YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Siis kolme voidaan hoitaa kielillä
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Kyllä L oli mulle todella helppo äidinkielestä. En ole kielinero, vaan lukenut kirjoja paljon, ja ihan pienestä lapsesta asti. Lukutoukka siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.
Mutku nehän on tyhmempiä kuin me! Av:lla joku kertoi silleen!
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.
Tietenkin. Mutta kai se on pakollinen, mikä aiheuttaa sen, että se tuo ruotsinkielisten keskimääräistä kirjoitusten arvosanaa alaspäin, kun taas suomenkielisillä äidinkieli ehkä sitä nostaa?
Ruotsinkielisistä puuttuu pohjasakka-aines.
Fiksumpia, tasapainoisempia, ahkerampia ja
mukavampia kuin suomenkieliset.
Näkyy koulumenestyksessä.
Immigr.porukka on suomenkielisissä.
Asia ei ole uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
Samaa olen huomannut. Ihme propagandaa se että suomalaiset muka olisivat älykkäämpiä. Jokainen joka on ollut molempien ihmisryhmien kanssa tekemisissä on varmaan huomannut ettei se ole totta. Tietty jollei se oma narsistisuus estä näkemästä sitä.
T. Puoliksi suomenruotsalainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Itsekin ihan suomenruotsalainen ja puhun suomea ilman korostusta. Enkusta ja Suomesta kirjoitin kyllä vaan E:t🙈
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Höh. Siis mieheni on ruotsinkielinen ja kirjoitti tietenkin suomen toisena kotimaisena kielenä. Etkö ymmärrä, että se on tietty eri koe kuin äidinkielenään suomea puhuville.
Ja kun hän puhuu suomea korostunsetra ja täydellisesti, hän sai tietenkin ällän ilman mitään vaivannäköä. Enkku oli myös helppo nakki. Se on niin ruotsin kaltainen kieli, että hän oppi sen lukioaikana jotain enkunkielistä pokkareita lukemalla. Sai ällän. (vaikka lukion ekalla tuli enkusta vielä nelosia, oppi sen helposti ruotsinkielisenä, kun vähän viitsi pokkareita lukea. Sanoo näin siis itse.)
Yläluokka on aina nainut älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Pitääkö vähemmistöille tarjota ylivoimaisesti paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä?