Uskon että Suomessa on syrjäytyneitä kotiäitejä

Ei voi olla syrjäytynyt jos on perheellinen. Päiväkoti, koulu, niihin liittyvät palaverit etc. Sitä on väkisinkin mukana yhteiskunnassa ja tekemisissä ihmisten kanssa.

Tietysti on. Mikä tämän aloituksen pointti on?

Älä, ihanko totta? Ei kukaan olisi ilman tätä aloitusta tietänyt

Ei pidä paikkaansa. Äitiys on kuulemma koulu, jonka jälkeen ihminen on pätevä ihan kaikkeen ja aivan hiton hieno ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Äitiys on kuulemma koulu, jonka jälkeen ihminen on pätevä ihan kaikkeen ja aivan hiton hieno ihminen.

Kaikki mahdollisuudet haukkua äitejä on käytettävä hyväksi, vai mitä?

Varmasti on, kaikki kotiäidit eivät edes huolehdi asiaankuuluvasti lapsistaan ja pitävät vaan piinaavana kaikkia palaverejä, neuvolaa..... Mutta ei se Kotiäitiys ole syy tähän, vaan ne muut ongelmat, päihteet ja mielenterveys.... Työelämä ei ole minusta ainoa mikä estää syrjääntymistä, todellakin kotiäidin elämä on normaalisti täynnä aikatauluja; lasten harrastukset, lasten ystävät, lasten koulu/läksyjen tekeminen/omat ystävät ja harrastukset/ perhekerhoja yms...

Työelämästä syrjäytyneitä riittää myös kotiäideissä. Tämä ei tarkoita, että he eivät osaisi tehdä palkkatyötä, jos koulutusta ja "vanhentunutta" työkokemusta on kuitenkin. Työnantajat tahtovat vähätellä ja vääristellä työnhakijan tilannetta. Naiset eivät ole  aina valmiita jäämään työsuhteisiin, joissa heitä ei oteta vakavasti, kehittymisen mahdollisuutta ei ole ja yritetään alistamalla saada heidät jatkamaan alisuoriutumista vaativaa työtä. Jopa kotona on kehittävämpää! H#lv#tin turhauttavaa nähdä, että työelämässä jauhetaan sama p#sk## senkin jälkeen, kun on ollut sieltä poissa 10 vuotta! Mikä siellä olikaan vaativaa, jota varten täytyisi kurssittaa itseään lisää? Ainut on, että typerät tietokoneohjelmat vähän muuttuvat, mutta entä jos älyllään osaa ottaa ne käyttöön viikossa-kahdessa ilman erityiskoulutustakin?

Suomessa naisten työssäkäyntiprosentti on korkeampi kuin miesten. Ja eihän se lapsia hoitava edes ole syrjäytynyt baan kädet täynnä työtä. Kantaisit huolta miehistä jotka on kotona tekemättä mitään.

Yhteiskunnasta tippuminen on masentavaa, eikä siihen pääse mukaan. Koska olet alennettu jollekin asteelle josta ei vain selviydy enää.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla syrjäytynyt jos on perheellinen. Päiväkoti, koulu, niihin liittyvät palaverit etc. Sitä on väkisinkin mukana yhteiskunnassa ja tekemisissä ihmisten kanssa.

Ei syrjäytyminen tarkoita, ettei olisi ihmisten kanssa lainkaan tekemisissä, vaan sitä, ettei ole koulutusta ja työtä, ja sitä kautta ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään.

