seksillä hoitamaan itseäni. Päätös lähteä, on ollut.liian iso. Mutta tiedän jälleen, että pystyn, tosin oli asiat aika kadoksissa. Kuten täällä on todettu, kiihkeä parisuhdeseksi on sitä oikeaa ja parasta. Onneksi olen sen myös kokenut. :-)

Näin miehenäkin, tuo tumputtaminen autossa ei kyllä kuulosta kovin uskottavalta. Jos vielä suhde on nuori, ottaisin tuon sellaisena signaalina, että etsisin jotain muuta.

Minkäikäiset lapset teillä on? Onko mies oikeasti lasten biologinen isä mutta silti valmis eron tullen hylkäämään heidät? Minun mielestäni miehesi ei kuulosta ihan terveeltä. Hänellä on jotain pahoja tunne-elämän häiriöitä. Siihen viittaisi sekin, ettei pysty normaaliin aikuisten väliseen parisuhteeseen vaan hoitaa tarpeensa tumputtamalla yksin autossa. Voi haloo. Miksi olet tuollaisen miehen kanssa? Onko tämä joku provo?

Meillä on siis kummallakin edellisestä liitosta yksi lapsi, ja nyt yhteinen, vasta vauva. Töiden vuoksi asuimme pitkään eri paikkakunnilla, muutimme yhteen vasta vauvan syntyessä (hän oli pikkuylläri). Suhteemme (vietimme yhdessä paikkakuntaeron vuoksi lähinnä viikonloput) on ollut hyvin seksipainotteinen, ja yhteenmuuton jälkeen olen ihmetellyt seksin vähyyttä, ja siinä yhteydessä nämä asiat on nousseet esiin. Liekö tottunut yksinoloon, vai jotain muuta taustalla.

Mies oli osan raskauttakin pois kuvioista, mutta halusi palata takaisin ja olla osana lapsen elämää. Hän ei haluaisi erota, mutta olemme keskustelleet että mikäli ero jostain syystä tulisi niin emme halua pientä vauvaa pompotella kahden paikkakunnan välillä vaan hän jäisi suosista kuvioista pois. Siksi vähän epäilyttää että jos vain onkin tässä vauvan vuoksi tai jotain, ja siksi tämä on näin outoa. Mies on kyllä suuttuessaan äkkipikainen ja vähän lapsellinenkin, käyttäytynyt minua kohtaan törkeästikin, mutta pyytänyt anteeksi ja muutoin koittanut käyttäytyä järkevästi.

Syytä suhteellemme en tiedä. Välillä tuli sellainen kuva ettei juuri välitä minusta, mutta palasi takaisin ja vakuuttaa rakastavansa. Itse olen alusta asti kokenut outoa yhteenkuuluvuuden tunnetta hänen kanssaan, erossa ollessa olen ikävöinyt niin että on ollut välillä fyysisestikin paha olo. En tiedä johtuiko se raskaudesta, rakkaudesta, vai jostain oudosta riippuvuudesta, mutta siksi on niin vaikea lähteä. Eikä ole provo.