Työnväenluokkaisesta perheestä oleva, yritätkö peittää taustasi yliopistomaailmassa
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Miksi???
Että saa luotua paremmin suhteita. Itseäni ärsyttää se, että vaikka olisin itse kuinka menestyvä ja tyylikäs niin ihmiset kyselee perheestä. Ikäänkuin sillä olisi mitään merkitystä pätevyyteeni. Sitä paitsi on paljon kaikenlaisia hienostelutapoja ja -juttuja, jota en tietenkään kotona oppinut joten on helpompi esittää "hyväosaista boheemia" kuin tietämätöntä
En tuo taustaani esiin, ellei siitä kysytä. En kuitenkaan valehtele jos joku suoraan kysyy mitä vanhempani tekevät työkseen. Minusta on paljon kunnioitettavampaa, että olen perheeni ja ala-asteen luokkani ainut, joka meni yliopistoon, kuin että joku tulee akateemisesta suvusta ja hienostoalueen koulusta ja menee yliopistoon.
Nyt olen jo valmistunut ja harvemmin enää tulee vanhempien ammatit puheeksi uusien tuttavuuksien parissa. Silloin kun tulee, olen yleensä ainut jonka vanhemmat eivät ole akateemisia ja kyllähän se aina vähän inhottavalta tuntuu olla erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi???
Että saa luotua paremmin suhteita. Itseäni ärsyttää se, että vaikka olisin itse kuinka menestyvä ja tyylikäs niin ihmiset kyselee perheestä. Ikäänkuin sillä olisi mitään merkitystä pätevyyteeni. Sitä paitsi on paljon kaikenlaisia hienostelutapoja ja -juttuja, jota en tietenkään kotona oppinut joten on helpompi esittää "hyväosaista boheemia" kuin tietämätöntä
En ymmärrä.
Itse olen työläistaustaisesta perheestä.
Mökkinaapureina Herlinien klaania. Enemmän kuitenkin olen ollut Casagrandejan kanssa tekemisessä.
Olen hengannut paljon politikkojen ja suomen etrivien artiestien kanssa.
Tämä kaikki ennen yliopsto elämääni.
Missään en ole ikinä hävennyt omaa taustaani.
Ai niin Ilkka Paanasenkin isosisko oli luokallni ja Ilkan kanssakin olen moikka tuttu. Työläisiä noikin.
Tuollaisia valehtelevia pyrkyreitå olen nähnyt ja harvoin ovat kauhean kivoja kavereita. Parempi olla aito
Vm 74
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
En piilotellut, mutta en myöskään erityisesti tuonut julki. Kyllähän sitä vähemmistössä tunsi olevansa.
Nykyisin kerron vanhempieni entiset ammatit mielellään. Perushoitaja ja huoltomies. Edelleen selvästi oletetaan vanhempien olevan korkeasti koulutettuja tai ainakin "sivistyneitä". Eli esim. 70 v isälleni ehdotetaan joululahjaksi ooppera- tai teatterilippuja, "vaikeita" kirjoja yms. Juu ei meidän iskälle.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mitä vanhempasi tekevät työkseen? Mikä koulutus heillä on?
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Yhteiskuntaluokathan nimenomaan ovat vakiintunut tieteellinen tapa jäsentää yhteiskunnallisia kerrostumia mm. sosiologiassa, lääketieteessä ja taloustieteissä.
t. tutkija
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mua ihmetyttää miten joku on voinut valmistua yliopistosta eikä ymmärrä tätä asiaa eikä edes tunnista sitä kun se puetaan sanoiksi. Eikö sua ole vaan otettu piireihin, vai opiskelitko jossain hippiohjelmassa tai maakuntayliopistossa? Aika suoraa puhetta saa tottua kuulemaan, vaikka ei just vanhempien ammattien kyselyn muodossa. Paljon pahemmassa yleensä. Ja tietenkin iso osa sanotaan muuten kuin ääneen, mahdollistaen sen että samat ihmiset yhtä aikaa uskovat luokkaerottelun kadonneen Suomesta ja samalla omistavat koko elämänsä siinä kiipimiselle ja sen pönkittämiselle.