Minä olen syrjäytynyt kotiäiti. Mulla on perhe ja käyn kyllä esim lasten vanhempainilloissa ym palavereissa Opamoxin (yliannostuksen) voimin, mutta muuta "elämää" mulla ei sitten olekaan. osin omasta syystäni, olen itse sosiaalisten pelkojen (jotka ollu aina, mutta paheni sen jälkeen kun jäin pois töistä kotiäidiksi) takia hiljalleen tappanu kaikki ystävyyssuhteeni ym sosiaaliset kontaktit. Kaupassa käyn 3-4krt viikossa ja välillä sekin ahdistaa. Lapset on ihania ja rakastan yli kaiken tottakai ja on mulla mieskin, yrittäjä joka tekee pitkää päivää ja nykyään meillä on aika vähän mitään yhteistä, paitsi lapset. Kun lapset on nukkumassa ja mies netissä *jossain* teen ite iltamyöhään kotihommia kodinhoitohuoneessa ja vedän *salaa* yömyssystä överit, eli yksinäiset iltakännit jolloin hetkeksi tuntuu paremmalta ja voisin unohtaa ajatuksen, että tämmöistä, nimenomaan tämmöistä mun elämästä ei ikinä pitäny tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla syrjäytynyt jos on perheellinen. Päiväkoti, koulu, niihin liittyvät palaverit etc. Sitä on väkisinkin mukana yhteiskunnassa ja tekemisissä ihmisten kanssa.

Ei syrjäytyminen tarkoita, ettei olisi ihmisten kanssa lainkaan tekemisissä, vaan sitä, ettei ole koulutusta ja työtä, ja sitä kautta ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään.

Ei tarkoita.

Ja kuten sanottua, naisten työssäkäyntiprosentti on korkeampi kuin miesten, samaten koulutustaso. Ja kotiäitihän voi myös olla koulutettu. Meilläkin kaikki on akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla syrjäytynyt jos on perheellinen. Päiväkoti, koulu, niihin liittyvät palaverit etc. Sitä on väkisinkin mukana yhteiskunnassa ja tekemisissä ihmisten kanssa.

Ei syrjäytyminen tarkoita, ettei olisi ihmisten kanssa lainkaan tekemisissä, vaan sitä, ettei ole koulutusta ja työtä, ja sitä kautta ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään.

Ei tarkoita.

Ja kuten sanottua, naisten työssäkäyntiprosentti on korkeampi kuin miesten, samaten koulutustaso. Ja kotiäitihän voi myös olla koulutettu. Meilläkin kaikki on akateemisia.

Jos mies esimerkiksi on rikas yrittäjä, perheen äidin tulevaisuus turvattu miehen toimesta ja äidillä vielä mahdollinen perintö, äiti akateeminen, ennen lapsia ollut töissä, lapsista pidetään hyvää huolta, harrastetaan aktiivisesti ja ollaan sosiaalisia, lapset menestyvät hienosti koulussa, heistä tulee hyviä veronmaksajia niin varmasti, kun sitä nyt kenestäkään sanoa voi, äidillä on mahdollisuus palata työelämään halutessaan, äiti opiskelee, niin kaukana on kotiäiti syrjäytymisestä, meillä on näin. Kotiäitejä on moneksi ja monessa tilanteessa. Toki varmasti syrjäytyneitäkin, mutta minä uskon, että jopa jonkin sortin syrjäytyneillä on mahdollisuus päästä irti siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Äitiys on kuulemma koulu, jonka jälkeen ihminen on pätevä ihan kaikkeen ja aivan hiton hieno ihminen.

Kaikki mahdollisuudet haukkua äitejä on käytettävä hyväksi, vai mitä?

Juuri näin, säälittävää!! Kukahan näitten poloisten eläkkeet, terveydenhuolloin ym maksaa, jos kukaan ei viitsi tehdä lapsia. Siihen terveydenhuoltoon, tehostettuun laitoshuoltoon vanhana ja dementoituneena ym kun ei pikkurahat riitä, jos omasta pussista pitää alkaa yksityisellä maksamaan. Olkaamme kiitollisia äideistä ja isistä, etenkin niistä, jotka yrittävät lasten eteen parhaansa, huolehtivat lapsista hyvin kotona ja ylipäätään tekevät lapsia.

