Lue keskustelun säännöt.
Joulustressin selätys
22.11.2019 |
Viime joulun muistan aivan kamalana. Oli liikaa töitä ja sairastumisia sekä vääntöä siitä kuka viettää kenenkin luona joulua jne. Tuntui kuin olisin yrittänyt juosta aikaa kiinni aina pahasti myöhästyen ja katastrofit paikkailtiin lennossa. Aattona istuin lopulta saunassa yksin itkemässä, kun olin ihan puhki ja joulumieli tipotiessään. Rahaa paloi ihan älyttömästi ja tammikuussa kouraisi vatsanpohjalta, kun tajusin luottokorttien kivunneen tappiin.
Päätin, ettei koskaan enää samanlaista joulua. Perustin juhla/lahjatilin johon laitan kuukausittain tietyn summan. Tein ajoissa lahjasuunnitelmat ja nyt olen ne syksyn aikana rauhassa hankkinut. Joulukortit on postitettu ja postitettavat paketit odottavat valmiina lähetystä. Suvuille ilmoitimme, että vietämme joulun omalla porukalla kotona. Tapanina voidaan kyläillä.
Tänä jouluna kukaan ei vie multa joulurauhaa ja iloa, jos se on minusta kiinni. Nyt olen nauttinut suunnattomasti joulun valmisteluista, koristeluista ja kotijoulun suunnittelusta. Tein jopa lapsille joulukalenterin, josta itse taidan nauttia aivan yhtä paljon kuin hekin.
Joulun ei näköjään tarvi olla pakkopullaa ja velvollisuuksia ja muiden odotusten täyttämistä. En enää anna perinteiden viedä, vaan mä vien niitä juuri niin kuin itse haluan ja siitä itse nautimme.
Kommentit (20)
Ei ole joulustressiä ollut yhtenäkään vuonna. Mitään ei ole koskaan ollut pakko tehdä Pipareita tulee leivottua ja kinkku paistettua, kun ne on niin hyviä. Torttujen teko on hankalampaa ja ne tehdään, jos jaksetaan. Koskaan en ole joululaatikoita tehnyt, vaan tykkään saarioisten laatikoista. Joulu on aina oltu kotona eikä missään kylässä. Tänä jouluna olen ilmoittautunut työvuoroihin aatoksi ja joulupäiväksi, joten kinkku paistetaan jo silloin, kun on vapaata ennen joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei stressaa, lasten kanssa teen meidän näköisen joulun. Nautimme yhdessäolosta ja otamme rennosti.
Sinkkuna, jolla ei ole yhtään kaveria joulun vietto on varsin helppoa - ei mitään paineita kenenkään suuntaan!
Olipa kliseinen aloitus. Saakohan tästä nyt minkäänlaista lehtijuttua aikaiseksi?
Miksi jotkuu vielä ottaa joulusta mitään stressiä? Se yhtä nopeasti ohi kun se tuleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulusiivoukset ovat turhia,kynttilänvalossa ku ollaan.
Samaten turhat joululeipomiset piparit ja tortut riittää. Voi vaikka ostaa kaupasta "kaiken" jouluun.
Piparkakkumaustetta pelille ja uuniin siitä saapi tuoksua tupaan.
Lahjoja voi hankkia harkiten.
Järkeä on lupa käyttää Joulunakin.
Olisssspa vauvvvvva joulunnnna. Ei olisssssi trssssiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän jotkut ihmiset stressaa ja ihan huolella. Kassalla näkee jos jonkin sorttista koohottajaa. Hiki päässä lapataan ruokia kasseihin ja siinä valitellaan kun kaikkea pitää hommata ja joutuu sitten kuitenkin osan pois heittämään.
Miesraukat seuraa perässä kuin piestyt koirat.
Mikä ihme naisia vaivaa???
Meillä vietetään jouluna normielämää, se on ihan mukavaa ja helppoa.
Kieltäydyn ehdottomasti joulustressistä. Ei joulua kannata sellaisella turhuudella pilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli joskus vuosia sitten joulustressi, mutta huomasin, että se oli vain muiden takia. Omia ja perheen asioita en stressannut ollenkaan, vaan stressinlähde oli sukulaisten vaatimukset tietynlaisesta joulusta.