Ja joo, eipä se yliopistokoulutus kummoisesti sivistä ja olen ihmeissäni ettet tätäkään tiennyt. Vaikka se on musta erikoista, että niin moni nimenomaan korkeakoulutettu on saatu uskomaan, että Suomesta olisi jossain vaiheessa kadonnut yhteiskuntaluokat.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Anna kun arvaan: olet 60- tai 70-luvun mitä lie ex-stallareita tai vastaavaa? Ts. punaiset lasit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mua ihmetyttää miten joku on voinut valmistua yliopistosta eikä ymmärrä tätä asiaa eikä edes tunnista sitä kun se puetaan sanoiksi. Eikö sua ole vaan otettu piireihin, vai opiskelitko jossain hippiohjelmassa tai maakuntayliopistossa? Aika suoraa puhetta saa tottua kuulemaan, vaikka ei just vanhempien ammattien kyselyn muodossa. Paljon pahemmassa yleensä. Ja tietenkin iso osa sanotaan muuten kuin ääneen, mahdollistaen sen että samat ihmiset yhtä aikaa uskovat luokkaerottelun kadonneen Suomesta ja samalla omistavat koko elämänsä siinä kiipimiselle ja sen pönkittämiselle.
Ja joo, eipä se yliopistokoulutus kummoisesti sivistä ja olen ihmeissäni ettet tätäkään tiennyt. Vaikka se on musta erikoista, että niin moni nimenomaan korkeakoulutettu on saatu uskomaan, että Suomesta olisi jossain vaiheessa kadonnut yhteiskuntaluokat.
Olipa erittäin hyvin sanottu. Tuo on melko kaksinaamaista, että puhutaan kuin luokkia ei olisi, mutta tehdään kaikkensa siinä kiipeämiseksi ja peitellään omaa taustaa. Älyllistä epärehellisyyttä siis.
Ovat jo eläkkeellä nykyään, mutta toinen on akateeminen ja akateemisesta perheestä ja teki virkamiesuran. Toinen tavallisesta "työläisperheestä" eli ei korkeakoulutettu ja toimi ihan tavallisessa duunariammatissa eläkepäiviin saakka.
Ehkä juuri siksi, nämä molemmat maailmat nähneenä ja tuntevana en voi ymmärtää, miksi omia taustoja pitäisi tai tarvitsisi hävetä. Koulutus, yhteiskuntaluokka, varakkuus tai muu yhteiskunnan määrittelemä normi ei korreloi ihmisen sivistyksen tai älyn kanssa. Jos ihminen on utelias, innostunut, kiinnostunut ottamaan asioista selvää ja kehittämään itseään, hän voi olla äärimmäisen älykäs, vaikkei hän yhteiskunnan ahtaiden määritelmien mukaan sitä voisikaan olla. Molemmat vanhempani toimivat aikoinaan aktiivisesti kunnallispolitiikassa, eivätkä heidän erilaiset taustansa määritelleet sitä, millaisissa yhteiskunnallisissa rooleissa he olivat kelpoisia toimimaan.
Olen nopeasti laskettuna kuudennen sukupolven akateeminen. Olen kokenut peruskouluaikana maaseudulla syrjintää. Aikuisena tajusin, että se johtui siitä, että maaseudun ihmiset, jotka tiesivät äitini sukunimen, pitivät meitä jotenkin "hienompina" ihmisinä.
Yliopistomaailmassa en samanlaiseen luokkaerotteluun törmännyt. Mutta voihan eri yliopistoissa ja eri tiedokunnissa olla eroja tämän suhteen. Itse siis matemaattis-luonnontieteellisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Anna kun arvaan: olet 60- tai 70-luvun mitä lie ex-stallareita tai vastaavaa? Ts. punaiset lasit?
Selvästi hän on akateemisen perheen vesa. Kaikki kaverit myös. Koskaan ei ole tullut mieleen tai edes kyseenalaistetuksi, että kaikilla ei ole sama tilanne.
Vierailija kirjoitti:
En tuo taustaani esiin, ellei siitä kysytä. En kuitenkaan valehtele jos joku suoraan kysyy mitä vanhempani tekevät työkseen. Minusta on paljon kunnioitettavampaa, että olen perheeni ja ala-asteen luokkani ainut, joka meni yliopistoon, kuin että joku tulee akateemisesta suvusta ja hienostoalueen koulusta ja menee yliopistoon.