Vain suomalaiset ottaa 'syrjäytymisenkin' niin helkkarin tosissaan. Missään muussa maassa en ole kuullut jatkuvaa rummutusta syrjäytymisestä, vaan ihmiset elävät elämiään niin kuin elävät, jotkut aktiivisemmin, toiset vähemmän aktiivisesti. Ja ihan ilman että asia on mikään ongelma.

Kotiäiti laskee, että pienipalkkaisena ei saisi eläkeekertymää yli 40 v työlläkään kuin hyvä jos satasen enemmän kuin kansaneläke. Eläkepeli on jo menetetty, kun on saanut muutaman lapsen! Jos taa on kotona, säästäää perheelle enemmän kuin tuon satasen. Täytyy saada pääomatuloja eläkkeen korvikkeeksi! Miksi pitkästä työurasta, jossa ei edes pääse tekemään itseään kehittävää "uraa"  on tehty niin taloudellisesti kannattamatonta?

Vierailija kirjoitti:

Vain suomalaiset ottaa 'syrjäytymisenkin' niin helkkarin tosissaan. Missään muussa maassa en ole kuullut jatkuvaa rummutusta syrjäytymisestä, vaan ihmiset elävät elämiään niin kuin elävät, jotkut aktiivisemmin, toiset vähemmän aktiivisesti. Ja ihan ilman että asia on mikään ongelma.

Suomessa syrjäytyminen liittyy olennaisesti työttömyyteen. Eläkeläiset eivät syrjäydy, vaikka he kärsisivät yksinäisyydestä ja eristäytyisivät asuntoihinsa liikuntakyvyttöminä ja dementoituneina. Ainoastaan työikäisiä koskee tämä huoli syrjäytymisestä. Siinä ei auta harrastukset, koti eivätkä koulutukset. Syrjäytyminen alkaa heti, kun olet saanut päätöksen irtisanomisesta käteesi.

Syrjäytymiseen auttaa luonnollisesti työnteko, vaikka henkilö olisi hoidon tarpeessa. Tässä maassahan on kymmeniä tuhansia tapauksia, jotka eivät ole päässeet työeläkkeelle. Työhön eivät kykene, mutta koska syrjäytyminen on uhka, heitä pitää patistella jonnekin, mutta hoitoa vaivoihinsa eivät saa. Tosin heti, kun he saavat päätöksen sairaseläkkeestä, he eivät kärsi enää syrjäytymisriskistä.

Tästä päästäänkin itse asiaan, eli syrjäytyminen on oikeutus viranomaisilla puuttua yksilön henkilökohtaiseen elämään. Työttömyys on medikalisoitu, joten sille on pitänyt keksiä jokin sopiva ja kattava nimike.

Vierailija kirjoitti:

Vain suomalaiset ottaa 'syrjäytymisenkin' niin helkkarin tosissaan. Missään muussa maassa en ole kuullut jatkuvaa rummutusta syrjäytymisestä, vaan ihmiset elävät elämiään niin kuin elävät, jotkut aktiivisemmin, toiset vähemmän aktiivisesti. Ja ihan ilman että asia on mikään ongelma.

Niin, esimerkiksi meillä on Sveitsissä ystäviä, joista iso osa kotiäitejä ainakin noin 10 vuotta, kun lapset pieniä. Kukaan ei kutsu näitä äitejä siellä syrjäytyneeksi. Samoin Amerikassa.

Ulkomailla kotiäitiys on ihan normaalia. Syrjäytymistä on ihan muut asiat. Sos.til.pelko, masennus, päihdeongelmat yms mitkä voi ajaa myös kotiäidin elinpiirin tosi rajatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla syrjäytynyt jos on perheellinen. Päiväkoti, koulu, niihin liittyvät palaverit etc. Sitä on väkisinkin mukana yhteiskunnassa ja tekemisissä ihmisten kanssa.

Miksi työelämästä syrjääntyneen lapsi olisi päiväkodissa?

Eikä ne vanhempainillat ole mitään pakollisia.