Niin päätimme lopettaa muiden pillien mukaan pomppimisen ja viettää täysin oman näköinen joulu. Lähdimme siis lappiin ja joulusta tuli ihan täydellinen. Nuorin lapsemme oli silloin kaksi vuotias ja vanhemmat lapset 5 ja 7 vuotiaat, mutta joulu oli vain iloa, hyvää tuulta, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa täynnä. Emme edes avanneet telkkaria ja kuunnelleet jotakin tekopirteitä joululauluja tai käyneet kaikkien muiden ihmisten ja kiireisten kanssa kaupassa samaa aikaan, vaan olimme yhdessä, pelailimme, lapsilla oli muutamia kivoja hyviä lahjoja ja ruokana oli vain sitä mistä kaikki tykkäsimme ja vain sen verran, että sitä ei tarvinnut syödä kuin jouluaattona.
Söimme siis mitä söimme, leivoimme lasten kanssa valmis taikinasta piparit, oli mm. riisipuuroa, kalaa ja salaattia, olimme ulkona paljon, oli upeat lumiset maisemat ja täysin oma rauha. Ei ollut niitä helkutin jouluränkytyksiä kaupoissa ja sukulaisperinteitä, teennäisiä kyläilyjä ja muita "ihan pakollisia juttuja".
Sen jälkeen olemme viettäneet lapissa enemmän jouluja kuin kotona. Tänäkin vuonna lähdemme lappiin ja meillä on taas täysin oman näköinen rento ja mukava joulu.
Oma jouluni on just niin rauhallinen kuin haluan enkä stressaa lahjoista tms. Mulla ei tosin ole lapsiakaan, joilla olisi odotuksia aiheesta. Vähän kauhuissani kuuntelen työpaikan mammojen huokailuja joulukiireistä. Tuntuu, että jotkut stressaa kamalasti ja valittaa rahanmenoa, toiset hermostuu koko joulu-sanasta kieltäytyen puhumasta koko aiheesta ja loput elelee rauhassa jouluansa tehden juuri niinkuin itsestä parhaalle tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana tuntui, että joulu on kauheeta säätämistä ja vääntämistä. Nyt ei ole ollut enää pitkään aikaan. Jouluun liittyvät järjestelyt menee ihan rutiinilla, sama jokaisena jouluna. Ne tulevat jouluksi, jotka ehtivät, haluavat ja jaksavat. Tapaan lähisukuani usein eikä joulu ole ainoa päivä vuodessa, kun ollaan yhdessä. Paria päivää ennen aattoa varmistan, ketkä tulee ja ketkä ei. Sitten teen netissä tilauksen ja kotiinkuljetus kantaa ruokatarvikkeet ja muut haluamanani päivänä eteiseeni. Suvusta kaksi on lapsia ja neljä yli viiskymppisiä. Lapsille hankin jotkut toivelahjat, päälle viiskymppisille (joilla on jo kaikkea) kirjan, suklaarasian, viinipullon tms. Muille annan joululahjan rahana.
Ja se rynniminen viemään kynttilöitä ynnämuuta roipetta hautojen matosille.
Mä ainakin muistelen ja kaipaan edesmenneitä vanhempiani useammin kuin kerran vuodessa. Enkä tarvitse siihen kalenteria ja kynttilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ja se rynniminen viemään kynttilöitä ynnämuuta roipetta hautojen matosille.
Mä ainakin muistelen ja kaipaan edesmenneitä vanhempiani useammin kuin kerran vuodessa. Enkä tarvitse siihen kalenteria ja kynttilöitä.
"Pitäähän se mennä, kun on sellainen tapa"
Hyi stana, miten tekopyhää pazkaa! Ei oikeesti haluta mennä, mutta kun on PAKKO...
Viime jouluna kiroilin ja karjuin vanhemmille. Lopulta itkin liikutuksesta kun sain katsoa vanhempien sohvalla piirrettyä.
Päätin että tänä jouluna en tee mitään. Olen yksin ja toivon että muilla on herkkuja ja rauhallista oloa.
Vetäydyn stressistä ja vastuusta jolloin en ainakaan itse sotke kuvioita.
Viime jouluna kuoli meidän koira ja joulu meni surullisissa tunnelmissa. Enpä silti olisi arvannut, että tätä joulua vietetään täysin ilman lemmikkejä, kun toinen koira myös kuoli kesällä.
Meidän joulupöydässä syödään just sitä mitä tekee mieli ja on hyvää. Harvoin siis perinteisiä jouluruokia, joita ehtii syödä ennen joulua työn puitteissa. Toivon, että tulisi lunta jouluksi. Se tuo tunnelmaa.
Kyllä, joulu pitää viettää juuri niin kuin itse haluaa. Itse leivon pellillisen pipareita ja vedän punkkua sekä terästettyä glögiä. Mies paistaa itselleen kinkun ja käy vanhemmillaan syömässä. Helppoa kuin mikä ja stressivapaata 😊