Nyt olen jo valmistunut ja harvemmin enää tulee vanhempien ammatit puheeksi uusien tuttavuuksien parissa. Silloin kun tulee, olen yleensä ainut jonka vanhemmat eivät ole akateemisia ja kyllähän se aina vähän inhottavalta tuntuu olla erilainen.
Minä ajattelen juuri päinvastoin. Akateemisesta suvusta tuleva osaa entuudestaan muutakin kuin mitä yliopistossa opetetaan, on tavat ja tututtavat alusta asti kohdallaan. Tämän huomasi aikanaan luennollakin siten, että osan tietämys loppui tasan siihen, mihin luennot loppuivat. Akateemisesta taustasta olevat myös harvemmin sortuvat rolexeihin, hugo bossin t-paitoihin ja velalla ostettuihin C-mersuihin.
Vierailija kirjoitti:
En piilotellut, mutta en myöskään erityisesti tuonut julki. Kyllähän sitä vähemmistössä tunsi olevansa.
Nykyisin kerron vanhempieni entiset ammatit mielellään. Perushoitaja ja huoltomies. Edelleen selvästi oletetaan vanhempien olevan korkeasti koulutettuja tai ainakin "sivistyneitä". Eli esim. 70 v isälleni ehdotetaan joululahjaksi ooppera- tai teatterilippuja, "vaikeita" kirjoja yms. Juu ei meidän iskälle.
Minun opiskelijakavereiden isät olivat johtajia, virkamiehiä, lääkäreitä, opettajia. Oma isäni on teknikko, ammattiopisto ja äitini on käynyt emäntäkoulun. Ei ollut ensimmäinen asia, jota halusin tuoda esiin, mutta en minä sitä ole hävennytkään.
Turun yliopistossa opiskelin ja valmistuin. Olen kyllä pienehköstä maakunnasta lähtöisin.
Tottakai yhteiskuntaluokat ovat olemassa, mutta nythän olikin kysymys (aloittajan alkuperäinen kysymys ja sen muotoilu), omien vanhempien yhteiskuntaluokan häpeämisestä. Ei siis siitä, että onko yhteiskuntaluokkia olemassa vai ei, vaan siitä, että häpeävätkö akateemisissa ympyröissä liikkuvat ihmiset omia vanhempiaan jos he ovat työväenluokkaa.
Ja kommentissani tarkoitin nimen omaan sitä, että tuollainen kysymysasetelma, mikäli se tulisi jossain vastaan, olisi mielestäni pöyristyttävä. Tämähän tarkoittaisi, että lähestulkoon puolet suomalaisista olisi jotenkin häpeällisessä tai muita huonommassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ovat jo eläkkeellä nykyään, mutta toinen on akateeminen ja akateemisesta perheestä ja teki virkamiesuran. Toinen tavallisesta "työläisperheestä" eli ei korkeakoulutettu ja toimi ihan tavallisessa duunariammatissa eläkepäiviin saakka.
Ehkä juuri siksi, nämä molemmat maailmat nähneenä ja tuntevana en voi ymmärtää, miksi omia taustoja pitäisi tai tarvitsisi hävetä. Koulutus, yhteiskuntaluokka, varakkuus tai muu yhteiskunnan määrittelemä normi ei korreloi ihmisen sivistyksen tai älyn kanssa. Jos ihminen on utelias, innostunut, kiinnostunut ottamaan asioista selvää ja kehittämään itseään, hän voi olla äärimmäisen älykäs, vaikkei hän yhteiskunnan ahtaiden määritelmien mukaan sitä voisikaan olla. Molemmat vanhempani toimivat aikoinaan aktiivisesti kunnallispolitiikassa, eivätkä heidän erilaiset taustansa määritelleet sitä, millaisissa yhteiskunnallisissa rooleissa he olivat kelpoisia toimimaan.
Aika eri tilanne, kuin meidän suvussa, jossa suunnilleen kukaan ei edes henk. koht tuntenut ketään akateemista ihmistä. Jo lukiota pidettiin turhanpäiväisenä. Akateemiset olivat herroja, jotka eivät tiedä työstä mitään. Eikä politiikassa todellakaan oltu mukana tai "kehitetty itseä".
Isäni mielestä minulla on höpö-höpö -ammatti ja mieheni on hel**in paperinpyörittäjä.
7
monesti tulee kerrottua valkoisia valheita ja ihan suoriakin valheita tähän teemaan liittyen. In order to be successful one must protect the image of success.